Anna Hilda on antanut Hanna-tädin kakuille sulkuihin arvosanan (10-), mutta raapustanut viereen 5. Ovatkohan pikkukeivät ensin maistuneet älyttömän hyviltä, ja sitten yliannostuksen jälkeen makupisteitä on enää irronnut vitosen verran? Voi kunpa tietäisi!
Niin tai näin, tämä resepti vaihtelevine arvosanoineen hymyilytti minua pitkään, ja vaikka kyse onkin vain tuikitavallisista normi-peruskekseistä, jäi näistä suuhun sekä mieleen tosi hyvä jälkimaku.
____________________________________________
HANNA-TÄDIN KAKUT vuodelta 1909
3 dl. sokeria
1 1/2 dl. kermaa
1 tl. soodaa
1 1/2 dl. voita
5 dl. vehnäjauhoja
3 dl. perunajauhoja
Kaikki ainekset sekoitetaan yhteen ja taikinasta muodostetaan pieniä pyöryköitä, jotka paistetaan miedossa uuninlämmössä.
_____________________________________________
HANNA-TÄDIN KAKUT nykykielellä
200 g Oivariinia
3 dl sokeria
1 1/2 dl kermaa
5 dl vahnäjauhoja
3 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
Sekoita voista ja sokerista tahna, lisää kerma. Yhdistä kaikki kuiva-aineet ja lisää voi-kermaseokseen.
Nosta taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi.
Tee taikinasta pieniä pyöryköitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, paista 175 asteisessa uunissa 20 minuuttia.
_____________________________________________
Moi!
VastaaPoistaMiten on mahtaneet Hanna-tädit onnistua tuoreella kermalla? Mun Aili-mamman eli 1906 syntyneen isoäitini reseptissä käytetään hapantunutta kermaa. Logiikka piilee tietty siinä, ettei hapannutta tarvitse heittää pois ja sooda tarvitsee kaverikseen hapanta, jotta toimisi kunnolla nostattajana. Kiva Blogi sulla! Pirjo
Juuri näin minunkin äitini teki näitä pipareita.
PoistaVielä lisäys äidin lempparipipareihin: äitini oli innokas ja taitava puutarhuri, mutta keittiöhommista hän ei pitänyt ollenkaan. Äidillä oli tapana etsiä leivontaohjeet sillä perusteella, ettei tarvinnut muuta kuin ”sekoittaa kaikki ainekset”. Hanna-tädin kakut läpäisivät tämän testin. ❤️😂❤️
PoistaPirjo moi, kiitos kommentista ja Aili-mamman viisauksista! Hyviltä maistuivat tavalliseen kermaankin tehdyt, mutta hapanta kokeilen seuraavaksi, ja ihan mielenkiinnosta meinaan testata happaman, sour creaminkin, eli ranskankerman, vaikka onkin vähän paksumpaa...harjoitukset jatkuu siis...
VastaaPoistaVoi, löysinpä täältä tämän tutun, vanhan reseptin! Mieheni ihastui näihin Hannatäteihin aivan valtavasti. Ne ovat todella helppoja tehdä, mikä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä seikka.
VastaaPoistaJo äitini teki näitä, sekä tuoreesta että hapantuneesta kermasta, soodaa käytettiin molemmissa tapauksissa.
Tuo alkuperäinen resepti on hyvä, tuo nykykielinen ei ota tuulta purjeisiin sitten ollenkaan...
Tuosta taikinasta on helppo tehdä tanko ja leikata siitä veitsellä paloja, jotka pyöritetään palloiksi. Taikina on sen verran rasvaista, että ei tartu leivinpöytään eikä käsiin eli helppoa on! Ja maistuvat niin ihanilta.
Laitoin tomusokeria vastaavan määrän ja teelusikallisen sitruunamehua, joka "hapattaa" tuoreen kerman.Tietysti siis soodaa.
