SILLIKAVIAARI

Anna Hildan joulupöydässä on takuuvarmasti herkuteltu sillikaviaarilla. Tai sitten uuden vuoden ensimmäisellä aamiaisella... Jokatapauksessa isoäiti on pisteyttänyt "sillisörsselin" 10+:ksi.

Taas yritin ylittää itseni ja maistella lapsuudeninhokki-silliä avoimin mielin... Ja voin vain sanoa, että kuka tykkää sillistä, tykkää takuuvarmasti tästäkin reseptistä. (Ja toisinpäin!) Sillin ystävää ei varmastikaan olisi haitannut kalan "ominaistuoksu", mikä jämähti sormenpäihin (ja kannettavan tietokoneen näppäimiin)... ja muistuttaa sillireseptistä varmasti vielä pitkään...

Astetta helpommalla pääsisi jos vaihtaisi kokonaisen sillin valmiiksi fileiksi... Kastiketta tein tuplamäärän... Tuhdimman soosin saisi paksusta smetanasta, silloin voisi jättää korppujauhot kokonaan pois ( ja kaviaari muuttuisi gluteenittomaksi)... Voisihan ohjeeseen lisätä maustekurkkua ja hapanta omenaakin... Mutta Anna Hildan mielestä sillikaviaari ylitti tällaisenaankin jo arvosteluasteikon, sen kunniaksi minäkin nyt tuoksahdan...Ja välipäivien parfyymini on "silli".

SILLIKAVIAARI vuodelta 1909

1 silli
2 kovaksi keitett. munaa
1/4 sipulia
1 rkl. etikkaa
3 rkl. kermaa
1 rkl. survottuja korppuja
1/2 tl. sinappia
1/4 tl. hienonn. valkopippuria
1 tl. sokeria

Liotettu silli perataan, nahka ja ruodot poistetaan, ja kala hienonnetaan. Siihen sekoitetaan kovaksi keitetyt, hienonnetut munat, raastettu sipuli sekä muut yllämainitut ainekset.

_________________________

SILLIKAVIAARI nykykielellä

2 sillifileetä (tai kokonainen ketytsuolattu silli, selkäranka ja irtoruodot poisrevittyinä)
1/2 (=n.60 g) keskikokoinen punasipuli
2 kovaksikeitettyä kananmunaa

kastike:
1/2 dl kuohukermaa tai smetanaa
2 rkl valkoviinietikkaa
1 tl Dijon-sinappia
1/4 tl valkopippuria myllystä
1 tl sokeria

koristeeksi tuoretta tilliä

Huuhtele ja valuta sillifileet. Kuori ja silppua sipuli ja kovaksikeitetyt munat. Sekoita kastike ja yhdistä kaikki ainekset. Anna sillikaviaarin maukujen tekeytyä jääkaapissa ainakin tunti ennen tarjoamista. Tarjoa joululimpun ja keitettyjen pottujen kanssa.

_________________________

HUNAJAKAKKU

Hunajakakussa maistuu pomeransinkuori ja inkivääri. Siksi se pääsee meidän joulupötään kunniapaikalle. Näyttävyyttä ja juhlavuutta olisi saanut vielä lisää vaikkapa appelsiininmakuisella sokerikuorrutteella, mutta lumipyryn toivossa tomusokeri tuntui nyt juuri sopivalta viimeistelyltä...

❄ ILOA, VALOA JA HERKULLISTA JOULUA KAIKILLE ❄

HUNAJAKAKKU vuodelta 1909

8 munaa
425 gr. sokeria
2 dl. ruskeata hunajaa
1/2 tl. hienonn. inkivääriä
1 rkl. pomeranssinkuoria
425 gr. vehnäjauhoja

Munankeltuaiset ja polet sokerista vatkataan vaahdoksi. Toinen puoli sokerista ja hunaja lämmitetään, hierotaan, kunnes jäähtyy ja sekoitetaan munankeltuaisten joukkoon. Mausteet ja vehnäjauhot lisätään, viimeksi vatkatut munanvalkuaiset. Seos kaadetaan voideltuun, survotuilla korpuilla jauhotettuun vuokaan ja paistetaan noin 1 1/4 tuntia.

______________________

HUNAJAKAKKU nykykielellä

4 kananmunaa
200 g sokeria
1 dl hunajaa (mieluiten tummaa metsähunajaa)
200 g vehnäjauhoja
1/4 tl inkivääriä
1/2 rkl pomeransiinkourta
lisäksi tarvitset:
voita kakkuvuoan voiteluun, korppujauhoja vuoan jauhottamiseen ja tomusokeria kakun koristeluun

Erottele keltuaiset valkuaisista ja vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Yhdistä puolet sokerista keltuaisiin ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi. Mittaa hunaja ja loput sokerista kattilaan, kuumenna kiehumispisteeseen ja sekoita tasaiseksi. Yhdistä jauhot ja mausteet, vatkaa seos keltuaisvaahtoon. Kääntele sekaan valkuaisvaahto. Voitele ja jauhota kakkuvuoka, kaada taikina vuokaan ja paista 175℃ noin tunti, tai kunnes kakku on keskeltäkin kypsä, (kakkuun tökättyyn puutikkuun ei enää tartu taikinaa). Siivilöi kakun pinnalle tomusokeria juuri ennen tarjoamista.

