SAKSANPÄHKINÄKAKKU

Niin hyviä kuin joululeivonnaiset ovatkin, alkaa tässä vaiheessa vuotuinen kiintiö jo hipoa äärirajojaan. Mässäilyyn tottuu yllättävän nopeasti ja suu napsaa herkeämättä;  jotain makeaa tekisi mieli vähän väliä.

Saksanpähkinäkakun pähkinöistä saa rakennettua sopivan aasinsillan jouluun, ja ohjeesta puuttuvasta rasvasta tulee automaattisesti aasinsilta uudenvuoden laihdutuslupauksiin...
Kepeän kohokasmainen saksanpähkinäkakku on kuin räätälöity välipäivien kahvipöytäherkku.
____________________

SAKSANPÄHKINÄKAKKU vuodelta 1909

8 munaa
212 gr. sokeria
4 rkl. hienonn. saksanpähkinöitä
100 gr. vehnäjauhoja

Munankeltuaiset ja sokeri vatkataan vaahdoksi; pähkinät ja jauhot lisätään; vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset sekoitetaan viimeksi. Seos kaadetaan voideltuun, survotuilla korpuilla jauhotettuun vuokaan ja paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.

_____________________

SAKSANPÄHKINÄKAKKU nykykielellä

4 kananmunaa, keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina
100 g (reilu dl) sokeria
2 tl konjakkia
30 g saksanpähkinäruohetta
50 g (vajaa dl) vehnäjauhoja
lisäksi tarvitset voita uunivuoan voiteluun ja korppujauhoja vuoan jauhottamiseen

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Lorauta konjakki sekaan ja kääntele pähkinäruohe ja vehnäjauhot keltuaisvaahtoon. Vatkaa valkuaiset kiiltäväksi vaahdoksi ja kääntele keltuaisten sekaan. Voitele ja jauhota uunivuoka, kaada taikina vuokaan, kopauta vuokaa pöytään niin että isot ilmakkuplat häviävät. Paista 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.

______________________

PAISTETTU TEERI

Paistettu teeri on saanut Anna Hildalta täyden kympin. Oli alusta asti selvää että tästä tulisi meidän joulupöydän juhlaherkku. Tai oikeastaan meidän pöydässä on teeri-ohjeella valmistettua fasaania. Vanhan kirjan mukaan sama resepti sopii niin metsoille, pyille, metsäkanoille kuin kananpojillekin, miksei siis fasaaneillekin...

Ostin kokonaisen patavalmiin pakastefasaanin, ja hyppäsin reseptiin vasta ensimmäisen jakeen jälkeen. Pysyin projektissa turvallisesti omalla mukavuusalueellani; taustalla soi joulujazz ja kattilassa pulpahteli mausteinen glögi, eikä minun tarvinnut edes ajatella kynimistä taikka linnun sisäkalujen repimistä.
Eläköön nykyaika !  :D

Tämä moderni fasaani sai hennon omenaisen vivahteen; haudutin linnun kypsäksi omenasiiderissä ja lisäsin täytteeksikin omenalohkoja. Vahvemman maun saisi jos marinoisi lintua ensin yön yli ja paistaisi sitten samaan tyyliin...

❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆

PAISTETTU TEERI vuodelta 1909

2 teertä
kuorittua maitoa
paistamiseen:
3 rkl. voita
1 rkl. suolaa
1 rkl. vehnäjauhoja
1/2 ltr. matoa
kastike:
2 dl. kermaa

Lintu kynitään ja siivet leikataan poikki nivelen kohdalta; sitte se kärvennetään tulella. Polvinivelen ympäriltä leikataan nahka auki ja jalat vedetään pois niin, että reidessä olevat sounet seuraavat jalkaa. Samoin laikataan pään luota kaulanahka auki. Nahka vedetään alaspöin, kaula katkaistaan, ja ruokakupo sekä henkitorvi poistetaan. Rintaluun alapuolelle tehdään aukko, josta sisälmykset vedetään ulos. Sydän ja kivipiira otetaan talteen; veri painellaan sydämestä pois, kivipiira halaistaan ja sen sisusta poistetaan. Ensin on lintu huolellisesti huuhdottava; sitte kaulanahka, siipien tyngät ja jalat sidotaan selkäpuolelle yhten, niin etä rinta jää paljaaksi.

Ennen paistamista kiehautetaan lintu maidossa tahi paistetaan se kiehauttamatta. Pala voita ja vähän persiljaa pannaan linnun sisään ja aukko ommellaan kiinni.

Voi ruskeutetaan padassa, linnut pannaan siihen käristymään hyvin joka puolelta. Suola ja vehnäjauhot sirotellaan päälle, vähän kiehuvaa vettä lisätään ensin pataan, sitte silloin tällöin kiehuvaa maitoa, jossa kilpoviira ja sydän ovat kiehuneet. Paistamisen aikana valellaan linnut usein liemellään. Ne saavat paistua 2-3 tuntia.

Kerma vispilöidään kastikkeeseen, joka senjälkeen saa kiehahtaa ja sitte siivilöidään. Paistettu metso, paistetut pyyt, paistetut metsäkanat ja paistetut kananpojat valmistetaan samon kuin paistettu teeri.

❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  ❄  ❅  

PAISTETTU TEERI nykykielellä

1 pakasteteeri
3 rkl voita
1 ruukkupersiljan lehdet
2 pientä punaista omenaa lohkoina
merisuolaa
mustapippuria myllystä
330 ml (=1 tölkki) kuivaa Happy Joe omenasiideriä (tai 3 dl kanalientä tai 3 dl maitoa)
2 dl kuohukermaa

Sulata teeri pakkauksen ohjeen mukaan, täytä persiljalla, omenalohkoilla ja voinokareella. Sulata 2 rkl voita pannulla, kieräytä lintu voissa ja ruskista pinta kauttaaltaan. Mausta suolalla ja pippurilla, aseta lintu uuipataan rintapuoli ylöspäin ja lisää huoneenlämpöinen omenasiideri (tai kanaliemi tai maito). Paista ensin 225 asteisessa uunissa puoli tuntia ja laske sitten lämpö 175 asteeseen. Paista lintua vielä pulitoista tuntia, tasaisin välein paistoliemellä valellen.

Siivilöi paistinliemi, lisää kerma ja tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa teeri kermakastikkeen ja herukkahillon kanssa.

❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆  ❅  ❆ ❅  ❆  ❅  ❆  ❅

ROVASTIN PIPARKAKUT

Rovastin piparkakuissa ei ole ollenkaan kanelia ja voitakin minimaalisen vähän. Alkuperäisessä ohjeessa lukee "väkevääpippuria", mikä on varmaankin tarkoittanut maustepippuria, tai sitten mustapippuria. Otin itselleni oikeuden "ymmärtää" pippurin väkevyyden eri tavalla ja hauskuutin makunystyröitä jauhetulla chilillä. Valmiissa pipareissa ei chili maistunut, kaikki taikinan mausteet olivat tasaisessa jouluharmoniassa. Nämä olivat isoäidinkin suosikkeja; rovastin piparkakut ovat saaneet Anna Hildalta täyden kympin.

ROVASTIN PIPARKAKUT vuodelta 1909

425 gr. siirappia
212 gr. sokeria
1 rkl. pomeranssinkuoria
1 tl. hienonn. inkivääriä
1/2 tl. väkevääpippuria
1/2 tl. neilikoita
3 rkl. sulattua voita
5 munankeltuaista
5 rkl. hyvää kermaa
1 tl. soodaa
700 gr. vehnäjauhoja

Siirappi, sokeri ja maiusteet kiehautetaan sekä hämmennetään hyvin, kunnes jäähtyy. Senjälkeen sekoitetaan joukkoon sulattu voi, vatkatut munankeltuaiset, kerma ja siihen liuotettu sooda sekä vehnäjauhot. Taikina jätetään kovettumaan seuraavaan päivään, jonkä jälkeen se kaulitaan ja muotilla otetaan pieniä kakkuja, jotka paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.

____________________

ROVASTIN PIPARKAKUT nykykielellä

1 1/2 dl tummaa siirappia
100 g (=n. 1 dl) sokeria
1/2 rkl hienonnettua pomeranssinkuorta
1/2 tl hienonnettua inkivääriä
1/4 tl chilijauhetta
1/4 tl hienonnettua neilikkaa
3 rkl voita
3 kananmunankeltuaista
1/2 dl kuohukermaa
1/2 tl ruokasoodaa
400 g (=n. 8 dl) vehnäjauhoja + ylimääräistä leivinalustan jauhottamiseen

Mittaa kattilaan siirappi, sokeri, pomeranssinkuori, inkivääri, chili ja neilikka. Anna seoksen kiehahtaa, kokoajan sekoittaen, ja siirrä sivuun jäähtymään. Sekoita vielä kuumaan siirappiin voinokare ja jäähtyneeseen maustesiirappiin kananmunankeltuaiset. Vatkaa sooda kermaan ja kaada siirapin sekaan. Vaivaa vehnäjauhot taikinaan, peitä kulho keittiöpyyhkeellä ja anna taikinan tekeytyä jääkaapissa yön yli.

Jauhota leivinalusta ja kauli taikina ohueksi levyksi. Paina kuvioita piparimuoteilla ja nosta piparkakut leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200 asteisessa uunissa n.5 minuuttia, kunnes piparit ovat kauniin ruskeita. Koristele jäähtyneet piparkakut sokerikuorrutteella.

______________________

RIISI- JA PUNAJUURILAATIKKO

Tällä vanhanajan reseptillä pääsee mukavasti joulutunnelmaan; riisipuuro ja joulunvärinen punajuuri takaavat sen. Tai niin ainakin kuvittelin mielessäni kun laatiko vielä paistui uunissa ja virittelin parvekkeelle valonauhoja. Mieheni tuli töistä kotiin ja suorastaan hihkui: "IHANAA ! MARJAPIIRAKKAA, pitkästä aikaan!"