VastaaPoistaTerveisin, Sinikka
Onhan teillä ihanat kommentit! Ajatelkaa mimmit miten perinne elää...aivan mahtavaa, ja tämä kaikki meidän Anna Hildan innostuksella...testikeittiö kiittää ja hiljenee, mutta vain hetkeksi... :)
VastaaPoistaArvaan syyn :) Tein Hannoja muutama viikko sitten ja vuorokaudessa ne kuivuivat lähes kivikoviksi! Ainakin tämä olisi itselleni syynä siihen että alkutestauksen jälkeen antaisin kympin ja seuraavana päivänä sen viitosen!
VastaaPoistahih :)
VastaaPoistaMun mummon veljen vaimo (isosetäni vaimo? isän enon vaimo?) tekee ihan mielettömän hyviä Hanna-tädin kakkuja ja teininä koitin tehdä niitä. Menivät kivikoviksi ja tympäännyin. Viime kesänä koitin uudestaan ja tällä kertaa sekoitin erikseen huolellisesti kuivat ja kosteat aineet ja sen jälkeen _varovasti_ sekoitin keskenään. Käytin niin vähän liikkeitä kuin mahdollista ettei tulisi sitkoa ja se toimi! Onnistuivat, olivat mureita ja hyviä!
VastaaPoistaTaitolaji, selvästikin !
Poista;)
täällä eräs Hanna saanut pienenä Hanna-tädin kakkuja :D Reseptistä en tiedä mutta maistuivat!
VastaaPoista:)
PoistaIhania ovat, lapsuudenmakuisia. Tosin kermani oli kymmenisen päivää vanhaa, liekö siinä salaisuus.
VastaaPoistaVien kakut yllätyksenä siskontyttöni ristiäisiin, olenhan nyt ensimmäistä kertaa virallisesti Hanna-täti. :)
ONNEA HANNA-tädille ♡
PoistaTein juuri happamasta kermasta kakkuset ja käytin leivinjauhetta koska sooda on niin pahanmakuista minun mielestäni ja hyvin onnistuivat. Lisäksi laitoin vielä vaniljaa, jota näissä ohjeissa ei ole ollenkaan. Ei muuta kun herkuttelemaan!!!
VastaaPoistaHannatädit parhaita pipareita, mutta miksi tulevat joskus niin jauhoisen makuisia?
VastaaPoistaSuosittelen testaamaan kerman ja jogurtin risteytyksellä. Nuo sour creamit ei oikeen tuo sitä oikeaa makua.
VastaaPoistaSooda puolestaan toimii paremmin juuri happamassa, mutta sitä ei saa laittaa hiukkaakaan liikaa.
Vanilja puolestaan on ollut ennen niin kallista että yhtä vaniljatankoa keitettiin maidossa vuodesta toiseen.
Nykyinen vanilliini tehdään sellutehtaan jätemäskistä ja on luonteeltaan aika eriä.
Kannattaa tosiaan kokeilla noita vanhoja reseptejä ihan niillä alkuperäisillä aineilla, voi yllättyä kuinka herkullisia perusmakuja löytyy.
Hei Tiina Susanna,
VastaaPoistajogurtin happamuutta on aikaisemminkin suositeltu, siitä bulgarialaissyntyinen miehini aina riemastuu...vaniljaa ei isoäidin aikaisessa "hannatädin kakut"- ohjeessa ole ollenkaan, mutta olen kanssasi samaa mieltä; vanilliini on roskaa ja kuka vaniljan makua halajaa, kannattaa käyttää aitoa vaniljatankoa, tai vähintään vaniljasokeria!
Hei ja kiitos upeasta blogistasi. sait juuri uuden lukijan. Upeita kuvia ja ohjeita, joissa todellakin on sitä glamouria :).
VastaaPoistaVoi Kiitos, juhlattaren kakkublogi!
PoistaGlamour on monasti korvien välissä....tosi kiva jos fiilis välittyy...
:)
Hei Hannatädin pipareiden ystävät.Kuinkahan vanhaa kerma voi olla?