______________________

LUUMUKIISELI

Kanelia & sokeria? Maitoa & voisilmä? Sekametelisoppaa? Mustikkasoppaa? Vai luumukiisseliä riisipuuron sekaan??? Niin monta on makua kun on syöjiäkin. Tässä vanhan kirjan ohjeessa kiisseli on yhdellä ässällä KIISELI, ja KANEELI taas kahdella eellä. Kuulostaa hauskalta ja maistuu joululta! (Vaikka omaan joulupuurooni, joulurauhan julistamisen tienoilla, laitankin vain sokeria, kanelia ja maitoa).
____________________

LUUMUKIISELI vuodelta 1909

1/2 kg. luumuja
1 ltr. 2 dl. vettä
1 dl. sokeria
kaneelinpalanen
1 1/2 rkl. perunajauhoja
marjamehua tahi viiniä

Luumut huuhdotaan lämpimässä vedessä ja liotetaan sokerilla maustetussa vedessä. Sitte ne keitetään kannen alla hiljalleen pehmeiksi, kaneelinpalanen mausteena. Luumut nostetaan lasimaljaan, liemi siivilöidään ja suurustetaan kylmään vesitilkkaan sekoitetuilla perunajauhoilla ja saa kiehahtaa. Se maustetaan marjamehulla tahi viinillä, kaadetaan luumuiolle ja sokeria ripotellaan pinnalle.

Liemen voi myöskin jättää suurustamatta, mutta siinä tapauksessa käytetään liemeen vähemmän vettä. luumukiiseli tarjotaan kylmänä kermavaahdon kera.

___________________

LUUMUKIISELI nykykielellä

250 g kuivattuja kivettömiä luumuja
7 dl vettä
1/2 dl sokeria + ylimääräistä pinnan sokerointiin
kanelitanko
reilu 2 rkl perunajauhoja

Keitä luumuja, sokeria, kanelitankoa ja vettä kunnes luumut pehmenevät, noin 20 minuttia. Nosta luumut tarjoiluastiaan, sekoita perunajauhot ja 1/2 dl kylmää vettä. Suurusta luumujen keitinliemi perunajauholiemellä, kuumenna kiehumispisteeseen, anna pulpahtaa, mutta älä keitä enää. Kaada kastike luumujen päälle ja ripottele sokeria pinnalle. Tarjoa riisipuuron tai kermavaahdon kanssa.

____________________

PUOLUKKAPÄÄRYNÄT

Puolukkapäärynät on Joulupukin pakettipajan, Kartanonkosken sivukonttorin, uusi, virallinen välipala. Joulunpunainen, tonttulakin muotoinen herkku on parhaimmillaan kevyesti vatkatun inkiväärikerman ja vaalean portviinitilkan kanssa.

PUOLUKKAPÄÄRYNÄT vuodelta 1909

1 ltr. hapanta puolukkamehua
1/2 kg. sokeria
2 1/2 kg. makeita päärynöitä

Päärynät kuoritaan, puolet puhdistettua vartta leikataan pois, ja kunkin päärynän kukkaosaan leikataan risti. Mehu ja sokeri keitetään vähän aikaa ja vaahto kuoritaan pois. Hedelmät pannaan heti kuorittuina puolukkaliemeen ja keitetään siinä hiljaisella tulella pehmeiksi ja kirkkaiksi, jonka jälkeen ne nostetaan reikäkauhalla ruukkuun. Mehu keitetään kokoon ja kaadetaan kuumana päärynäin päälle. Kun ne ovat jäähtyneet, peitetään ruukku paperilla.
___________________

PUOLUKKAPÄÄRYNÄT nykykielellä

päärynöitä
puolukkamehua
sokeria

vatkautuvaa kermaa
inkiväärinpalanen

Kuori päärynät, jätä kanta kiinni ja viillä pohjaan risti (hedelmäliha kypsyy nopeammin ja tasaisemmin).

Mausta mehu sokerilla, (maista ensin) ja keitä päärynät mehussa pehmeiksi. Kuori ja raasta inkivääri, ja sekoita raaste kermaan. Anna maustua hetki, siivilöi kerma ja jos haluat, vatkaa kevyesti. Tarjoa puolukkapäärynöiden kanssa.

__________________

ITSENÄISYYDEN KUNNIAKSI

Suunnittelin itsenäisyyspäivän illallista jo parissa aiemmassa postauksessa; muistatko: maa-artisokkakeitto ja lohikääryleet?

Kävin metsässä keräilemässä pöytäkoristeita kun Isänmaan lauha talvi järjesti iloisen yllätyksen. Löysin ketunleipiä, joulukuussa! Yrttiöljy sai käenkaalista uutta raikasta potkua ja lohikääryleet koristeikseen vihreät sydämet, tylsän tillin sijasta.