Laakeassa lautasessa paistetun punajuurilaatikon ulkonäkö hämää, ja makuelämystä on vaikea pelastaa silmänruoka-annoksen jälkeen...Laatikko on kuitenkin hyvää ja resepti on hauskasti keksitty. Tästä voisi saada persoonallisen lisukkeen pikkujoulujen  jälkeiseen brunch-pöytään; fritatan ja poropiirakan seuraksi...(kunhan vaan muistaa tehdä jälkiruoaksi sen marjapiirakan!)
________________________________________________

RIISI- JA PUNAJUURILAATIKKO vuodelta 1909

1 dl. riisiryyniä
3 dl. vettä
1 dl. maitoa
suolaa
2 paistettua punajuurta
2 munaa
3 dl. maitoa
suolaa
1 rkl. raastettua juustoa
1 rkl. voita

Huuhdotut ryynit keitetään vedessä ja maidossa pehmeiksi. Puuro maustetaan ja kaadetaan jäähtymään. Puolet puurosta pannaan voideltuun vuokaa, sen päälle kerros viipaleiksi leikattuja punajuuria ja toinen puoli puurosta. Munat ja maito vispilöidään, vähän suolaa sekoitetaan joukkoon ja seos kaadetaan vuokaan puuron päälle. Raastettu juusto ripotellaan pinnalle, voipalaset pannaan päälle ja laatikko paistetaan uunissa.

________________________________________________

RIISI- JA PUNAJUURILAATIKKO nykykielellä

1 dl puuroriisiä
3 dl vettä
1 dl maitoa
suolaa
2 tuoretta kuorittua punajuurta
loraus rypsiöljyä
2 kananmunaa
2 dl kevytkermaa
suolaa
1/2 dl punaleimaemmentalraastetta
lisäksi tarvitset nokareen voita uunivuoan voiteluun

Mittaa kattilaan 3 dl vettä ja 1 dl maitoa, kuumenna miedolla lämmöllä, kaada riisi sekaan ja keitä  pehmeäksi. Mausta suolalla.

Leikkaa punajuuret puolen sentin paksuiksiksi siivuiksi, paista punajuuripihvit öljyssä n. 3 minuuttia molemmilta puolilta. Voitele uunivuoka ja kaada puolet puurosta vuoan pohjalle. Levitä punajuuripihvit puuropedille ja kaada loppu puuro päälle. Vatkaa munat ja kevytkerma sekaisin, mausta suolalla, kaada munamaito punajuurilaatikon päälle. Ripottele pinnalle juustoraaste ja paista laatikkoa 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes pinta saa kauniin ruskean sävyn.

_________________________

PORONPAISTI

Itsenäisyyspäivän kunniaksi harjoitelin poropaistin valmistamista vanhan ajan tyliin, ilman uunia. Hienostunut juhlaruokahan tästä tuli. Ei mitään sisäfileetä, mutta mureaa ja ruokaisaa, suuremmankin pöytäseurueen juhlaruokaa.

                        ⚐ JUHLALLISTA  ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ ⚐
___________________________________________

PORONPAISTI vuodelta 1909

2 kg. poronpaistia
maitoa, kaljaa tahi etikansekaista vettä
50 gr. silavaa
2 rkl. voita
1 rkl. suolaa
vettä tahi lihalientä
3-4 dl. maitoa
kastike:
2 rkl. vehnäjauhoja
1 1/2 dl. kermaa
suolaa

Jos paisti on jäätynyt, pannaan se sulamaan maitoon, kaljaan tahi etikansekaiseen veteen. Pyyhitään senjälkeen kuivaksi, kalvot poistetaan, ja liha silavoidaan pienillä silavasuikaleilla. Voi ruskeutetaan padassa, ja paisti käristetään siinä joka puolelta sekä suolataan. Vähän kiehuvaa vettä tahi lihalientä lisätään, ja paisti saa paistua noin 3 tuntia vienolla tulella. Se käännellään, lientä lisätään ja paisti valellaan sillin tällöin liemellään; viimeksi lisätään maito. Kun liha tuntuu murealta, otetaan se padasta pois.

kastike suurustetaan vehnäjauhoilla, kerma lisätään, saa kiehahtaa, maustetaan ja siivilöidään.

___________________________________________

PORONPAISTI nykykielellä

1 kg poronpaistia
1 l tummaa olutta
100 g amerikan pekonifileetä, ei välttämätön
2 rkl voita
 2 rkl merisuolaa
1 tl vastajauhettua mustapippuria
vettä
2 dl maitoa

kastike:
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
merisuolaa
mustapippuria myllystä

Sulata poropaisti tummassa oluessa. Jos paistissa on verkko, leikkaa se irti. Taputtele pinta talouspaperilla kuivaksi, (jos haluat pekonista lisämakua; levitä pekonisiivut paistin ympärille). Sulata voi padassa ja nosta paisti pataan. Ruskista poroa, kääntele paistia niin että pinta saa kauttaaltaan kuparinruskean sävyn. Ripottele sekaan suola ja pippuri, kaada pataan 2 dl kiehuvaa vettä. Nosta kansi päälle ja anna paistin hautua miedolla lämmöllä noin 40-60 minuuttia, tai niin kauan että saat haluamasi kypsyysasteen. Lisää kiehuvaa vettä tasaisin välein ja valele paistia keitinliemellä. Kaada lopuksi sekaan maito ja hauduta vielä hetki. (Jos haluat pelata varman päälle, laita paistin paksuimpaan kohtaan lihamittari; nosta paisti padasta kun mittari näyttää 60 astetta ja kääri se tekeytymään aluminifolioon kastikkeen valmistamisen ajaksi.)

Suurusta keitinliemi vehnäjauhoilla, lisää kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Siivilöi kastike. Tarjoa poropaisti kastikkeen ja puolukkahillon kanssa.

__________________________________________

RIISI- JA OMENAPUURO

Jos historia olisi maku, löytyisi Suomen historia tästä puurokattilasta. Voin kuvitella ison puuropadan hämärän hirsituvan pöydässä, nilkkapituiseen hameeseen sonnustautuneen suurperheen äidin hämmentämässä puuroa valtavalla puukauhalla, lettipäiset tytöt ja polvihousuiset pikkupojat jonottamassa lautaset käsissään...näen pullean kissan venyttelemässä kirjavalla räsymatolla ja henkselihousuisen isän sytyttelemässä öljylyhtyjä aamuhämärässä...

Riisi- ja omenapuuro on konstailematonta slowfoodia, ei mitään gourméta, mutta päihittää pikapuurot mennen tullen.

___________________________

RIISI- JA OMENAPUURO vuodelta 1909

2 ltr. vettä
4 dl. riisiryyiä
1 1/2 kg. happamia omenia
2 dl. siirappia

Vesi, riisiryynit, kuoritut ja lohkoiksi leikatut omenat, sekä sokeri saavat kiehahtaa tulella. Senjälkeen puuro pannaan 2-3 tunniksi heinälaatikkoon.

___________________________

RIISI- JA OMENAPUURO nykykielellä

1 1/2 kg happamia omenia
2 l vettä
4 dl puuroriisiä
2 dl tummaa siirappia

Poista omenista siemenkodat, kuori ja lohko omenat. Mittaa kattilaan vesi ja siirappi ja riisi, lisää omenalohkot ja anna keitoksen kiehahtaa. Hauduta 100 asteisessa uunissa n. 2 tuntia, kunnes riisi pehmenee ja puuro on kypsää. Sekoita puuro pohjia myöten pari kertaa paistamisen aikan, niin että riisi ja omenat levittäytyvät pataan tasaisesti.

_________________________________________

PINAATTIVANUKAS

Pinaatti ja riisi pukeutuvat tässä reseptissä juhla-asuihin ja muuttuvat uunissa salonkikelpoiseksi lisukkeeksi. Nam, hyvää, mutta jotain puuttuu...aivan kuin näkisin lautasella kyltin "painonvartijat suosittelee". Siispä;  seuraavalla kerralla lisään reseptiin voisulaa tai keitän riisin maidon sijasta kermassa. (Juuri näin...tähän on tultu...kaksi vuotta sitten yritin vaihtaa vanhan ohjeen täyskermat kevytverisioiksi ja nyt...nyt lisään ohjeisiin kermaa ja voita...)

Annosvuoissa vanukas näyttää erityisen juhlalliselta, tästä ohjeesta riittä kuuteen kohokas vuokaan.
___________________

PINAATTIVANUKAS vuodelta 1909

400 gr. tuoreita pinaatin lehtiä
vettä
suolaa (tahi 2 rkl. kuivatt. hienonn. pinaattia)
1 dl. riisiryyniä
3 dl. vettä
5 dl. maitoa
1 rkl. sulatettua voita
1/2 dl. survottuja korppuja
2 munaa
1 rkl. sokeria
1 rkl. suolaa

Pinaatinlehdet perataan, huuhdotaan, kiehautetaan suolatussa vedessä, kaadetaan lävikköön valumaan ja hienonnetaan. (Kuivattu pinaatti keitetään maitotilkkasessa ennen käyttämistä.) Riisiryynit keitetään vedessä ja maidossa pehmeiksi sekä jäähdytetään. Hienonnettu pinaatti, voi, survotut korput, vatkatut munankeltuaiset sekä mausteet sekoitetaan jäähtyneeseen puuroon; viimeksi lisätään siihen kovaksi vaahdoksi vatkatut munanvaluaiset. Seos kaadetaan voideltuun vuokaan ja pannaan uuniin vedessä paistumaan.
_____________________

PINAATTIVANUKAS nykykielellä

400 g pinaatinlehtiä
vettä
merisuolaa
3 dl vettä
5 dl maitoa
1 dl puuroriisiä
1 rkl voisulaa
1/2 dl korppujauhoja
2 kananmunaa, keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina
1 rkl sokeria
1 rkl merisuolaa
1 rkl voita uunivuoan voiteluun
lisäksi tarvitset vesihauteeseen kaksi uuninkestävää vuokaa

Kiehauta pinaatinlehdet suolavedessä ja valuta lävikössä, puristele käsissä viimeisetkin pisarat pois. Silppua pinaatti hienoksi. Kuumenna maito ja vesi kattilassa, lisää riisi ja keitä pehmeäisi. Yhdistä jäähtynyt puuro, pinaatti, voisula, korppujauhot, munankeltuaiset, sokeri ja suola.

