Anna Hilda on antanut teesikareille täyden kympin. Se pysäytti minut juuri tämän reseptin kohdalle, ja ohjeen hirvensarvisuola sai ajatukseni koukutettua lopullisesti. Hirvensarvisuola kuulostaa eksoottiselta nykyihmisen korvissa, voin vain kuvitella miten eksoottiselta se ulkomaalaisista vieraista kuulostaisikaan...vähän niin kuin viikinkien vaimojen perinneherkulta...tästähän voisi saada kahvipöydän tuikitavallisiin kekseihin mielenkiintoisen lisämausteen...
No, todellisuudessa hirvensarvisuola on ollut aikoinaan yleinen hermoja kiihottava lääkeaine. Sitä on nimensä mukaisesti jauhettu hirvien sarvista ja sorkista, tai sekoitettu hirvensarviöljystä ja ammoniumkarbonaatista. Leipurit käyttivät hirvensarvisuolaa matalien leivonnaisten kohottajana. Saa sitä vielä nykyisinkin apteekista, mutta nykyajan hirvensarvisuola on teollisuusvalmisteista ja täysin keinotekoista. Nykyajan tuotteessa on hirvestä peräisin vain nimi. Itse käytin leivinjauhetta teesikareiden kohottajana, mutta kuka haulaa testata hirvensarvisuolan, niin: yhden annoksen hs-suolaa sanotaan vastaavan kahta annosta leivinjauhetta.
Itse sikarit eivät yllä reseptin eksotiikkatasolle, mutta maistuvat silti, myös kahvipöydässä, varsinkin espressoon kastettuina.
_____________________________________________
TEESIKARIT vuodelta 1909
5 munaa
425 g. fariinisokeria
5 rkl. sulatettua voita
1 tl. hionenn. kaneelia
1/2 dl. mantelia
1 tl. hirvensarvisuolaa
550 gr. vehnäjauhoja
Munat ja sokeri vatkataan, pesty, sulatettu voi, kaneeli, kuoritut hienonnetut mantelit, hirvensarvisuola ja vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon. Taikinasta muodostetaan sikarin muotoisia leivoksia, jotka paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.
___________________________________________
TEESIKARIT nykykielellä
2 kananmunaa
200 g fariinisokeria
3 rkl voita
1/2 tl kanelia
1/2 dl mantelijauhoa
1 tl leivinjauhetta
225 g vehnäjauhoja
Sulata voi. Vatkaa munat, sokeri ja voisula tasaiseksi tahnaksi. Sekoita kuiva-aineet ensin keskenään ja sitten taikinapohjaan. Rullaa taikinasta jauhotetulla alustalla sikarin näköisiä pötkilöitä, nosta ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.
___________________________________________
kivaa löytää joku muukin joka jakaa perinnereseptejään blogissaan, vaikka osa omistani eivät ole keittokirjasta, käytän isoäitieni suosimaa otavan suuri keittokirja vuodelta 1934, se on peruspiipeli ruoanlaitossa (no nyt hieman pelkistettynä on pari muutakin kirjaa joista emmennan viisautta)...siis sekä isän että äidin äidillä oli sama kyseinen kirja ja meillä on sisareni kanssa kummallakin omamme, sattumalta vielä saman vuoden painos.
VastaaPoistaHerkkusuu, kiitos kommentista!
VastaaPoistaVanhojen ohjeiden elvytys on kyllä hauskaa, siinä on jotenkin tunnetta mukana ihan eri volyymilla kuin nykymeiningissä...kuulostaa aika idylliseltä tuo sun ja siskosi ja kolkytluvun kirjan keittiöarki...jatketaan harjoituksia! Herkullista kevättä teille molemmille !
hirvensarvisuolaa käytetään nykyäänkin kahvikakuissa ja pikkuleivissä joissa on paljon voita. se jotenkin toimii paremmin tosi rasvasissa jutuissa.
VastaaPoistasitä kun haistaa meinaa taju lähteä.. se polttaa keuhkoissa asti :)
hah hah aleksi, sait ylipuhuttua, nyt on pakko käydä hirvensarvisuolaostoksilla! ;D
VastaaPoista