Alkupalaksi oli Maalahden limpun (valmistettu aina vuodesta 1906) päälle levitettyä tuorejuustoa, ketunleipäpestoa ja kylmäsavulohta.

Jälkiruoaksi vanilja-maitokiisseliä ja kuusenkerkkäsiirappia.

Pääruoaksi Anna Hildan koekeittiö valmisti katajanmarjoilla maustettua poronkäristystä, puikulamuusia  ja kotikeittoista puolukkasurvosta. (Hävisivät pöydästä niin nopeasti, etten kuvaa ehtinyt edes napsata).

Ja kun käväsin isoäidin kultareunainen kahvikuppi kädessäni blogissa, ajattelin että lukijalaskuri on seonnut kokonaan; linnanjuhlien aikana meni miljoonan kävijän rajapyykki rikki! Kiitos rakkaat lukijat! Onnea upea 97-vuotias Isänmaa! Anna Hildan koekeittiö kilistelee ja kiittää ♡

JUURIARTISOKKA-SOSEKEITTO

Kuinka odotinkaan Anna Hildan koekeittiön muuttoa Japanista takaisin Koti-Suomeen. Kaikenmaailman jouluvalojen bling-bling-loisteesta aitoon joulumaahan, lämpimien valojen tuikkeeseen...

Mutta vastassa olikin hämärä harmaus, tihkusade ja vihertävä pihanurmi! Eikä se siitä mihinkään päivittelemällä muutu! Yritin päästä tunnelmaan lenkkipolulla...  Puiden joulunpunaisia marjoja keräillen... Ja sitten "isolla kirkolla", perinteisiä jouluvaloja ihastellen...

Kun palasin keittiöön, tein tämän juuriartisokkakeiton ja hoksasin, että samettisessa keitossahan toistuivat tuomiokirkon jouluvärit; keittopohjassa ympäröivien talojen beigen sävyt, yrttiöljyssä vihreät kirkonkupolit ja kullankeltaisissa auringonkukansiemenissä kellertävät jouluvalot... (Valkoinen kattaus taitaa olla se vielä toistaiseksi puuttuva lumipeite!)

Kaikki on siis korvien välissä! Kokeile vaikka... Lupaan, että tämä sadepäivän keitto vie ajatukset lämpimän valon joulunalustunnelmiin! Sopisi vaikka itsenäisyyspäivän alkupalakattaukseen?!

JUURIARTISOKKASOSEKEITTO vuodelta 1909

2 1/2 ltr. jälkilihalientä
1 ltr. juuriartisokkia
2 rkl. voita
3 rkl. vehnäjauhoja
suolaa
hienonn. valkopippuria
1 munankeltuainen
1 dl. kermaa
Juuriartisokat kaavitaan puhtaiksi, huuhdotaan ja pannaan vähänksi aikaa etikansekaiseen veteen, jotteivät tummenisi. Juuriartisokat keitetään pehmeäksi lihaliemessä. Saavat kiehua rikki. Liemi siivilöidään ja juuriartisokat puserretaan siivilän läpi. Voi ja jauhot käristetään, siivilöity keitto vispilöidään vähitellen sekaan, saa kiehua 10 min. ja maustetaan. munankeltuaiset ja kerma vatkataan liemimaljassa, keitto kaadetaan vähitellen hyvin vispilöiden joukkoon.

______________________

JUURIARTISOKKAKEITTO nykykielellä

500 g kuorittua ja pilkottua maa-artisokkaa
2 rkl voita
1 l liha- kana- tai kasvislientä
1 dl kermaa
1 kananmunankeltuainen
merisuolaa
valkopippuria myllystä

Kuori ja pilko artisokat, laita hetkeksi kylmään veteen (lorauta tilkka etikkaa sekaan, ei välttämätön). Sulata voi pannulla, kuullota artisokkia muutama minuutti. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi ja keitä siinä artisokat pehmeiksi. Valuta liemi talteen ja soseuta (ja siivilöi) artisokat.

Vatkaa keltuainen kermaan ja kaada ohuena nauhana artisokkapyreen sekaan, ohenna keitto keitinliemellä sopivan paksuiseksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Tarjoa yrttiöljyn  ja paahdettujen pinjansiementen kanssa. (Aja öljyä + tuoreyrttejä + valkosipulin kynsi blenderillä tasaiseksi ja paahda pinjansiemeniä kuumalla kuivalla pannulla kunnes pinta saa kullankeltaisen sävyn). Yrttiöljy tehdään yleensä juoksevaksi, mutta pestomaisen kiinteä versio sopii hyvin paksumpaan sosekeittoon.

