MUNARINKILÄT

Anna Hilda on antanut munarinkilöille täyden kympin, ja aivan turhaan epäröin taas, olisi pitänyt vaan luottaa isoäidin makuun....
Kuivan näköiset, rinkelin mutoiset keksit vaikuttivat sata vuotta vanhalta höpö-höpöltä...aina ensipuraisuun saakka; sitten muuttui ääni kellossa. Munarinkilät melkein sulivat suussa ja jälkimaussa oli ihan selvää vaniljaa (vaikka reseptissä sitä oikeasti ei olekaan)...
___________________________

MUNARINKILÄT vuodelta 1909

3 munaa
200 gr. sokeria
2 dl hyvää kermaa
1/2 tl. soodaa
400 gr. vehnäjauhoja

Munat ja sokeri vatkataan, kerma ja siinä liuotettu sooda sekä vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon. Taikinasta leivotaan pieniä rinkilöitä, jotka paistetaan vaalean ruskeiksi.

___________________________

MUNARINKILÄT nykykielellä

1/4 tl ruokasoodaa
1 dl kermaa
3 kananmunaa
100 g (reilu desi) sokeria
200 g (n. 4 dl) vehnäjauhoja

Sekoita sooda kermaan, vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kerma ja jauhot. Leivo taikina ohuiksi pötköiksi, liaää jauhoja niin paljon ettei taikina tartu käsiin, ja kieritä tangoista pieniä rinkilöitä. Paista 200℃ uunissa kunnes pinta saa kuparin vivahteen.

_________________________

RUOKAKUVIA REISSUN VARRELTA

ISOÄIDIN RESEPTILLÄ ei pidä lomaa, vaikka ilma-alus onkin vienyt Anna Hildan tyttärentyttären kaukomaille. Ruokakuvaukset ja postausten naputtelu hoituvat näppärästi "kesämökiltä" miljoonakaupungista, tornitalon aurinkoterassilta. Isoäidin repaleinen kirja on matkustanut mukana, samoin muutama kuvausastia ja nyt vanhanajan keitokset porisevat möksäkeittiössä, tuhansien kilometrien päässä synnyinseuduiltaan. Aasialainen kerrostalokeittiö ei oikeastaan poikkea paljonkaan suomalaisesta mökkikeittiöstä, suurimman haasteen kuviin tuokin valo. Keskikesän harsomainen yöttömän yön valo on täällä vaihtunut dramaattiseksi valon ja varjon kontrastiksi.

Nyt ajattelet että "voi reppanaa, eikö se osaa lomallakaan hellittää", mutta usko tai älä, minulle tämä on sitä parasta mahdollista lomaa. Keittiössä aika pysähtyy ja ajatus lepää. Ja keittiön ulkopuolella olen kuin "Liisa ihmemaassa"; ruokatoreilla, katukeittiöissä ja kokkikouluissa.

Lomaterveiset idän iloisten isoäitien valtakunnasta, keittiöjumalan maistiaistaivaasta!

KETETYT HEDELMÄT

Jouluinen sekametelisoppa saa kesäversiossa terästyksen tuoreista omenista. Tämän kokeilun olisi voinut ajoittaa talvelle ja keitetyt hedelmät olisivat varmasti maistuneet entistä herkullisimmilta. Resepti siis korvantaakse ja uusiokäyttöön pikkujoulusesongin avajaisiin...
_________________________

KEITETYT HEDELMÄT vuodelta 1909

1/2 kg. omenia
kuivattuja
150 gr. luumuja
100 gr. aprikoosia
100 gr. päärynöitä
100 gr. brunellia ja persikoita
100 gr. viikunoita
9 dl. vettä
1 1/2-2 dl. sokeria

Kuivat hedelmät huuhdotaan lämpimässä vedessä ja liotetaan sokerilla maustetussa vedessä (9 dl.). Hedelmäliemi keitetään kirkkaaksi liemeksi, jossa keitetään kuoritut ja lohkoiksi leikatut omenat läpikuultaviksi ja nostetaan varovasti liemestä pois. Samassa liemessä keitetään senkälkeen lumut pehmeiksi, samoin muut hedelmät, jotka sitte asetellaan somasti vadille, ja liemi kaadetaan päälle.

Tarjotaan kermavaahdon kera.

___________________

KEITETYT HEDELMÄT nykykielellä

kuivattuja luumuja, aprikooseja ja/tai viikunoita
vettä
tuoreita omenia lohkoina
vaniljatanko
(sokeria)

Laita kuivatut hedelmät kattilaan, lisää huoneenlämpöistä vettä niin paljon että hedelmät peittyvät kunnolla. Anna hedelmien seistä vedessä puoli tuntia. Siivilöi turvonneet hedelmät pois ja lisää omenalohkot ja halkaistu vaniljatanko kattilaan. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes omenat pehmenevät, mutta eivät vielä soseudu. Nosta omenat tarjoiluvatiin, ja kuivahedelmät kattilaan, lisää vettä niin paljon että ne peittyvät. Keitä kuivahedelmätkin pehmeiksi. Poista vaniljatanko, kaada muut hedelmät omenien sekaan ja keitinliemi päälle. Tarjoa kermavaahdon kanssa.