Vatkaa valkuaiset kiiltäväksi ja kiinteäksi vaahdoksi. Kääntele valkuaisvaahto pinaattiriisin sekaan. Voitele uunivuoka ja kaada vanukas vuokaan. Nosta vuoka suuremman uunivuoan sisään ja tee vesihaude; kaada kuumaa vettä puoleenväliin asti. Paista vanukasta 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.
_________________________

FARIINILEIVÄT

Fariinileivät muistuttavat amerikkalaistyylisiä cookies-keksejä, paitsi ettei isoäidinaikaisissa kekseissä ole grammaakaan voita. Kerrankin näin päin !

Maku on kohdallaan, siitä pitää huolen raikas appelsiini...resepti muuntuisi helposti appelsiini-cookieseiksi, jos vain lisäisin ohjeeseen voita ja tarkistaisin jauhojen määrän, siinä kaikki. Fariinileivät, ilman rasvaa, saivat Anna Hildalta  kuitenkin täyden kympin. Siksi jätin cookiesit kokeilematta ja seurasin alkuperäistä ohjetta, sooloilematta.

FARIINILEIVÄT vuodelta 1909

5 munaa
250 gr. fariinisokeria
3 rkl. hienonn. hillott. appelsiinin kuoria
1 tl. soodaa
450 gr. vehnäjauhoja

Munat ja sokeri vatkataan; appelsiinin kuoret ja sooda vehnäjauhojen kera sekoitetaan joukkoon. Kahdella lusikalla pannaan voidellulle pellille pieniä leivoksia, jotka paistetaan hyvässä uuninlämmössä.
______________________

FARIINILEIVÄT nykykielellä

5 kananmunaa
250 g fariinisokeria
1 appelsiinin hienoksi raastettu kuori
1 tl ruokasoodaa
450 g vehnäjauhoja

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita sooda vehnäjauhoihin. Lisää munavaahtoon appelsiininkuoriraaste ja jauhot.

Nostele taikinanokareita kahden kahvilusikan avulla leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista fariinileipiä 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.
______________________

LINDSTRÖMIN PIHVIT

Möhläsin vähän, pakko tunnustaa...Kitchen Aid- tehosekoittimen lihamyllytoiminto yllätti tehoissaan. Muutamalla napinpainalluksella jauhelihasta, punajuurista ja perunoista tuli tasaista tahnaa, "Lindströmin lihasmoothie". Ensi kerralla hienonnan juurekset perunasusrvimella, sillä jauhelihapihveissä saa olla, ja oikeastaan pitääkin olla, vähän purutuntumaa.

Kiireisenä päivänä kokeilen purkkiin säilöttyjä, valmiiksi keitettyjä punajuuria. Ja ensi kerralla testaan  vanhanajan kastikkeen sijasta kreikkalaisesta jogurtista, valkosipulimurskasta ja persiljasilpusta sekoitetun jogurttikastikkeen.
__________________________

LINDSTRÖMIN PIHVIT vuodelta 1909

1 kg. jauhettua naudanlihaa
3 keitettyä tahi paistett. punajuurta
4 keitettyä perunaa
1 rkl hopeasipulia (hillottuja)
2 rkl. kaaprista
3 munaa
suolaa
hienonn. valkopippuria
voita paistamiseen
2 sipulia

kastike:
1 rkl. vehnäjauhoja
1 1/2 dl. kermaa
lihalientä
1-2 rkl. tomaattisosetta
1-2 tl. sinappia
suolaa

Jauhettu liha jauhetaan vielä kuorittuhen punajuurien ja perunain sekä hillosipulin ja kaapristen kera kahteen kertaan lihamyllyssä. Vatkatut munat sekä mausteet lisätään, ja mureke vaivataan notekaksi. Vedessä kostetetuilla veitsillä muodostetaan pihvehä, jotka paistetaan paksussa paistinpannussa voissa kummaltakin puolen ruskeiksi. Kuoritut, viipaleiksi leikatut sipulit ruskeutetaan samoin voissa.

Kullekin pihville annetaan sipuliviipale koristeeksi. Pannussa oleva voi ja vehnäjauhot ruskeutetaan vähän aikaa, kerma ja sen verran lihalientä lisätään siihen, että kastike on kohtalaisen sakeaa. Kastike maustetaan ja tarjotaan pihvien kera.
__________________________

LINDSTRÖMIN PIHVIT nykykielellä

3 keitettyä ja kuorittua punajuurta
3-4 keitettyä ja kuorittua jauhoista perunaa
1/2 hopeasipuli
2 tl rypsiöljyä
1 kg jauhelihaa
2 rkl hienonnettuja kapriksia
3 kananmunaa
merisuolaa
jauhettua valkopippuria
mustapippuria myllystä
voita paistamiseen
2 punasipulia koristeeksi/lisukkeeksi (ei välttämätön)

kastike:
paistin voi
1 rkl vehnäjauhoja
1 1/2 dl kermaa
1 rkl tomaattisosetta (mieluiten paseerattua tomaattia, mutta ketsuppikin käy)
1 tl Dijon sinappia
merisuolaa


Keitä punajuuret pehmeiksi kevyesti suolatussa vedessä. Pue kumihansikkaat päälle ja kuori ja lohko punajuuret. Kuori perunat ja keitä nekin pehmeiksi suolalla maustetussa vedessä, pilko paloiksi. Kuori ja silppua puolikas hopeasipuli, kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulisilppu.

Lado tehosekoittimen kulhoon  punajuuret, perunat, sipuli, jauheliha ja kaprikset. Anna koneen käydä ja jauha massa tasaiseksi. TAI soseuta punajuuret ja perunat perunasurvimella ja lisää muut ainekset sekaan. Sekoita jauhelihataikinaan lopuksi kananmunat ja mausteet.

Muotoile kahden ruokalusikan avulla taikinasta haluamasi kokoisia pihvejä ja paista Lindströmin pihvit voissa kypsiksi. Kuori punasipuli ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Kuullota sipulisiivutkin pannulla.

Lisää paistinvoihin vehnäjauhoja, sekoita ja kaada kerma pannulle. Sekoita kaikki möykyt tasaisiksi, ja lisää tarvittaessa vettä. Mausta tomaattisoseella, sinapilla ja suolalla.

OMENAVANUKAS

Omenavanukas on yksinkertaisen hyvä herkku, mihin voi käyttää vanhoja kuvuneita leipäpalojakin. Vanukas kuulostaa vanhanaikaiselta idealta, mutta kansainvälisistä ruokalehdistä löytyy englantilaisen ja amerikkalaisen version, bread puddingin, ohjeita tasaisin väliajoin. Bread pudding säilyttää   suosionsa vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, vuosisadasta toiseen...tätä kannattaa siis kokeilla, kyseessä ei ole kansainvälisessä mittakaavassakaan mikään turha herkku! Olisikohan tässä riittävän miehekäs vaihtoehto perinteiselle isänpäivän kermakakulle?!

Anna Hildan aikaisessa ohjeessa ei vanukasta kumota tarjoilulautaselle, halusin vain kokeilla englantilaista ideaa. Ja vaikkei vanhassa ohjeessa ole yhtään kananmunaa, pysyi koko komeus yllättävän hyvin kasassa ja oli näyttävän näköinen. Leipäviipaleita ei kutenkaan kannata uittaa voi-vesiseoksessa, kastaminen riittää, muuten kuoresta tulee vetinen.

ILOISTA  ISÄNPÄIVÄÄ  ♡

OMENAVANUKAS vuodelta 1909

Omenasose:
1 kg. omenia
2 dl. sokeria
2 dl. vettä

22 ranskanleipäviipaletta
3 dl. sulatettua voita
1 dl. vettä
kristallisokeria

Kuoritut, lohkoiksi leikatut omenat, sokeri ja vesi keitetään, kunnes omenat soseutuvat, sekäkaadetaan jäähtymään. Leivist' poistetaan reunat, viipaleet kastetaan sulatettuun voihin, joonvesi on sekotettu, ja käännellään senjälkeen kristallisokerissa. Vuoka voidellaan kylmällä voilla, sisustetaan sokeroidulla leipäviipaleella, täytetään omenasoseella, ja oäällimmäiseksi pannaan kerros viipaleita. Vanukas paistetaan uunissa ja tarjotaan kerman kera.
__________________________

OMENAVANUKAS nykykielellä

1 viipaloitu ranskanleipä
3 dl voisulaa
1 dl vettä
hienoa sokeria
1 rkl jääkaappikylmää voita

omenasose:
1 kg omenia
2 dl sokeria
2 dl vettä

Kuori, poista siemenkodat ja lohko omenat. Keitä sokerista ja vedestä siirappi, lisää omenalohkot ja anna porista miedolla lämmöllä kunnes omenat soseutuvat.  Siirrä sivuun jäähtymään.

Leikkaa leipäviipaleista kuoret pois, sulata voi. Sekoita vedestä ja voisulasta tasainen liemi.  Kasta jokainen leipäviipale voiliemeen ja kääntele teelautaselle levitetyssä sokerissa.

Voitele uunivuoka kylmällä voilla ja vuoraa sokeroiduilla leipäviipaleilla. Lusikoi omenasose vuokaan ja tee jäljellä olevista leipäviipaleista päälle kansi. Paista 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Tarjoa paksun kerman tai vaniljakastikkeen kanssa.
__________________________

NUGAA-KARAMELLIT

Tätä vanhan ajan kaloripommia tehdessä tajuaa miten paljon namit kätkevätkään sisäänsä puhdasta sokeria. Mantelirouhetta sisältävien nugaa-karamellien rouskuttelu on ollut sentään himpun verran terveellisempää kuin pelkän toppasokerin nuoleskelu...niin tai nykyaikaiset irtokarkit...