VastaaPoistaHei anonyymi,
Poistakermaa voi käyttää niin kauan kun sen rakenne ja/tai väri ei muutu. Sellainen terve happaman tuoksu saa kyllä olla, ja pitääkin hapankermasta löytyä...itse olen testannut avaamattomia kaksi kuukautta vanhoja kermoja, ja hyvää on tullut. Olen kyllä säilyttänyt kermat kylmässä ja avaamattomina. Jos siis värimuutoksia, hometta tai muuta epäilyttävää, niin sitten on roskiskamaa...
minunki äiti aina tekee nämä vanhentuneesta kermasta.
VastaaPoistaJoo, ennen sanottiin "hapan kerma", nykyisin "vanhentunut" ;)
Poistaunohtu kommentoida vielä että meidän äiti laittaa raesokeria noihin päälle vielä lopuksi ennen paistoa.
VastaaPoistaVähän niinkuin Hanna-tädin bling-blingiä...
Poista;)
Kiitos reseptistä!! Tyttären 1v-synttäreitä varten tehtiin just ja tietysti piti maistella! Huippuhyvä makumuisto lapsuudesta :)
VastaaPoistaUpeeta, Anonyymi, ja hienoa elävää perinnettä!!!!
PoistaOnnea 1-v prinsessalle !
:)
meinaan itse kokeilla tätä vanhaa hyvää reseptiä, mutta sokerin vaihdan täysruokoon ja jauhot spelttiin, katsotaa kui käy... voikos kermaa hapattaa laittamalla joukoon hitusen piimää? Soodalla tulee varmasti ihan hyviä, on vaan monissa ohjeissa korvattu leivinjauheella, vaikka mun mielestä leivinjauheella tulee pahemman makuisia... makuasia sekin.
VastaaPoistaMOIKKA Marsuli33,
Poistakyllä kerma piimällä happanee, happanee kyllä ilman piimääkin, kun vaan seisottaa riittävän kauan...valmiiksi hapatettu kerma on nimeltään smetanaa...joten sitä saa kaikista helpoiten, ja sen avulla ei tarvitse arvuutella, mistä vatsavaivat tulivat...nykyihmisille kun omakätisesti hapatettu tuote (bakteeritoiminta käynnissä siis) saattaa sekoittaa vatsan...
Teen kermattomalla ohjeella, tulee tosi mureita.
Poista250 gr marga, sokeria, perunaj. ja vehnäjauhoja.
2 munaa
1 tl leivinj
1 tl soodaa
Teen Hannatädit ilman kermaa: 250 gr marg, sokeria, perunaj, ja vehnäjuhoja
Poista2 munaa
1 tl leivinj
1 tl soodaa
Tosi mureita.
Kermaviili käy myös hyvin kerman sijasta
VastaaPoistaKermaviili ja jatkoksi vähän smetanaa, eikä mitään vaniljaa, niin hyvä tulee.AS
VastaaPoistaMeillä näitä on ollut lapsuudesta asti tarjolla aina juhlissa ja itsekin useampaan otteeseen olen näitä tehnyt. Taikina on muuten valtavan hyvää sellaisenaankin ;) Mehevien kakkujen salaisuus äitini mukaan piilee siinä, että niitä ei paista liian kauan. Kun pohja on saanut hieman väriä, otetaan kakut uunista ulos. Tämä on tarkkaa, sillä jos pohja on ehtinyt jo kunnolla ruskean sävyiseksi kakut ovat kuivahkoja ja jo muutaman päivän päästä eivät enää niin hyviä.
VastaaPoistaLöysin blogiin nyt ensimmäisen kerran - etsiäkseni raparperihillon ohjetta :D Mutta Hanna-tädin kakkuja on tehty meilläkin ja olen saanut käsiini ilmeisesti isoäitini äidin reseptin. Siinä reseptissä kerma vatkataan vaahdoksi. Parasta ohjeessa on kuitenkin isoäidin äidin kommentti taikinan teon jälkeen: "Kerätään kärsivällisyys ja leivotaan kakkaroiksi". Kärsivällisyyden keräämistä todella tarvittiin viimeksi, sillä taikina oli todella hankala käsitellä, mutta lopputulos maukas. Koetin samalla kerralla myös värjätä kakut kummitytön ristiäisiin sopiviksi, mutta kakkusista tuli lastuja...