___________________

KAHVIJÄÄTELÖ

Kahvi ja kerma on hurmaava yhdistelmä, ei siitä mihinkään pääse. Kermajäätelö + kahvitujaus on  hellepäivän herkkujen parhaimmistoa, ja tämä sata vuotta vahna kahvikäätelö on siitä vain hiukan hienostuneempi versio.
___________

KAHVIJÄÄTELÖ vuodelta 1909

1 ltr. kermaa
1 1/2 dl. jauhettua kahvia
150 gr. sokeria
2 munankeltuaista

kahvi keitetään kermassa muutama min. Siivilöidään tiheän siivilävaatteen läpi ja vispilöidään sokerin kanssa vatkattujen munankeltuaisten sekaan. Seos vispilöidään kasarissa tulella, kunnes sakenee, jasitten maljassa, kunnes jäähtyy.

Jäätelö jäähdytetään nopeammin niin saotussa jäätelökoneessa. Pieniä jääpalasia ja karkeata suolaa asetetaan kerroksittain jäätelökoneen ämpäriin jäätelöastian ympärille. On tarkasti katsottava, ettei suolaa ensinkään pääse jäätelöastiaan. Kun jäätelökoneen ämpäriin on jäät ja suolat pantu ja jäätelöastia on aivan kylmä, täytetään siitä 3/4 jäähtyneellä jäätelöseoksella, jonka jälkeen konetta väännetään, kunnes jäätelö on jäätynyt. Jäädyttämiseen aikaa tarvitaan 1/2-1 tunti. Sitä myöten kun jäät sulavat, lasketaan vesi pois, ja lisätään suolaa ja jäitä.

Jäädyttämistä voi myöskin toimittaa tavallisessa tiiviillä kannella varustetussa läkki- tahi kuparipannussa, joka peitetään jäiden ja suolain sisään avaraan puuastiaan, jäätynyt jäätelö irroitetaan kannun laidoista puuveitsellä, ja kannua on silloin tällöin käännettävä. Näin jatketaan, kunnes jäätelö kokonaisuudessaan on jäätynyt. Tähän tarvitaan jäädyttämisaikaa 4-5 tuntia.

Jäätelö otetaan astiastaan kauniina viipaleina veteen kastetulla lusikalla. Sen voi myöskin sulloa tiiviisti jäätelökannuun taihi ruokaöljyllä voideltuun jäätelövuokaan, joka pidetään jäissä ja suoloissa noin 1.2 tuntia, tahi kunnes jäätelö on kovettunut. Se irtaantuu paraiten vuoasta, jossa kietoo kuumaan veteen kastetun ja väännetyn pyyhkeen hetkeksi vuoan ympärille.

______________________

KAHVIJÄÄTELÖ nykykielellä

1 l (kevyt)kermaa
1 dl hienoksi jauhettuja espressopapuja (tai 1 1/2 dl jauhettua tummapaahtoista suodatinkahvia)
150 g sokeria
2 kananmunankeltuaista

Kuumenna kerma kiehumispisteeseen, lisää kahvi ja keitä muutama minuutti koko ajan sekoittaen ja  siivilöi. Sekoita liemeen sokeri ja munankeltuaiset, keitä seosta miedolla lämmöllä koko ajan vatkaten, kunnes koostumus sakenee.

Nosta kattila kylmään vesihauteeseen ja jatka vatkaamista. Jäädytä massa jäätelökoneen ohjeiden mukaan. (Tai kaada pakasterasiaan ja riko jäätelön rakenne aina parinkymmenen minuutin välein, kunnes jäätelö on valmista).

_____________________

KASVISLIEMI

On sanomattakin selvää, etteivät liemikuutiot ja fondit voi koskaan yltää kesävihanneksista itsekeitetyn  kasvisliemen tasolle. Tämä taikaliemi loihtii keitosta tai risotosta mieleenpainuvia makuelämyksiä ja ylentää keittäjänsä arovon arvaamattomaan. Jos et usko niin kokeile !
___________________________

KASVISLIEMI vudelta 1909

Kasvisliemi keitetään kaikenlaisista vihanneksista ja juureksista. Tähän käytetään tavallisesti:
kukkakaalia,
ruusukaalia,
silpoherneenpalkoja,
persiljaa,
valkokaalia,
porkkanaa,
palsternakkaa,
selleriä,
sipulia,
purjosipulia,
lanttua.

Yllä mainitut kasvikset puhdistetaan, huuhdotaan, paloitellaan ja pannaan kylmässä, hiukan suolatussa vedessä kiehumaan. Lanttu ja porkkana antavat helposti liemelle liian imelän, selleri taas kirpeän maun; sentähden on näitä käytettävä säästävästi. Kokemus osoittaa, missä suhteessa kasviksia on käytettävä. Kasviksist saattaa jättää muutamia poiskin, ellei niitä ole saatavissa. Liemi saa hiljalleen kiehua 2-3 tuntia umpinaisessa kattilassa ja sitte se siivilöidään. Osan vihanneksista saattaa ottaa liemestä pois, ennenkuin kiehuvat rikki ja tarjota kokonaisina kirkkaassa liemessä. Paitsi näitä voi käyttää kokkareita, munuaispiirasia y.m.

kasvisliemestä voi myöskin valmistaaa suurustettuja keittoja.