Esansseilla höystettyjen irtokarkkien joukosta tämä vanhan ajan yksinkertainen nugaa erottautuu   varsinaisena gourmét-herkkuna.
__________________________

NUGAA-KARAMELLIT vuodelta 1909

1/2 kg. sokeria
150 gr. mantelia

Sokeri sulatetaan paistinpannussa ja hämmennetään koko ajan. Karkeaksi leikattu, kuumennettu manteli sekoitetaan sitte joukkoon, Seos kaadetaan heti ruokaöljyllä tahi pestyllä voilla sivellylle vadille. Kun karamelli alkaa sitkistyä, leikataan se neliskulmaisiksi palasiksi.

__________________________

NUGAA-KARAMELLIT nykykielellä

1/2 kg hienoa sokeria
150 g mantelirouhetta

Sulata sokeri paistinpannussa, samalla hämmentäen. Sekoita manteliruouhe sulaan sokeriin ja kaada massa leivinpaperin päälle. Tasoita reunat veitsen avulla suoriksi, tee levystä neliö. Anna nugaalevyn  jähmettyä hetki, mutta leikkaa vielä lämmin levy terävällä veitsellä tai keittiösaksilla sopiviksi suupaloiksi.

__________________________

RIISIRYYNIVANUKAS

Resepti kuulostaa riisipuurovariaatiolta, mutta kyseessä onkin jälkiruoka; hienostunut ja täyteläinen. Kyseessä on myös jälkiruoka, mitä ei ADHD-tyylisen kotikokin kannata edes yrittää. Riisipuuron keittäminen hellalla kun vaatii herpaantumatonta huomiota, ja väsymätöntä vatkaamista. Sen vaiheen jälkeen hoitavat  tarkoin valitut mausteet lopun. Puuro muuttuu vanukkaaksi ja maku vie ajatukset  jonnekin kaukaisuuteeen, menneen maailmaan jälkiruokapöytään.
__________________________

RIISIRYYNIVANUKAS vuodelta 1909

1 1/2 dl. riisiryyniä
8 dl. maitoa
2 rkl. voita
3-4 rkl. sokeria
1/2 dl. mantelia
1 dl. rusinoita
1:n sitruunan kuori
3 munaa

Ryynit huuhdotaan kuumassa vedessä, keitetään maidossa pehmeiksi, voi sekoitetaan joukkoon ja puuro kaadetaan jäähtymään. Sokeri, kuorittu hienonnettu manteli, peratut ja huuhdotut rusinat, raastettu sitruunan keltainen kuoren osa ja vatkatut munat lisätään seokseen, joka kaadetaan voideltuun vuokaan ja paistetaan uunissa. Tarjotaan mehukastikkeen kera.

_________________________

RIISIRYYNIVANUKAS nykykielellä

1 1/2 dl puuroriisiä
8 dl maitoa
2 rkl voita
3 rkl sokeria
1/2 dl mantelijauhetta
1/2 dl rusinoita, ei välttämätön
1 sitruunan hienoksi raastettu kuori
3 kananmunaa
voita uunivuoan voiteluun

Huuhtele riisi kuumassa vedessä. Kuumenna maito kattilassa, lisää riisi ja keitä miedolla lämmöllä kunnes riisi pehmenee, n.20-30 minuuttia. Sekoita voinokare puuroon ja nosta sivuun jäähtymään.

Lisää jäähtyneeseen puuroon sokeri, mantelijauhe, rusinat, sitruunankuoriraaste ja munat. Sekoita pohjia myöten. Voitele uunivuoka, kaada riisipuuro vuokaan ja paista 170 asteisessa uunissa 20 minuuttia. Tarjoa mehukeiton kanssa.

__________________________

OHUKAISPIIRASET

Ohukaiset ovat olleet kurnivien vatsojen pelastus monen monta kertaa. Jos vain kaapista löytyy jauhoja ja munia, valmistuu taikina kätevästi jopa ilman maitoa, veteen tehtynä. Kerran jauhotkin pääsivät loppumaan, ja kauppa oli jo kiinni...jouduin kyhäämään lettutaikinan pizzajauhoista, ja nälkäiselle pöytäseurueelle sekin meni läpi, "kuin väärä raha".
________________

OHUKAISPIIRASET vuodelta 1909

2 munaa
1/2 ltr. maitoa
2 dl. vehnäjauhoja
1 tl. suolaa
voita paistamiseen
täyte:
1 rkl. voita
1/2 sipulia
3 dl. keitett. tahi paistett. lihaa
2 dl. kermaa tahi lihalientä
suolaa
hienonn. valkopippuria

Munista, maidosta, vehnäjauhoista ja suolasta valmistetaan ohukaistaikina, joka jätetään silleen yhdeksi tunniksi, jotta jauhota paisuisivat. Taikinasta paistetaan voidellussa ohukaispannussa ohiukkaita. Täytettä pannaan ohukaisen toiselle puoliskolle, ja toinen puolisko käännetään päälle. Tarjoillaan kuumina joko lihakeitoojen kera taihi erikseen sulatun voin kera.

Täytettä valmistettaessa käristetään kuorittu, hienonnettu sipuli ja hienoksi hakattu liha voissa, jonka jälkeen kerma tai lihaliemi ja mausteet sekoitetaan joukkoon; sen jälkeen seoksen annetaan kiehua ja kaadetaan jäähtymään.

___________________________

OHUKAISPIIRASET nykykielellä
=täytetyt letut

2 munaa
1/2 l maitoa (tai vettä)
reilu 2 dl vehnäjauhoja
1 tl merisuolaa
voita tai rypsiöljyä paistamiseen
punaleimaemmental juustoraastetta pinnalle (ei välttämätön)

täyte:
1/2 hopeasipuli
100 g kinkku-, kalkkuna-, tai broilerileikettä
1 rkl voita
1/2-1 dl (ruoka)kermaa
merisuolaa
jauhettua valkopippuria

Vatkaa munat, maito ja jauho tasaiseksi taikinaksi. Mausta suolalla. Jätä taikina tekeytymään huoneenlämpöön tunniksi. Paista taikinasta haluamasi kokoisia lettuja.

Kuori sipuli. Silppua sipuli ja leikkeleet. Sulata voi pannulla ja kuullota sipulia, lisää liha, paista vielä  hetki ja kaada kerma pannulle. Mausta täyte suolalla ja valkopippurila.

Nosta täytettä lettujen päälle ja käännä reunat kansiksi tai pyöritä letut rullalle. Jos haluat tarjota letut lämpiminä; asettele täytetyt letut uunivuokaan, ripottele päälle juustoraastetta ja nosta vuoka kuumaan uuniin hetkeksi.

_______________________________

VALKOISET PIPARIPÄHKINÄT

Anna Hildan aikaan pipari on tarkoittanut keksiä, eikä pipareita leivottu pelkästään jouluna.  Valkoisia piparipähkinöitä on ollut isoäidin keksipurkin täytteenä usein, ainakin kympin arvosanasta päätellen. Ja hyviähän nämä ovat. Mietoaromiset piparipähkinät kaipaat kuitenkin jonkun vahvan maun rinnalleen, vaikkapa espresson, tai tuhdin kuuman kaakaon.

VALKOISET PIPARIPÄHKINÄT vuodelta 1909

2 munaa
112 gr. sokeria
1 tl. hienonn. kaneelia
1 tl. hienonn. kardemummaa
1 tl. hienonn. inkivääriä
2 rkl. sulatettua voita
6 rkl. kermaa
1/2 tl. soodaa
425 gr. vehnäjauhoja

Munat ja sokeri vatkataan; siihen lisätään mausteet, pesty ja sulatettu voi, kerma ja siihen liuotettu sooda, sekä vehnäjauhot. Taikinasta muodostetaan pieniä pyöryköitä, jotka paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.

_________________________

VALKOISET PIPARIPÄHKINÄT nykykielellä

2 kananmunaa
100 g (=n. 1 dl) hienoa sokeria
6 rkl (=n. 1/2 dl) kermaa
1/2 tl soodaa
1 tl kanelia
1 tl jauhettua kardemummaa
1 tl jauhettua inkivääriä
2 rkl voisulaa
425 g (=n.8 dl) vehnäjauhoja

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, sekoita sooda kermaan. Lisää munavaahtoon mausteet, voisula ja kerma ja vehnäjauhot. Pyörittele taikinasta pieniä pallukoita leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista valkoisia piparipähkinöitä 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

__________________________

JUUSTOLEIVÄT

Juustoleivät ovat sukua ranskais-bistrojen Croque Monsieur-leiville. Resepti on ollut pariisilaiskahviloiden listoilla jo 1900- luvun alusta, siellä kahden leivän väliin laitetaan voita, sinappia, juustoa ja kinkkua. Leivän päälle valutetaan juustoraasteella terästettyä Bechamel-kastiketta ja koko komeus lykätään hetkeksi uuniin.

Croque Monsier-leivän suomalainen pikkuserkku on oikeastaan vain kerrosleivän kansi, ilman alaosaa tai täytteitä. Kotimainen ohje opettaa samalla suomalaisen oikopolun; voihin sekoitettu sinappi, juustoraaste ja kananmuna korvaavat Bechamel-kastikkeen. Ja maukas suolapala valmistuu melkein olemattomista aineksista, sim sala hokkus bim, noin vain, silmänräpäyksessä.
_____________________________

JUUSTOLEIVÄT vuodelta 1909

10 ransakanleipäviipaletta
2 rkl. voita
3 rkl. raastettua juustoa
1 tl. sinappia
1/4 tl. hienonn. valkopippuria
1 munankeltuainen

Voi hierotaan pehmeäksi, juusto, sinappi, valkopippuri ja munankeltuainen vaivataan jooukkoon. Seos levitetään leipäviipaleille, jotka asetetaan pellille ja paahdetaan kuumassa uunissa ruskeiksi.

_____________________________

JUUSTOLEIVÄT nykykielellä

2 leipäviipaletta
2 rkl huoneenlämpöistä voita
3 rkl punaleimaemmental raastetta
1-2 tl Dijon sinappia
ripaus jauhtettua valkopippuria
1 kananmunankeltuainen

Sekoita voista, juustoraasteesta, sinapista, pippurista ja keltuaisesta tasainen tahna. Levitä seos leipien päälle, paista juustoleipiä 200 asteisessa uunissa kunnes juusto sulaa ja pinta saa hieman väriä.