_____________________

LOHIKÄÄRYLEET

Lohikääryleet valmistuvat nykykielisessä ohjeessa kylmäsavulohesta, tai graavilohesta. Eikä kalaa tarvitse liotella maidossa... Pelkällä pyörittelyllä ja kastikkeen sekoittamisella selviää tästä ohjeesta. Ei kovin kummoinen kokkaus-saavutus, mutta "helposti hyvää"- tyylinen lohitötterö, saaristolaisleivän kaveriksi. Jos lohikääryistä tekisi pieniä sieviä, sopisivat ne stanssilla (pyöreällä muotilla) painettujen saaristolaisleipäpalasten päälle, siihen vielä tilkka munakastiketta ja tillin oksa koristeeksi... Näyttävää sormiruokaa, vaikkapa sampanjan kyytipojaksi itsenäisyyspäivän juhliin?!
__________________

LOHIKÄÄRYLEET vuodelta 1909

1/4 kg. suolaista lohta
dilliä
kastike:
1 munankeltuainen
1-2 tl. sokeria
2 tl. sinappia
2 rkl. etikkaa
1 dl. kermaa
suolaa
hienonn. valkopippuria
2 rkl. hienonn. kaprista
(1/2 rkl. tomaattisosetta)

Lohi liotetaan maidossa, kuivataan pyyhkeellä ja leikataan kauniiksi ohuiksi viipeleiksi, jotka kierretään kääryksi, asetetaan pystyyn vadille; huippuun pistetään pieni dillin oksa koristeeksi ja kovaksi keitetyn munankeltuainen ja sokeri hierotaan tasaisen hienoksi, muut yllä mainitut ainekset sekoitetaan joukkoon ja kastike kaadetaan vadille.

________________

LOHIKÄÄRYLEET nykykielellä

100 g kylmäsavustettua tai graavattua lohta
tuoretta tilliä
kastike:
1 kovaksi keitetyn kananmunan hienonnettu keltuainen
1 tl sokeria
1 tl dijon sinappia
1 rkl hunaja-omenaviinietikkaa tai riisiviinietikkaa
1 dl kermaa
suolaa
jauhettua valkopippuria
1 rkl kaprissilppua
(jos haluat lohenvärisen kastikkeen, lisää 1 tl paseerattua tomaattia tai ketsuppia)

Kieritä lohiviipaleet rulliksi ja asettele pystyyn tarjoilulautaselle. Sekoita kastikeaineista tasainen kastike ja kaada se lohirullien sekaan tarjoilulautaselle. Koristele tillin oksilla.

_________________

OHRARYYNIPUURO

Vanhan kirjan ohjeessa ryynejä liotetaan vuorokausi, ja keitellään sen lisäksi kolme tuntia. Etsin kaupasta mahdollisimman suuria ja käsittelemättömiä ohrasuurimoita... ja tunnelma meinasi latistua jo kaupassa; kun tarjolla oli eri valmistajilta rikottuja, ja esikypsytettyjä...ja myyntivalttina tuntui olevan nopeus ja helppous... Sen kerran kun olisin halunnut hidastella ja tehdä jotain oikein pitkän kaavan mukaan.

Jouduin lyhentämään keittoaikaa, ja jätin suurimot likoamaan vain yöksi, niin ja vaihdoin veden maidoksi. Hyvää puuroa tuli, mutta vielä parempaa meinaan keittää kunhan vaan jostain saan isoja, ronskeja ohraryynejä. (Ryyni muuten on viljan rikottu ja kuorittu jyvä, nimi on varmaankin väännös ruotsinkielen gryn-sanasta. Meidän marketin pakkauksissa puhuttiin suurimoista, mikä taitaa olla se ja sama. Isoäidin aikaan ryynejä ei varmaankaan rikottu, liekö kuorittukaan?! Siksi niitä on liotettu vuorokausi ja keitetty tuntikaupalla. Ja kaikki hyvä, maku mukaanlukien, on jäänyt puuroon!)
__________________

OHRARYYNIPUURO vuodelta 1909

3 ltr. vettä
4 dl. ohraryyniä
suolaa
1-2 rkl. voita

Ryynit huuhdotaan ja pannaan päivää ennen keittämistä veteen likoamaan. Ne keitetään samassa vedessä hiljalleen pehmeiksi (noin 3 tuntia). Puuroa hämmennetään silloin tällöin, ja voi lisätään. Kun puuro on valmiiksi kiehnut, maustetaan se suolalla.

Puuroon voi lisätä joku määrä maitoakin, mutta silloin kätetään siihen vähemmän vettä.

___________________

OHRARYYNIPUURO nykykielellä

1 1/2 dl ohrasuurimoita
vettä
1 l maitoa
1 tl suolaa

Laita suurimot likoamaan yön yli, siivilöi liotusvesi pois ja keitä maidossa 30 minuuttia, välillä sekoittaen. Anna puuron hautua vielä kannen alla 10 minuuttia, mausta suolalla.

__________________

KEITETTY RETIKKA

Retikan ystävät HOI! Tämä on teille.
Helpommaksi ei lisukkeen tekeminen voi mennä; tässä ohjeessa on vain kuorimista, keittämistä ja sekoittamista. Perushyvääkin tämä on, ehkä vain hieman kalpeahko annos.