_______________________

KASVISLIEMI nykykielellä

kaaleja
herneenpalkoja
porkkanaa
palsternakkaa
sipulia
selleriä (vähemmän kuin muita juureksia)
purjosipulia
persiljaa
rypsiöljyä

Leikkaa kaali lohkoiksi. Kuori ja paloittele juurekset ja sipuli. Huuhdo purjo ja leikkaa pätkiksi. Lado kaikki ainekset kattilaan ja lorauta sekaan öljyä, kuullota kasviksia hetki ja lisää vettä niin paljon että vihannekset peittyvät. Keitä lientä miedolla lämmöllä 2-3 tuntia. Siivilöi liemi ja käytä keittoihin tai sienirisottoon.

_____________________

SUKLAAKEITTO

Suklaakeiton juju piilee pinnalla kelluvissa marenkipilvissä. Ensin ajattelin ettei valkuaisvaahtopallojen maidossa keittämisessä ole mitään järkeä, varsinkin kun pallot levisivät kypsyessään epämääräisen muotoisiksi hattaroiksi. Kiehuva maitokylpy muutti vaahdon kuitenkoin juuri sopivan kiinteäksi,  herkulliseksi, vähän vaahtokarkkimaiseksi marenkityynyksi.

Aivan loistava vanhanajan taikatemppu! Ensi kerralla kääntelen näitä poutapilviä keiton sekaankin...

__________________________

SUKLAAKEITTO vuodelta 1909

1 1/2 suklaakakku (sokeroitu)
2 ltr. maitoa
1 rkl. sokeria
2 rkl. maissi-tahi perunajauhoja
2 munanvalkuaista
3-4 rkl. sokeria

Suklaakakku taitetaan palasiin ja pannaan lämpimään maitoon, jota vispilöidään, kunnes suklaa on sulanut. Sokeri lisätään ja maito saa kiehahtaa. Suklaakeitto suurustetaan maissi- tahi perunajauhoilla, sekoitettuina tilkkaseen kylmä maitoa ja saa kiehahtaa, sekä kaadetaan liemimaljaan. Munanvalkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi ja sokeri hämmennetään joukkoon. Lusikalla pannaan siitä pieniä palloja keittoon. Ennenkun keitto suurustetaan, saattaa munanvalkuaispallot möskin keittää maidossa hiljaisella tulella, noin pari min. ja nostaa sitten reikäkauhalla pois.

_______________

SUKLAAKEITTO nykykielellä

1 kananmunanvalkuainen
tomusokeria
1 l maitoa
200 g ( 1 levy) taloussuklaata
ripaus sokeria
1 rkl maizenaa tai perunajauhoja

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, mausta tomusokerilla. Kuumenna maito kiehumispisteeseen (jätä vajaa desi kylmää maitoa sivuun). Ota kahden lusikan avulla valkuaisvaahdosta pieniä palloja ja keitä niitä hetki kuumassa maidossa. Nosta valkuaispallot reikäkauhalla jäähtymään lautaselle. Jatka kunnes kaikki valkuaisvaahto on muuttunut marenkipalloiksi.

Palottele suklaa kuumaan maitoon ja keitä miedolla lämmöllä kunnes suklaa sulaa. Hämmennä pohjia myöten koko ajan. Sekoita maizena tai perunajauhot jäljellä olevaan kylmään maitoon, kaada suklaamaidon sekaan ja hämmennä sekaisin. Anna pulpahtaa. Annostele suklaakiisseli ja nosta jäähtyneen kiisselin päälle valkuaispallo(ja).

_________________

MUNAKOKKELI

Ruskeakuorisia luomumunia, oman pihan kasvimaasta saksittu ruohosipulinippu ja loraus kahvikermaa...siinä on täydellisen kesäaamupalan ainekset. ☀

______________________

MUNAKOKKELI vuodelta 1909

8 munaa
1/2 ltr. maitoa
1/2 rkl. suolaa
1 rkl. hienonn. ruohosipulia
1 rkl. voita

Munat ja maito vispolöidään, suola ja ruohosipuli lisätään. Voi käristetään kasarissa munaseos kaadetaan sekaan, ja kasari asetetaan vienolle tulelle. Sitä myöten kuin seos alkaa hyytyä, otetaan kokkelia varovasti lusikalla.

____________________

MUNAKOKKELI nykykielellä

4 kananmunaa
2 1/2 dl maitoa tai kevytkermaa
ripaus suolaa
1 rkl ruohosipulisilppua
loraus rypsiöljyä

Vatkaa munat ja maito sekaisin, lisää suola ja ruohosipuli. Kuumenna öljy pannulla ja kaada kokkeliseos päälle. Riko hyytyvän munan rakenne piirtämällä paistinlastalla pannun pohjaan suurta kahdeksikkoa. Kokkeli on valmista kun se on vielä mehevää ja kiiltävää.

_____________________