_____________________________

MUREKKEELLA TÄYTETYT TOMAATIT

Ennenvanhaan ei uunia lämmitetty napinpainalluksella, siksi varmaankin täytetyt tomaatit kypsennettiin hellalla. Mainio idea vieläkin, varsinkin uunittomiin kesäkeittiöihin, vaikkapa mökille.  Hellakypsennyksen etuna nesteet pysyvät paikoillaan ja tomaatista tulee pehmeän mehukas. Uunikypsennyksessä napakan kuoren alle jää, ei niin vetinen, mutta pehmeä sisus.

Idea on molemmissa sama; tomaatti saa lämmetessään häivähdyksen makeutta. Täytettä voi muunnella oman maun mukaan, mutta alkuperäisen ohjeen persilja tuo sopivasti raikkautta ja kerma täyteläisyyttä, niitä en lähtisi poistamaan.

___________________________

MUREKKEELLA TÄYTETYT TOMAATIT vuodelta 1909

6 suurta tomaattia
1 rkl voita
1/4 sipulia
1 dl. hienonn. paistett. lihaa, herkku- tahi korvasieniä
1 rkl. survottuja korppuja
3 rkl. kermaa
1/2 rkl. hienonn. persiljaa
voita paistamiseen

Tomaatit huuhdotaan ja pyyhitään kuiviksi. Jokaisesta tomaatista leikataan levy kanneksi, ja sisusta koverretaan pois. Hienonnettu sipuli ruskeutetaan voissa, liha ja sienet lisätään ja ruskeutetaan samoin, survotut korput, kerma ja persilja sekoitetaan joukkoon. Tomaatit täytetään tällä murekkeella, ja kannet painetaan päälle. Ne paistetaan voissa, ja tomaattien sisusta lisätään siihen. Pannussa olevalla liemellä valellaan tomaatit senjälkeen usein.

__________________________________________

MUREKKEELLA TÄYTETYT TOMAATIT nykykielellä

3 suurta tomaattia
1 rkl voita
1 sipuli
1 dl silputtuja herkkusieniä
1 rkl korppujauhoja
ripaus merisuolaa
3 rkl kermaa
1 rkl persiljasilppua
voita paistamiseen

Huuhdo tomaatit ja taputtele talouspaperilla kuiviksi. Leikkaa hattu irti, koverra sisus ontoksi.

Kuori ja silppua sipuli, sulata voi pannulla, kuullota sipuli ja herkkusienet, ripottele sekaan korppujauhot ja suola.  Lisää kerma ja persilja. Täytä tomaatit sieniseoksella ja nosta kannet paikoilleen. Sulata voita kattilassa, lisää tomaattien koverrettu sisus ja täytetyt tomaatit voisulaan ja hauduta kannen alla pehmeiksi.

_________________________________________

MANSIKKA-KERMAJÄÄTELÖ

Kotitekoinen jäätelö säväyttää jälkiruokana aivan eri tasolla kuin marketin pakastealtaasta noukitut jäiset herkut. Perusohje muokkaantuu helposti eri värisiksi ja makuisiksi jäätelöunelmiksi ja kotikokki saa oitis artesaani-jäätelömestarin maineen...älä siis vaan tarjoa vieraille kotijäätelöä jos et ole valmis tekemään jätskiä jatkossakin...kerran kun tämän makuun pääsee, ei enää kenellekään maistu R-kioskilta hätäpäissä ostettu jäätelöpaketti!


MANSIKKA-KERMAJÄÄTELÖ vuodelta 1909

4 dl. kermaa
1 dl. sokeria
4 dl. hyvää kermaa
8 dl. mansikkasosetta
2 dl. sokeria

Kerma (4 dl.) ja sokeri keitetään ja kaadetaan jäähtymään. Vaahdoksi vatkattu kerma sekoitetaan joukkoon ja seos jäähdytetään. Jäätelö jäähdytetään nopeimmin niin sanotussa jäätelökoneessa. Pieniä jääpalasia ja karkeata suolaa asetetaan kerroksittain jäätelökoneen ämpäriin jäätelöastian ympärille. On tarkasti katsottava, ettei suolaa ensinkään pääse jäätelöastiaan. Kun jäätelökoneen ämpäriin on jäät ja suolat pantu ja jäätelöastia on aivan kylmä, täytetään siitä 3/4 jäähtyneellä jäätelöseoksilla, jonka jälkeen konetta väännetään, kunnes jäätelö on jäätynyt. Jäädyttämiseen aikaa tarvitaan 1/2-1 tunti. Sitä myöten kun jäät sulavat, lasketaan vesi pois, ja lisätään suolaa ja jäitä.

Jäädyttämistä voi myöskin toimittaa tavallisessa tiiviillä kannella varustetussa läkki- tahi kuparikannussa, joka peitetään jäiden ja suolain sisään avaraan puuastiaan. Jäätynyt jäätelö irroitetaan kannun laidoista puuveitsellä, ja kannua on silloin tällöin käännettävä. Näin jatketaan, kunnes jäätelö kokonaisuudessaan on jäätynyt. Tähän tarvitaan jäädyttämisaikaa 4-5 tuntia.

Jäätelö otetaan astiastaan kauniina viipaleina veteen kastetulla lusikalla. Sen voi myöskin sulloa tiiviisti jäätelökannuun tahi ruokaöljyllä voideltuun jäätelövuokaan. joka pidetään jäissä ja suoloissa noin 1-2 tuntia, tahi kunnes jäätelö on kovettunut. Se irtaantuu parhaiten vuoasta, jos kietoon kuumaan veteeen kastetun ja väännetyn pyyhkeen hetkeksi vuoan ympärille.

Vadelma-kermajäätelö ja muurain-kermajäätelö valmistetaan samoin kuin mansikka-kermajäätelö.

____________________________________________

MANSIKKA-KERMAJÄÄTELÖ nykykielellä

2 dl kevytkermaa
1/2 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
4 dl mansikkasosetta
1 dl sokeria

Kuumenna kevytkerma ja lisää sekaan sokeri, keitä kunnes sokeri on täysin liuennut. Siirrä sivuun jäähtymään. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi, yhdistä kermat ja sokerilla makeutettu, siivilöity  mansikkasose. Kaada seos jäätelökoneen kulhoon ja noudata koneen käyttöohjeita.

Voit korvata mansikan muilla marja- tai hedelmäsoseilla, tai vaikkapa vauvojen mangososeella (esim. Piltti). Piparminttuesanssi ja vihreä elintarvikeväri tuovat jäätelötehtailuun pirteää vaihtelua.

______________________________________________

VIHREÄPAPU- JA OMENAMUHENNOS

Tämä resepti tekee tylsähköistä ja tuikitavallisista raaka-aineista jännittävän makuyhdistelmän. Ja kaiken lisäksi terveellisen sellaisen.


VIHREÄPAPU- JA OMENAMUHENNOS vuodelta 1909

1/2 kg. tuoreita vihreitä papuja
1 ltr. vettä
suolaa
2 rkl. voita
3 rkl. vehnäjauhoja
3-4 hapanta omenaa
1 rkl. sokeria
sitruunan mehua

Pavut perataan, huuhdotaan ja leikataan vinosti suikaleiksi, jotka keitetään pehmeiksi hiukan suolatussa vedessä. Voi ja jauhot käristetään, liemi, jossa pavut ovat kiehuneet, lisätään siihen, ja kuoritut, palasiksi leikatut omenat pannaan sekaan kiehumaan rikki. Siivilöidyt pavut sekoitetaan senjälkeen muhennokseen. Sitte se maustetaan sokerilla ja sitruunan mehulla, ja saa kiehahtaa. Tarjotaan liharuokien kanssa.

__________________________________________

VIHREÄPAPU- JA OMENEMUHENNOS nykykielellä

1/2 kg tuoreita vihreitä papuja
1 l vettä
1/2 tl merisuolaa
3 Granny Smith omenaa
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 rkl sitruunanmehua

Huuhdo ja perkaa pavut. Leikkaa pavut vinosti suikaleiksi ja keitä suolavedessä pehmeiksi, valuta pavut (ota keitinliemi talteen). Kuori omenat, poista siemenkodat ja kuutio hedelmäliha. Sulata voi pannulla, ripottele jauhot sekaan, sekoita ja kaada papujen keitinvesi pannulle. Sekoita kastike tasaiseksi. Lisää omenakuutiot pannulle, keitä seosta kannen alla kunnes omenat pehmenevät. Lisää pavut, mausta sokerilla ja sitruunamehulla. Tarjoa liharuokien lisukkeena.

_________________________________________

LANGON KAKKU

Vaikkei langon kakku macaron-leivokselta näytäkään, on perusidea molemmissa sama. Olisi pitänyt älytä käyttää mahdollisimman hienoksi jauhettuja manteleita... sillä tavalla leivonnaisesta tulee satumaisen kuohkea ja sileärakenteinen. Kuvan kakku on tehty karkeasta Pirkka-mantelijauheesta, siksi tekele näyttää tummahkolta ja kuivkakkumaiselta...mutta tuoreet marjat ja vaniljakastike kruunasivat tämänkin marenkikakun ja peittivät samalla pienet kauneusvirheet.

Langon kakku on siis macaron-leivoksen suomalainen esiäiti. Tästähän voisi olla oiken ylpeä: on meilläkin osattu herkutella, jo sata vuotta sitten, suuren maailman tyyliin.

_________________________________

LANGON KAKKU vuodelta 1909

6 munanvalkuaista
315 gr. sokeria
315 gr. hienonn. mantelia

Valkuaiset vatkataan vahdoksi, sokeri ja kuorineen hienonnetut mantelit sekoitetaan joukkoon. Seos kaadetaan voideltuun, survotuiola korpuilla jauhotettuun paistinpannuun ja paistetaan vienossa uuninlämmössä. Tarjotaan vaniljakastikkeen kera.