Jos haluat leikitellä väreilä, lisää keitinveteen punajuuri (hyvin pesty, tai kumihanskat käsissä kuorittu ja halkaistu, tai...niin, tai, lähteehän purkkipunajuurestakin väriä.) Saat kauniin punaisen/pinkin lopputuloksen, minkä pinnalla vihreä persiljakin pääsee kauniisti esille.
___________________

KEITETTY RETIKKA vuodelta 1909

1/2 kg. retikoita
2 ltr. suolaa
1/2 tl. sokeria
2 rkl. voita
1 rkl. hieonn. persiljaa

Porkkanat kaavitaan puhtaiksi, huuhdotaan ja leikataan hienoiksi kuutioiksi tahi suikaleiksi. Ne keitetään pehmeiksi hiukan suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä. Vesi siivilöidään pois, voi, persilja ja porkkanat pudistellaan kasarissa.

__________________

KEITETTY RETIKKA nykykielellä

retikka
suolaa
sokeria
voita
persiljanlehtisilppua

Kuori ja kuutioi retikka ja keitä suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä pehmeäksi. (Jos haluat punaisen annoksen, lisää keitinveteen punajuuri). Siivilöi vesi pois, laita voinokare höyryävien retikkakuutioiden sekaan, ja möyhi kulhon pohjia myöten. Lisää persiljasilppu ja sekoita.

___________________

RUSKEA SIPULIKASTIKE

Eipä uskoisi, mutta vanha kunnon ruskeakastike on herkkua. Kuullottaminen irrottaa sipuleista makean umamin, ja jauhojen kypsennys voissa antaa kastikkeelle pähkinäisen vivahteen. Sen tuntee nenässä, kun jauhot kypsyvät ja muuttuvat vaaleanruskeiksi.

Vanhan kirjan ohjeessa on käytetty nesteenä vettä, ja se on ihan ok. mutta vahvemman maun saat vaihtamalla veden liha- tai kasvisliemeksi. Jos oikein haluat hienostella, ja tehdä silkkisen kastikkeen, kannattaa siivilöidä sipulit kokonaan pois.
_____________________

RUSKEA SIPULIKASTIKE vuodelta 1909

4-5 rkl. voita
2 sipulia
1 tl. vehnäjauhoja
1 dl. vettä
suolaa

Sipuli kuoritaan, hakataan hienoksi ja ruskeutetaan voissa. Vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon ruskeutumaan, vesi lisätään, kastike saa kiehua ja maustetaan. Tarjotaan keitettyjen perunain kanssa.

____________________

RUSKEA SIPULIKASTIKE nykykielellä

3 rkl voita
2 sipulia
4+ tl vehnäjauhoja
2-3 dl lihalientä (tai kasvislientä, tai vettä)
merisuolaa
mustapippuria myllystä
(tilkka kermaa, ei välttämätön)

Kuori ja silppua sipuli, sulata voi pannulla ja kuullota sipulisilppu. Ripottele jauhot pannulle, sekoita niin että jauhot imevät rasvan itseensä ja anna kypsyä niin kauan, että väri muuttuu vaaleanruskeaksi. Lisää kuumennettu lihaliemi (kasvisliemi tai vesi) ja sekoita tasaiseksi. Tarkista maku, mausta suolalla ja pippurilla. (Lisää lopuksi tilkka kermaa ja sekoita pohjia myöten.)

KURKKUSALAATTI

Kurkkusalaatti ja hölskykurkut tarkoittavat yhtä ja samaa etikan terästämää herkkua. Käytin tällä kertaa riisiviinietikkaa, ja sain aika mukavan makuyhdistelmän. Meillä Suomessa mirin-pullojen tuoteseloisteissa lukee joskus "riisiviinietikka", mutta mirin on oikeasti makeaa ja alkoholipitoisuudeltaan mietoa keittiö-sakea, riisiviiniä. Riisiviinietikka on eri asia, siinä on etikan potkua, mutta väkiviinaetikkaan tai valkoviinietikkaankin verrattuna tästä löytyy pehmeän pyöreä makuvivahde. Juuri sopiva mummon kurkkuihin.
_______________________

KURKKUSALAATTI vuodelta 1909

keskikokoinen kurkku
1 rkl. suolaa
1 1/2 dl. etikkaa
1-2 tl. sokeria
1/4 tl. hienonn. valkopippuria
1 rkl. hienonn. dilliä ja persiljaa

Kurkku kuoritaan latvasta varteen päin ja leikataan ohkaisiksi viipaleiksi. Suola ripotellaan viipaleiden väliin, jotka jätetään suoloineen mehustumaan. Kurkun neste kaadetaan pois, etikka mausteiden kera kaadetaan päälle, ja pinnalle ripotellaan hienonnettu dilli ja persilja.

_______________________

KURKKUSALAATTI nykykielellä

kurkku
merisuolaa myllystä
1 1/2 dl etikkaa (perinteistä väkiviinaetikkaa tai hunaja-omenaviinietikkaa, mirin-riisiviinietikkaa...)
1/2-2 tl hienoa sokeria (määrä riippuu siitä mitä etikkaa käytät)
ripaus jauhettua valkopippuria
1 rkl hienoksi silputtua tilliä ja persiljaa

Kuori kurkku ja leikkaa kuorijalla pitkiksi nauhamaisiksi siivuiksi. Levitä kurkkuviipaleet lautaselle, jauha suolaa myllystä päälle ja jätä kurkut "itkemään" varttitunniksi. Valuta neste pois ja taputtele kurkut talouspaperilla (tai keittiöpyyhkeellä) kuiviksi, silppua yrtit. Sekoita etikasta, sokerista, yrteistä ja valkopippurista kastike. Pyörittele kurkkuviipaleet kastikkeessa, nosta tarjoiluastiaan.