VastaaPoistaKahvikup.sulatettua voita,kahvik.kuohukermaa hapanta tai tuoretta puolitoista dl sokeria 5 dlvenäjauhoja puolitoista dl perunajauhoja noin puolitoista tl sooda,sekoitetaan ja leiotaan pieniks pulliks,tämä resepti on jostain1800 luvulta,kuten mitoista voi päätellä,dlitrat on tuotu nykyaikaan,,äiti leipoi aina näitä,ja ovat hyviä,minä myös,leivon usein,ne pullat on titenkin vähän isompia pikkuleipiä
VastaaPoistaTeon ovat ihania😋 ajattelin vielä kokeilla joulupullien pääälle ❤
VastaaPoistaTässä sinulle minun isoisoäireen pullaohje 1900 luvun kirjasta!
VastaaPoistaNimipäivärinkilä (1900)
1/2 litraa maitoa
1 kilo vehnäjauhoja
2 munaa
2 desilitraa sokuria
100 grammaa voita
1 desilitra manteleja
25 gr. painohiivaa
mausteita: sahramia tahi kanelia ja kardemummaa
sokuria kylvettäväksi rinkilälle
muna jolla se voidellaan
Laita taikina samoin kuin vehnäleipätaikina, mutta hiero voi vaahdoksi. Vatkaa myös munat sokurin kanssa vaahdoksi ennen kuin kaadat maidon ja mausteet. Survo mausteet hyvin hienoksi; käytä sahramia yksinään äläkä koskaan yhdessä kanelin ja kardemumman kanssa. Pane voivaahto viimeksi, kuin kaikki jauhot ovat alustetut taikinaan, ja sotke vielä, kunnes taikina tulee oikein notkeaksi. Kuin se on hyvästi noussut, hiero sitä vähän ja ajele sitte ohueksi, pitkähköksi nelikulmioksi. Voitele se sulatetulla voilla, kylvä sille sokuria, kanelia ja hienoksi leikeltyä mantelia tahi myös sokuria, mantelia ja kiahautettuja korintteja. Kääri kakku pitkäksi torveksi, pane se soikeaksi rinkiläksi voidellulle pellille. Leikkele saksilla 1 tuuman paksuisia, lehden muotoisia kielekkeitä ja käännä ne vuorotellen kummallekkin puolelle. Anna rinkilän nousta, voitele se sitte vispilöidyllä munalla ja kylvä sille hienoksi leikeltyjä tai halottuja manteleita sekä karkeata sokuria (kanelia). Paista uunissa 1/2-1 tunti sen mukaan, miten kuuma uuni on.
Tuoreen kerman kanssa kannattaa kokeilla leivinjauhetta. 1 tl soodaa vastaa 2 tl leivinjauhetta. Näin on mulle joskus opetettu.
VastaaPoistaHei! Onko tämä vanhemman version reseptiin käytetty ihan kuohukermaa? ja onko vaahdotettava ensin vai nestemäisenä? ja paljonko tuosta annoksesta suurinpiirtein tulee?
VastaaPoistaranskassa oliivioljylla ja kananmunia lisaksi "3'kpl
VastaaPoistahyvia ja koossa pysyvia tulee
https://aarreaukusti.blogspot.com/2018/12/luukku-08122018-hanna-tadin-kakut.htm
VastaaPoistaHeippa. Kiitos reseptistä. Blogissani linkki tänne ja Hanna-tädin kakkuja. Hyvin onnistuivat. 😊
Meidän mummolla oli aina kaapissa Hannatädin kakkuja ja piti niitä sellaisessa peltirasiassa. Itse tein mummoa muistellessa Jouluksi näitä ja pistin ihan vain ulkonäön vuoksi isoon kannelliseen lasipurkkiin. Ja syötiin viimeiset vielä Uutena Vuonna. Ei ollut kivikovia, joten säilytys jäähtyneinä kannellisessa rasiassa, niin ei tule kiviä. :)
VastaaPoistaHei, kuinkahan monta hannatätiä tällä ohjeella suunnilleen tulee?
VastaaPoista