_______________________________

LANGON KAKKU nykykielellä

3 munanvalkuaista
100 g sokeria
100 g mantelijauhetta
lisäksi tarvitset kakkuvuoan sekä voita ja korppujauhoja

Vatkaa huoneenlämpöiset valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi, lisää vähitellen sokeri ja kääntele sekaan mantelijauhe. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja pasta 150 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia, kunnes kakku on rapeaa. Tarjoa tuoreiden marjojen ja vaniljakastikkeen kanssa.

______________________________

APPELSIINIMARMELAATI

Vanhanajan marmelaati on ollut melko valuvaa, siksi käytin kakkosversiossa hillosokeria. Maku on sama, mutta kiinteää marmelaatia on vain niin paljon helpompi käsitellä kuin hunajamaisen tahmaista lientä...

Niin tai näin, molemmat versiot loistivat aamupalapöydässä kuin kirkasvalolamput. Ja maistuivat suloisen makeilta. Maku oli samalla kertaa raikas ja makea, muttei ollenkaan valmismarmeladimaisen kirpeä.
___________________________________________

APPELSIINIMARMELAATI vuodelta 1909

5 appelsiiniä
3 sitruunaa
2 ltr. 8 dl. vettä
2 kg. sokeria

Appelsiinit ja sitruunat huuhdotaan, pyyhitään kuiviksi ja kuoritaan. Valkoinen osa kuorista leikataan pois ja keltainen kuori leikataan hienoiksi suikaleiksi. Siemenet poistetaan hedelmälohoista, jotka paloitellaan ja pannaan kuorien kera 24 tunniksi kylmään veteen.

Ne keitetään senjälkeen samassa vedessä pehmeiksi noin 1-2 tuntia ja jätetään silleen vielä seuraavaan päivään. Nyt lisätään sokeri, ja marmelaati saa hiljalleen kiehua kirkkaaksi ja kyllin sakeaksi. Kiehuessa kuoritaan vaahto tarkkaan pois. Marmelaati säilytetään lasipurkissa ja tarjotaan paahdetulle leivälle siveltynä teen ohella.

_____________________________________________

APPELSIINIMARMELAATI nykykielellä

6-7 (luomu) appelsiinia
2 (luomu) sitruunaa
1 kg hillosokeria

Pese appelsiinit ja sitruunat, vuole kahdesta appelsiinista ja kahdesta sitruunasta perunankuorimaveitsellä kuoren keltaisesta pinnasta ohuita lastuja. Viipaloi lastut ohiksi nauhoiksi, TAI käytä sitrusraastinta ja vuole pinta suoraan nauhoiksi. Leikkaa kuoren valkoinen osa pois, poista siemenet, irrota hedelmälohkot kalvoista ja leikkaa hedelmäliha kuutioiksi.

Selkoita kuoriraaste, hedelmäpalat ja hillosokeri kattilassa ja keitä seosta miedolla lämmöllä 15 minuuttia, kuori vaahto pinnalta. Kaada marmelaati puhtaaseen lasipurkkiin, sulje kansi ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä jääkaapissa.

OMENAMUNKIT

Tässä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten sama sana tarkoittaa eri aikakusilla täysin eri asiaa. Munkki viittaa vanhassa ohjeessa vain pyöreään leivonnaiseen, kun taas minun keittiössäni munkin pitäisi olla vähintään uppopaistettu ja mieluiten munkkitaikinasta tehty (eikä mikään voitakinaleivonnainen)...

Omenamunkki on oikeastaan vain voitaikinaan kääritty omena, mutta kylläkin hyvä sellainen. Rapea taikinakuori pehmeän omenan ja täyteläisen vaniljakastikkeen kanssa on ollut juhlallinen päätös päivälliselle, Anna Hildan arvoasteikossa 10- . Koti-gourmeeta isolla Geellä.
_______________________________________

OMENAMUNKIT vuodelta 1909

voitaikina:
3 dl. hyvää kermaa
1 tl. leivinpulveria
6 1/2 dl. vehnäjauhoja
voita, puolet taikinan painosta

Leivinpulveri ja vehnäjauhot sekoitetaan vatkattuun kermaan. Taikina punnitaan, ja puolet sen painosta otetaan voita, joka vaivataan taikinan joukkoon.


10 yhdenkokoista omenaa
sokeria
voitelemiseen:
1 muna
kristallisokeria

Omenat kuoritaan, siemenkota poistetaan ja omenat puöritetään sokerissa. Taikina kaulitaan 1/2 sm. paksuiseksi levyksi, josta otetaan muotilla pyöreitä kakkuja. Omenain ontelot täytetään sokerilla ja kaksi pyöreätä kakkua painellaan vastakkain kunkin omenen peitteeksi ja kakkujen reunat liitetään huolellisesti yhteeen. Munkit sivellään vatkatulla munalla, ja sokeria sirotellaan päälle. Munkit paistetaan voidellulla pellillä uunissa. Tarjotaan kuuminan kerman tahi vaniljakastikkeen kera.

___________________________________________

OMENAMUNKIT nykykielellä

voitaikina:
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoja + ylimääräistä leivinalustan jauhottamiseen
3 dl kevytkermaa
330 g huoneenlämpöistä voita
3-4 omenaa
1 kananmuna

Yhdistä leivinjauhe, sokeri ja suola vehnäjauhoihin ja vatkaa sekaan kerma. Vaivaa taikinaan voi ja nosta jääkaapppiin hekeksi jäähylle. Taikina on aika "lötköä", lisää jauhoja kakulimisvaiheessa. Jauhota leivinalusta ja kauli  taikina puolen sentin paksuisiksi levyiksi. Paina pyöreällä muotilla (tai teekupin  reunalla) taikinasta ympyröitä. Posta omenoista siemenkodat, pyörittele omenat ensin sokerissa, ripottele sitten keskiaukkoonkin hieman sokeria ja nosta omena kerrallaan pyöreän taikinalevyn päälle. Aseta  toinen taikinaympyrä kanneksi ja nipistä sauma kiinni niin että omena jää taikinataskun sisälle. Pyörittele taikinan peittämää omenaa käsissäsi niin kuin tekisit lumipalloa ja varmista että saumat tasoittuvat.

Nosta leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle sokeria. Paista omenamunkkeja 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes pinta saa hieman väriä. Tarjoa lämpiminä vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

RAPUVANUKAS ja VIINIKASTIKE

Rapuvanukkaan voisi yhtälailla tehdä katkaravuista kuin jokiravuistakin. Niin, tai jopa itse kuningas-hummeristakin...Tämä sopisi sunnuntaibrunchille tortilloiden ja fritatojen jatkeeksi...mutta sen viinin joisin brunchilla suoraan lasista, enkä keittelisi kastikkeeksi...tuon omituisen näköisen; läpikuultavan, hieman hapokkaan litkun voisin surutta jättää kokonaan kattauksesta pois.
________________________________________

RAPUVANUKAS vuodelta 1909

20-30 keitettyä rapua
4 dl. maitoa tahi kermaa
1 1/2 dl. survottuja korppuja
3 munaa
1 dl. sulatettua voita
1/2 tl. sokeria
1/4 tl. hienonn. valkopippuria
suolaa

Ravut kuoritaan ja ravunliha hakataan hienoksi. Survotut korput liotetaan maidossa tahi kermassa, kun ne ovat hyvin paisuneet lisätään niihin vatkatut munat, voi, ravunliha ja mausteet. Seos kaadetaan hyvin voideltuun ja survotuilla korpuilla jauhotettuun vanukasvuokaan ja keitetään vedessä noin tunnin ajan. Kun vanukas on valmiiksi kiehunut, kaadetaan se vuoasta pois ja tarjotaan viinikastikkeen kera.

VIINIKASTIKE
3 dl. vettä
sokeria
1:n sitruunan mehu
2 dl viiniä
1/2 rkl. perunajauhoja

Vesi, sokeria ja sitruunan mehu kiehautetaan, suurustetaan viiniin sekoitetuilla perunajauhoilla ja kastike saa kiehahtaa. Tarjotaan kuumana tahi kylmänä.

_____________________________________________

RAPUVANUKAS nykykielellä

170 g valutettuja jokiravun pyrstöjä
2 dl kevytkermaa
1/2 dl korppujauhoja
2 kananmunaa
1/2 dl voisulaa
ripaus sokeria
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria

VIINIKASTIKE
1 dl valkoviiniä
1/4 rkl perunajauhoja
1 1/2 dl vettä
1/2 sitruunan mehu
ripaus sokeria


Leikkaa ravunliha pieniksi paloiksi. Lota korppujauhot kermassa ja voitele vanukaskulho.Vatkaa munat kuohkeaksi vaahdoksi, lisää mausteet, kermassa turvonneet korppujauhot, ravut ja voisula, sekoita tasaiseksi.

Kaada vanukasmassa kulhoon, laita alumiinifolio kanneksi ja nosta kulho höyrytyskattilaan. Aseta kattilan kansi päälle ja höyrytä vanukasta noin tunti, kunnes rakenne hyytyy. Jos tarjoat vanukkaan jostain muusta astiasta kuin höyrytyskulhosta, siirrä vanukas varovasti toiseen astiaan, mutta älä kumoa, kaunis pinta kannattaa jättää näkyville.

Tee viinikastike kypsentämisen aikana. Sekoita perunajauhot kylmään valkoviiniin. Mittaa kattilaan sitruunamehu, ripaus sokeria ja vesi. Anna seoksen kiehahtaa, kaada sitten joukkoon viiniin liotetut  perunajauhot ohuena nauhana, herkeämättä sekoittaen. Anna kastikkeen kiehahtaa, (se saa pulpahtaa, muttei enää porista).

__________________________________________

PIHLAJANMARJAPUURO

Tämä on syyspuurojen aatelia!
Veden sijasta ruispuuro saakin nesteekseen omenien ja phlajanmarjojen maustaman aromiliemen. Jos tällainen aamupuuro ei pidä syysflunssaa loitolla, niin ei sitten mikään.

Ja se tuoksu: pirteän marjainen, syksyinen, raikas, mummolamainen.