______________________

KUORRUTETUT PORKKANAT

Kuorrutetut porkkanat ovat herkkua. Mitä parempaa lihalientä käyttää, sitä maukkaamman  lopputuloksen saa. Kannattaa siis keitellä luista ja lihanputsauksesta jääneistä jämistä kunnon liemi ja unohtaa valmiskuutiot aromivahventeineen. Sokeri ja persilja viimeistelevät makujen harmonian, helppoa herkkua siis.

Kuvasin porkkanat ulkona ilta-auringossa, ja sain seuraa japanilaisesta isoäidistä... Anna Hildan koekeittiön kuorrutetut porkkanat saivat arvosanaksi iloisen käsientaputuksen ja hyväksyvän nyökkäyksen.

KUORRUTETUT PORKKANAT vuodelta 1909

1/2 ltr. pieniä porkkanoita
vettä
suolaa
2 rkl. voita
1 rkl. sokeria
2 dl. lihalientä
1 rkl. hienonn. persiljaa

porkkanat huuhdotaan, kiehautetaan suolatussa vedessä ja kuoritaan. Puolet sokerista, voi ja porkkanat pannaan kasarissa käristymään. Lihaliemi kaadetaan sekaan, ja porkkanat saavat siinä kiehua pehmeiksi kannen alla. Loput sokerista lisätään ja lihaliemi keitetään kannetta kokoon, niin että porkkanat kuorettuvat sokerilla, jolloin hienonnettu persilja ripotellaan koristeeksi päälle.

__________________

KUORRUTETUT PORKKANAT nykykielellä

2 keskikokoista porkkanaa
ripaus merisuolaa
nokare voita
ripaus sokeria
lihalientä
persiljanlehtisilppua

Kuori ja viipaloi porkkanat. Keitä porkkanaviipaleet kevyesti suolatussa vedessä al denteiksi, valuta vesi pois. Sulata voi  pannulla, kuullota porkkanoita hetki, ja kaada lihalientä niin paljon että porkkanat juuri ja juuri peittyvät. Ripottele sokeri pinnalle ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes neste on melkein kokonaan haihtunut. Nosta porkkanat tarjoiluastiaan ja ripottele persiljasilppua koristeeksi.

__________________

JUUSTOVOILEIVÄT

Juustoleivät kulkevat nyt makumuistojeni arkistoissa "taifuunileipinä". Tänne Japaniin odotettiin kaikkien aikojen suurinta myräkkää, kouluja suljettiin, julkinen liikenne pysäytettiin ja kaikki pysyttelivät sisällä. Niin tietysti minäkin. Olin hamstrannut ruokaa monen päivän varalle ja varautunut ei mitään tekemisen ihanaan nirvanaan, mutta yks kaks yllättäen, iltapäivällä alkoikin aurinko pilkottaa kirkkaan siniseltä taivaalta ja taifuuni oli mennyt menojaan. Tarkoitus oli tehdä vaikka mitä herkkuruokia, mutta uloshan sitä piti lähteä...pitkän lenkin jälkeen selailin isoäidin kirjaa ja tein nämä yksinkertaiset, mutta niin maistuvat (basilikalla höystetyt) juustoleivät (=TAIFUUNILEIVÄT).

_____________________________

JUUSTOLEIVÄT II vuodelta 1909

10 ranskanleipäviipaletta
voita
raastettua juustoa

Voita levitetään viipaleille, jotka kastetaan raastettuun juustoon, asetetaan pellille ja paahdetaan kuumassa uunissa ruskeiksi.

_________________________

JUUSTOLEIVÄT nykykielellä

leipäviipaleita
valkosipulin kynsi
voita
juustoraastetta
basilikan lehtiä
mustapippuria myllystä

Paahda leivät kevyesti, kuori valkosipulin kynsi ja vedä sitä edestakaisin rapeiden leipien pinnalla. Voitele leivät voilla, revi basilikan lehtiä päälle, ripottele pinnalle juustoraaste ja rouhi mustapippuria myllystä. Paahda leipiä grillivastuksen alla niin kauan että juusto sulaa.

_______________________

TERVEISIÄ TOKIOSTA!

Ensin ajattelin, etten hiiskahdakaan, mistä blogipäivitykset milloinkin tulevat; pääasia, että jo 4 vuotta jatkunut viiden päivän välein porrastettu reseptirytmi pysyy aikataulussaan...mutta kun olen nyt Anna Hildan kirjan kanssa viettänyt muutaman mahtavan luonashetken, täällä kotikulmillani sijaitsevassa antiikkikahvilassa, oli ihan pakko tarjoilla silmänruokaa teillekin...