PIHLAJANMARJAPUURO vuodelta 1909

1/2 ltr. pihlajanmarjoja
vettä
2 ltr. vettä
2 omenaa tahi omenan kuoria
1/2 dö. sokeria
3 dl. ruisjauhoja
(1-2 rkl. perunajauhoja)

Huuhdotut pihlajanmarjat kiehautetaan ensin vedessä. Sitte marjat keitetään toisessa vedessä huuhdottujen paloteltujen omenien tahi omenakuorien kera, kunnes liemi on kyllin maukasta, jonka jälkeen liemi siivilöidään. Mehu maustetaan sokerilla ja kun se kiehuu, vispolöidään ruisjauhot vähitellen sekaan. Puuro saa hiljalleen kiehua noin 3/4-1 tunti; sitä on koko ajan hämmennettävä. Jos se ei ole kylliksi sakeaa, suurustetaan se tilkkaseen kylmää vettä sekoitetuilla perunajauhoilla, ja saa kiehahtaa. Puuro kaadetaan vadille jäähtymään ja pinta sokeroidaan.

________________________________________________

PIHLAJANMARJAPUURO nykykielellä

5 dl pihlajanmarjoja
vettä
2 omenaa
1 1/2 dl sokeria
3 dl ruisjauhoja
(1-2 rkl perunajauhoja)

Aseta huuhdotut pihlajanmarjat kattilaan, kaada vettä niin paljon että marjat peittyvät. Kuumenna vesi kiehumispisteeseen ja siivilöi marjat pois. Poista omenista siemenkodat ja leikkaa hedelmäliha lohkoiksi. Lado marjat ja omenat kattilaan, kaada päälle 2 l vetä ja keitä seosta miedolla lämmöllä 30 minuuttia. Siivilöi liemi ja mausta sokerilla. Kuumenna mehu kiehumispisteeseen ja vispaa ruisjauhot sekaan. Keitä puuroa miedolla lämmöllä, koko ajan hämmentäen, 45-60 minuuttia. Jos puuro on mielestäsi liian löysää, suurusta se kylmään vesitilkkaan sekoitetuilla perunajauhoilla, anna kiehahtaa.

______________________________________________

PIKKELSI

Pikkelsi on vanhanajan talvisalaatti. Mausteiseen etikkaliemeen säilötyistä värikkäistä sekavihanneksista saa pöytään sopivasti silmänruokaakin. Itse tosin olin niin tohinoissani että unohdin kokonaan huuhdella puolikypsät vihannekset kylmässä vedessä...siksi niiden väri haalistui hiljalleen...aivan kuin olisivat kotoisin oikeasti isoöidin ajoilta...Sen verran mukavalta vihannespurkki kuitenkin jääkaapin hyllyllä näytti, ettei koemaistajien kärsivällisyys kestänyt talveen asti. Purkki korkattiin vajaan kuukauden kuluttua valmistuspäivästä. Aromi oli melko etikkainen, eikä vihannesten omista mauista  ollut jäljellä juuri mitään, liekö syy liian hätäisen aikataulun, tiedä häntä...Pikkelsi tarjosi kyllä enemmän silmän- kuin suunruokaa...
_______________________________________

PIKKELSI vuodelta 1909

1 pieni kukkakaalinkupu
1/4 ltr. pieniä papuja
1/4 ltr. silvottuja herneitä
1/4 ltr. pieniä porkkanoita
1/2 ltr. vihreitä kurkkuja
5 pientä vihreätä tomaattia
1/4 ltr. hopeasipulia
1/4 ltr. paratiisiomenia
1/4 ltr. pieniä sieniä
1 dl. krassinnippuja
vettä
suolaa
Etikkaliemi:
1 1/2 ltr. spriietikkaa
3 dl. vettä
1/2 rkl. väkevääpippuria
1/2 rkl. valkopippuria
2 inkiväärinpalaa
1/2 rkl. muskottikukkaa
1/2 rkl. sinapinsiemeniä
espanjanpippurin palkoja

Yllämainitut vihannekset ja juurekset puhdistetaan, niinkuin tavallisesti, ja keitetään puolipehmeiksi suolatussa vedessä, kukin laji erikseen. Keittämisen jälkeen valellaan ne heti kylmällä vedellä, säilyttääkseen paremmin värinsä. Ne pannaan pyyhkeelle valumaan ja järjestetään senjälkeen somasti pienempiin lasipurkkeihin.

Etikka, vesi ja mausteet (paitsi ei espanjanpippuria), liinatilkkuun sidottuina, keitetään 15 min. Mausteet otetaan pois, ja liemi kaadetaan kylmänä purkkeihin. Yksi espanjanpippurin palko pannaan päällimmäiseksi jokaiseen purkkiin, ja purkit peitetään paperilla.

____________________________________________

PIKKELSI nykykielellä
=pikkelssi

kukkakaali
tuoreita papuja
silvottuja herneitä
pieniä uudensadon porkkanoita
pieniä vihreitä (tai keltaisia) tomaatteja
vettä
suolaa
Etikkaliemi:
3 dll väkiviinaetikkaa
4 1/2 dl vettä
1 tl kokonaisia mustapippureita
1 tl kokonaisia valkopippureita
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä, kuorittuna ja viipaloituna
pari palaa muskottikukkaa
1/2 tl sinapinsiemeniä
vihreitä chilejä

Puhdista ja paloittele kasvikset suupalan kokoisiksi. Keitä kasvikset laji kerrallaan puolipehmeiksi, jäähdytä nopeasti kylmän juoksevan veden alla. Lado kasvikset lasipurkkeihin.

Keitä etikkalientä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Siivilöi jäähtynyt liemi ja kaada vihannesten päälle tölkkeihin. Aseta jokaiseen tölkkiin päällimmäiseksi vihreä chilipalko ja sulje purkkien kannet. Säilytä pikkelsiä jääkaapissa.

TUTTI-FRUTTI

ISOÄIDIN RESEPTILLÄ viettää nyt 2-vuotis syntymäpäivää, samalla lukijalaskuri raksuttaa tasaiseen tahtiin, jo huikean kahdensadantuhannen rajapyykin ohikin... Sata vuotta vanhat reseptit ovat päässeet yksi kerrallaan esiintymään aina viiden päivän välein; kahden vuoden saldo on 155 reseptiä ja 267  lukijakommenttia.

Anna Hildan koekeittiöstä on tullut parissa vuodessa "makujen mummola", minne  karkaan kiireiden keskeltä aina kun vain pääsen. Makumatkailu menneisyyteen osaa pysäyttää kellon; ajantaju katoaa  totaalisesti kirjoitus- ja kuvauspäivinä.

Jos tämä blogi olisi pulla, olisin minä tietystikin leipurimestari ja te, hyvät lukijat, olisitte sen pullan rusinat. Jokaikinen kommentti maustaa blogia interaktiivisella innostuksella ja kannustaa iloisesti eteenpäin. Jopa sellaisetkin kommentit, missä ollaan oltu asioista kanssani täysin eriä mieltä!  Kiitos maukkaat rusinani, toivon teitä pussikaupalla uusiin taikinoihinkin.

Kaksivuotias ISOÄIDIN RESEPTILLÄ on myös saanut oman "suojelijansa", "hovihankkijansa",  "lahjoittajan", "blogi-kummin". Antiikin ammattilainen Kerstin on luvannut lainata astiasarjoja kuvauksiin ja lahjoittaa yksittäisiä kuvausastioita, mitkä eivät keräilijöiden tarkkaa seulaa,  syystä tai toisesta, läpäise. Juuri näitä pitkän matkan kulkeneita aarteita metsästän itsekin antiikkikaupoista ja kirpputoreilta;  kulumista ja pienistä lohkeamista viis ! Ja mikä sattuma; ensimmäiset Kerstinin lähettämät lautaset olivat Arabian Irja-sarjaa, juuri sitä kultakuviosta IRJAA, mikä on ollut  Anna Hildan ja Lauri Albinin juhla-astiasto! Blogi-kummi-Kerstinille kauneimmat kiitokset!  ♡

Ja muutama sana vielä TUTTI-FRUTISTA: alkuperäisessä ohjeessa marjat ja hedelmät peitettiin konjakilla, mutta meillä kun sattui vain olemaan rommia kaapissa, käytin sitä. Tarkoitus oli antaa seoksen muhia jouluun asti ja sitten siivilöidä liemi "likööriksi" ja syödä marjat vaikkapa kohokkaan höysteenä...mutta mutta...halusimme vain ottaa pienet maistiaiset vaniljajäätelön seuraksi...ja yhtäkkiä jäljellä oli vain pari luumua...ja niin tutti-frutista tuli Anna Hildan koekeittiön makuraadille kaksivuotiskakun korvike.

TUTTI-FRUTTI vuodelta 1909

Lasipurkkiin pannaan noin 3 dl. hienoa konjakkia. Siihen ladotaan perattuja, huuhdottuja marjoja ja hedelmiä sitä myöten, kun kypsyvät, ja aina marjain tahi hedelmäin paino sokeria. Ellei konjakki peitä hedelmiä on sitä tarpeen mukaan lisättävä.

parjaiten soveltuvat tutti-fruttiin puutarhamansikat, vadelmat, mesimarjat, muureimet, kirsikat ja luumut. Se säilytetään kylmässä paikassa.

_______________________________________

TUTTI-FRUTTI nykykielellä

konjakkia tai rommia
sokeria
marjoja
kirsikoita
luumuja

Punnitse peratut marjat, punnitse marjojen painon verran sokeria, kaada 3 dl alkoholia lasipurkkiin ja lisää marjat ja sokeri. Lisää tarvittaessa alkoholia niin paljon että marjat peittyvät. Jos lisäät marjoja tai hedelmiä myöhemmin, muista punnita ne ja lisää aina saman verran sokeria. Säilytä tutti-fruttia jääkaapissa.

___________________________________________

MUHENNETUT AHVENET

Nyt kaikki kotikokit matoja kaivamaan ja ongelle !
Kotimaisesta ahvenfilestä saa maksaa 35,90€/kg. Kokonaisia ahvenia ei ollut tarjolla ollenkaan, siksi tein tämän ohjeen siisteistä fileistä. Pienensin määriä melkoisesti heti kun älysin kysäistä fileiden hintaa. Loppujen lopuksi lähdin tiskiltä 220 g/7,90€ ahvensatsi korissani ja harkitsin saman tien onkivavan ostoa.