Olen nyt työharjoittelussaTokiossa. Valmistun vuodenvaihteessa kokiksi, ja tämä kansainvälinen työssäoppimisjakso on vähän niin kuin "kermavaahto opiskelukakun päällä". Heitin vapaapäivänäni isoäidin kirjan käsilaukun pohjalle, tarkoituksenani oli käydä reseptejä läpi ja tehdä kauppalistaa jossain kuppilassa.

Ja löysin tämän viehättävän, antiikkikaupan sisällä sijaitsevan lounasravintolan. 100 vuotta vanha suomalainen keittokirja oli kuin kotonaan antiikkikahvilassa, kaikkien ikätovereidensa seassa. Kolmekerroksinen halli on valtava aarrearkku, ja ajan patinoimasta ympäristöstä huokuu hienostunut vanhanajan tunnelma... Jokaisella tavaralla olisi varmasti monta tarinaa kerrottavanaan...

Näissä kulisseissa valitsen tulevat blogitekstit, saatanpa ottaa jonkun ruokakuvankin...Älkääkä  ihmetelkö, kuvausastioiden kirjo ei nyt loppuvuodesta päätä huimaa, (Anna Hildan porsliinit odottavat kartanonkoskella kotiinpaluuta)... Keittiökin on täällä vähän vaatimattomampi; kunnon uuni puuttuu kokonaan... Mutta silti: viiden päivän välein lupaan jotain uutta linjoille! Ajanpatinoimat terveiset syys-Suomeen täältä Tokiosta!

PS. Japanin työharjoittelusta lisää täällä KOTIKOKISTA AMMATTILAISEKSI.

PORSASHYYTELÖ

Suolaiset hyytelöt eivät oikein ole tähän mennessä minua vakuuttaneet . Mutta porsashyytelö kalasteli  irtopisteitä raikkaalla ulkonäöllään... ja vei sitten kielenkin mennessään.

Parin tunnin keittämisurakka tekee lihasta mureaa ja liemestä maukasta. Täytteeksi käy melkein mikä vaan, ohje on helppo muokata omaan makuun sopivaksi... itse kokeilen seuraavaksi lohi-katkarapuhyytelöä... ja kuka vierastaa eläinperäistä liivatetta, voi käyttää hyytelöimiseen merilevästä valmistettua agar-agaria.

Tämä vanhanajan ohje tekee tavallisista raaka-aineista kaunista silmänruokaa.
_________________

PORSASHYYTELÖ vuodelta 1909

1 kg. porsaanlapaa
2 ltr. vettä
1 rkl. suolaa
6 maustepippurihernettä
1 laakerinlehti
1 rkl. etikkaa
8-10 liivatelehteä
selvikkeeksi:
2 munanvalkuaista
koristeeksi:
1 kov. keitetty muna
persiljaa

Liha pestään kuumaan veteen kastetulla pyyhkeellä ja pannaan kuumassa vedessä tulelle hiljaa kiehumaan mausteiden kera. Kun liha on pehmeätä, otetaan se pois liemestä ja liemi kaadetaan jäähtymään. Liha leikataan kylmänä kauniiksi kuutioiksi. Liemestä kuoritaan tarkkaan pois hyytynyt rasva, jonka jälkeen liemi uudelleen pannaan tulelle. Huuhdotut liivatelehdet liuotetaan liemessä ja vähän vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset vispilöidään sekaan, ja liemen annetaan vielä kiehua hetken aikaa. Sitte liemi siivilöidään kuumaan veteen kastetun ja väännetyn siivilävaatteen läpi. Osa kirkkaasta liemestä kaadetaan kylmällä vedellä huuhdottuun hyytelövuokaan hyytymään. senjälkeen koristetaan hyytynyt liemi kauniilla munaviipaleilla ja persiljalla; lihakutiot asetetaan päälle ja kirkkaan liemen jäännös kaadetaan haaleana vuokaan. Sitte hyytelö pannaan kylmään paikkaan hyytymään ja senjälkeen se kaadetaan vadille.

______________________

PORSASHYYTELÖ nykykielellä

1 porkkana
1 sipuli
500 g porsaanlapaa tai etuselkää
vettä
1 tl merisuolaa
4 kokonaista maustepippuria
2 laakerinlehteä
1 rkl punaviinietikkaa
(1 kananmunanvalkuainen)
4 liivatelehteä
2 kovaksikeitettyä, viipaloitua kananmunaa
1/2 dl persiljasilppua

Kuori, pilko ja paahda porkkanaa ja sipulia kuivan padan pohjalla hetki, lisää liha ja vettä niin paljon että liha peittyy kunnolla. Laita pataan suolaa, pippurit, laakerinlehdet ja etikka. Keitä miedolla lämmöllä niin kauan että liha on pehmeää, n. 2 tuntia. Kuori mahdollinen vaahto pois.

Ota liha kattilasta ja anna sen jäähtyä ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Siivilöi keitinliemi sideharson läpi. Jos haluat kirkastaa liemen perinteisesti; vatkaa munanvalkuainen vaahdoksi, laita se liemeen ja anna liemen kiehahtaa. Valkuainen kerää epäpuhtaudet itseensä, joten nouki sitten valkuainen roskiin ja siivilöi liemi kastikesiivilän tai harsokankaan läpi. Anna liemen jäähtyä ja kuori rasva pinnalta pois.