Kallista herkkua, mutta onneksi resepti teki ahvenista varsinaista juhlaruokaa. Tällä yhtälöllä ei voi epäonnistua: Yrtit+voi+arvokkaat ahvenet = vanhanajan kesägourmeeta.

MUHENNETUT AHVENET vuodelta 1909

2 kg. ahvenia
5 rkl. voita
4 rkl. vehnäjauhoja
1 1/2 rkl. suolaa
4 rkl. hienonn. persiljaa
4 rkl. hienonn. ruohosipulia
1 rkl. hienonn. dilliä
6 dl. vettä

Kalat suomustetaan, perataan ja huuhdotaan. Mäti huuhdotaan, suolataan ja pannaan kalaan takaisin. Kalat asetellaan voideltuun kasariin, kerroksittain, voita, vehnäjauhoja, suolaa, persiljaa, ruohosipulia ja dilliä pannaan kerroksien väliin. Vesi kaadetaan viimeksi päälle, ja kalat saavat hiljalleen kiehua noin 15-20 min. tiiviin kannen alla. Senjälkeen nostetaan ne vadille, ja kastike kaadetaan kalojen päälle.

_____________________________________________

MUHENNETUT AHVENET nykykielellä

220 g ahvenfileitä
2 rkl voita + ylimääräistä kattilan voiteluun
2 rkl vehnäjauhoja
1/2 rkl suolaa
1/2 rkl jauhettua mustapippuria
4 rkl persiljasilppua
4 rkl ruohosipulisilppua
1 rkl tillisilppua
1 dl vettä

Voitele kattila, pinoa kalat kattilan pohjalle, ripottele väliin jauhoja, suolaa pippuria, tilliä, persiljaa ja ruohosipulia. Levitä voinokareita pinnalle ja kaada vesi kalojen päälle. Keitä ahvenmuhennosta kannen alla miedolla lämmöllä noin 15 miniuttia, nosta kalat tarjoilulautaselle ja kaada kastike päälle.

_________________________________________

ETIKKAKURKUT

Tällaiset ohjeet saavat minut harmittelemaan että asun kerrostalossa, enkä maalla. Kellaria ei ole, ja jääkaapin hyllyt ovat jo valmiiksi tupaten täydet.

Suurta kurkkupurkkia ihastellessa tulee sellainen juhlallinen olo. Tuijoteltuani hetken ylvään näköistä säilykettä oivalsin, ettei kyseessä ollutkaan mikätahansa suolakurkku. Kun tilanpuute kerran pakotti typistämään säilöntäinnon yhteen ainoaan purkkiin, ja arkena on tyydyttävä Saarioisen valmisteisiin, niin nämä etikkakurkut kuuluvat oikeastaan juhlakattaukseen... Joulu, tai itsenäisyyspäivä? Itsenäisyyspäivä vai joulu...?

_________________________________________

ETIKKAKURKUT vuodelta 1909

Pieniä vihreitä kurkkuja
 mustia viinimarjan-, kirsikan- tahi tammenlehtiä
dillin latvoja
piparjuurta
sinapinsiemeniä

etikkaliemi:
1 ltr. spriietikkaa
2 ltr. vettä
2 dl. suolaa
1 rkl. neilikoita
1 rkl. valkopippuriherneitä
1 rkl. maustepippuriherneitä

Vikaantumattomia, kiintetä kurkkuja pannaan vuorokaudeksi raikkaaseen veteen ja pyyhitään senjälkeen kuiviksi. Ne ladotaan puiseen pyttyyn tahi kiviruukkuun kerroksittain kuivien lehtien, dillin latvojen ja piparjuuripalasien väliin. Jotteivät kurkut koskettelisi toisiinsa ja sen kautta pilaantuisi, kääritään jokaisen kurkun ympärille kuivia lehtiä. Sinapinsiemeniä, sidottuina pieneen liinatilkkuun, pannaan päällimmäiseksi. Etikka, vesi sekä mausteet, samoin sidottuina liinatilkkuun, keitetään, vaahto kuoritaan pois ja liemi kaadetaan kylmänä kurkuille ja kevyt paino pannaan niiden päälle. Paperi sidotaan purkin peitteeksi.

__________________________________________

ETIKKAKURKUT NYKYKIELELLÄ

pieniä avomaankurkkuja
herukan lehtiä
tilliä
peukalonpään kokoinen pala piparjuurta
sinapinsiemeniä

etikkaliemi:
5 dl väkiviinaetikkaa
1 l vettä
1 dl merisuolaa
1/2 rkl neilikoita
1/2 rkl kokonaisia valkopippureita
1/2 rkl kokonaisia maustepippureita

Liota pestyjä kurkkuja yön yli vedessä. Mittaa kaikki etikkaliemen ainekset kattilaan ja keitä lientä viitisen minuuttia. Kuori ja leikkaa piparjuuri viipaleiksi. Kieritä jokaisen kurkun ympärille huuhdeltu ja talouspaperilla kuivaksi taputeltu herukan lehti ja aseta kurkut suureen säilykepurkkiin. Ripottele sinapinsiemeniä ja laita piparjuuren palat sekä tillinvarret (- ja kukinnot) kurkkujen väliin, kaada liemi päälle. Sulje kannet ja säilytä kurkkupurkkeja jääkaapissa.

KIRSIKKAHILLO

Kirsikkahillon resepti ounastelee: "jos liemi on liian vetistä, keitetään se uudestaan..." Ja vetistähän tuo oli, niin kuin kirsikat olisivat uiskennelleet sokeriliemessä...hillosokerilla saisi tästäkin tukevampaa ilman että tarvitsisi keitellä lientä kasaan...mutta eipä kaikkien hillojen tarvitse ollakaan samaa sarjaa; vaikkei tämä ehkä lettuhillona toimi, saa vanhan ajan kirsikkahillosta täydellisen kastikkeen vaniljajäätelölle.

KIRSIKKAHILLO vuodelta 1909

2 kg. kirsikoita
2 kg. sokeria
1/2 ltr. vettä

Kirsikat huuhdotaan, kivet poistetaan. Hilloamiseen käytetään keittoaseiana tinaamatonta kupari- tahi messinkikasaria, tahi myöskin emaljoitua tahi kivikasaria.

Vesi ja sokeri (mieluimmin toppasokeria) keitetään kirkkaaksi lankamaiseksi sokeriliemeksi, josta vaahto kuoritaan tarkkaan pois. Lientä on senjälkeen jonkunverran jäähdytettävä, marjat pannaan sekaan ja hillo kuumennetaan hitaasti. Se saa kiehahtaa hiljaisella tulella useamman kerran, kasaria pudistellaan silloin ja vaahto kuoritaan hopealusikalla tarkkaan pois. Kun marjat näyttävät kirkkailta eikä vaahtoa enään muodostu pinnalle, pudistellaan hilloa vielä vähän aikaa, että marjat sen kautta täyttyvät ja näyttävät kokonaisilta, jonka jälkeen hillo kaadetaan kuivaan kuumennettuun lasipurkkiin. Jos liemi on liian vetistä, keitetään se uudelleen ja kaadetaan kylmänä marjojen päälle.

Kun hillo on jäähtynyt, peitetään sen pinta konjakissa kastetulla pergamenrripaperilla ja kuumassa vedessä kastettu ja pyyhitty pergamenttipaperi sidotaan purkin päälle.

Hillo säilytetään kuivasssa, viileässä ja pimeässä oaikassa. Tilkkasen kiehuvaa vettä tahi hillon liemeen liuotettua salisyylihappoa (1 gr. 1 kg:aan marjoja) saattaa sekoittaa valmiiksi keitettyyn hilloon, jotta se paremmin säilyisi.

Jos hillo säilyttäessä homehtuu, kuoritaan home pinnalta pois, ja hillo kiehautetaan; jos se alkaa käydä, lisätään vähän sokeria ja kiehautetaan samoin; jos se taas on sokeroitunut, lisätään vähän vettä, ja hillo keitetään uudestaan.

KIRSIKKAHILLO nykykiellä
1 kg kirsikoita
1 kg sokeria
2,5 dl vettä

Huuhdo kirsikat, poista kivet. Mittaa kattilaan sokeri ja vesi, keitä sokerivelli kirkkaaksi siirapiksi. Lisää kirsikat sokeriliemeen, keitä hilloa miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia, kuori vaahto pinnalta pois. Ravistele kattilaa ja kaada hillo kuumennettuun (1065 ml kokoiseen) lasipurkkiin. Sulje kansi ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä jäähtynyttä hilloa jääkaapissa.

SOKEROIDUT VIINIMARJATERTUT

Sata vuotta vanha niksinurkka esittelee tällä kertaa kuvankauniita kakunkoristeita.
Kuinka ilahduinkaan sokeroitujen viinimarjaterttujen ohjeesta... Huurteisen näköisten koristeiden väsääminen käy käden käänteessä, varsinainen kolmen H:n resepti ➸  Helppoa, herkullista ja hienostunutta !

SOKEROIDUT VIINIMARJATERTUT vuodelta 1909

1/2 ltr. viinimarjaterttuja
1 munanmvalkuainen
200 gr. hienoa sokeria

Viinimarjatertut huuhdotaan ja pyyhitään kuiviksi pyyhkeen välissä. Lautanen kostutetaan munanvalkaisella. Osa viinimarjatertuista pyöritetään ensin siinä ja sitten hienoimmassa lämmitytyissä sokerijauhoissa. Täten jatketaan kunnes kaikki marjat ovat sokeroidut. Marjat levitetään senjälkeen seulalle ja asetetaan lämpimään paikkaan kuivumaan.

__________________________________________

SOKEROIDUT VIINIMARJATERTUT nykykielellä

5 dl herukkaterttuja
1 munanvalkuainen
200 g hienoa sokeria

Huuhtele ja taputtele marjatertut kuiviksi. Vatkaa valkuaista hetki, kasta terttu kerrallaan munanvalkuaiseen ja pyörittele sitten sokerissa. Anna kuivaa huoneenlämmössä.

_________________________________________