Liota liivatelehdet pehmeiksi kylmässä vedessä, puristele vesi pois, kiehauta liemi ja liota lehdet kuumaan liemeen. Vuoraa hyytelövuoka (tai syvä astia) tuorekelmulla, kaada puolet hieman jäähtyneestä liemestä vuokaan, laita vuokaan seuraavaksi viipaloitu kananmuna, persiljasilppu ja lihakuutiot kerroksittain. Kaada päälle loput liemestä, peitä vuoka ja nosta jääkaappiin hyytymään yöksi.

Kumoa hyytelö tarjoiluastiaan, irrota kelmu.

_______________________

PAISTETUT AHVENET

Ahvenissa on vain yksi miinus; ruotojen paljous. Ennenvanhaan ruodoista viisveisattiin, mutta nykyisin suositaan fileitä. Fileisiinkin voi soveltaa vanhaa ohjetta. Ne voi jauhottaa samaan tyyliin kuin kokonaisen kalan, pitää muistaa vaan laittaa pannulle ensin se puoli, joka tulee lautasella näkyviin. (Silloin ei kalaa tarvitse turhaa käännellä enää esillepanon aikana).
__________

PAISTETUT AHVENET vuodelta 1909

2 kg. ahvenia
2 rkl. suolaa
1 dl. ruisjauhoja
voita paistamiseen
vettä

Kalat suomustetaan hyvin, perataan, huuhdotaan ja pyyhitään kuiviksi. Niiden kumpaankin sivuun viilletään haavoja, sitte kalat kieritetään suola- ja jauhoseoksessa sekä paistetaan voissa. Kun ne ovat hyvin ruskeutuneet, lisätään pannuun hiukan kiehuvaa vettä. Kalat saavat siinä hiljalleen paistua kannen alla, kunnes ovat kypsiä.

____________________

PAISTETUT AHVENET nykykielellä

perattuja (ja suomustettuja) ahvenia
2 rkl suolaa
1 dl ruisjauhoja
voita
rypsiöljyä

Mausta ruisjauho suolalla, jauhota kalat. Sulata nokare voita juoksevaksi, anna seistä hetki sivussa niin että hera painuu pohjalle ja kirkas voi nousee pintaan.

Paista ahvenet rypsiöljyssä, jauha myllystä valpipippuria pintaan ja lusikoi päälle kirkastettua voita (ei pala niin helposti kuin hera, ja antaa kauniimman värin kuin öljy). Nosta kansi pannun päälle kun käännät kalat ja paista kypsiksi.

___________________

VOIPUURO

Tämäpä vasta hauska resepti olikin; oikeastaan pelkkä bechamel kastikkeen ohje. Mielestäni valmis voipuuro kaipasi jotain särmikästä makupotkua, ja rouheista purutuntumaa... joten lisäsin viimeistelyyn kuusenkerkkäsiirappia ja saksanpähkinärouhetta. Herkkua tuli, ja kaupuaksi meni, Arabian hienoista antiikkikattauksista, kuin väärä raha!
___________________

VOIPUURO vuodelta 1909

200 gr. voita
300 gr. vehnäjauhoja
1 ltr. 7 dl. maitoa
(1 rkl. suolaa)

Voi sulatetaan kasarissa, vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon, ja kiehuva maito lisätään vähitellen. Puuro saa kiehahtaa joka kerta, kun maitoa lisätään, sekä vatkataan hyvin, ettei jauhot kokkaroidu (ja maustetaan suolalla). Tarjotaan kuumana maidon tahi mehukeiton kera.

___________________

VOIPUURO nykykielellä

50 g voita
75 g (=reilu 1 dl) vahnäjauhoja
4 dl maitoa
suolaa

Sulata voi kattilassa, ripottele vahnäjauhot sekaan, anna jauhojen imeä itseensä kaikki rasva, kuumenna maito ja lisää sekaan pienissä erissä, koko ajan vatkaten. Mausta suolalla ja tarjoa hillonokareen, rouhittujen pähkinöiden ja/tai kuusenkerkkäsiirapin kanssa.

___________________

HILLOTUT APPELSIININKUORET

Vanhassa ohjeessa liotetaan kuoria vedessä ennen hilloamista, minä oikasin vähän; käytin koristerautaa ja tein ohuita kuorisuikalieta. Ne oli helppo keittää sokeriliemessä läpikuultaviksi ja sirot suikaleet sopisivat hyvin vaikkapa kuppikakkujen tai jäätelöannoksen koristeiksi. (Heti keittämisen jälkeen hillottuja kuoria voi muotoilla mielensä mukaan, mutta ne kovettuvat vuorokaudessa. Näitä ei siis kannata tehdä varastoon.)
___________________

HILLOTUT APPELSIININKUORET vuodelta 1909

Appelsiinin kuoria
vettä
sokeriliuos:
1 kg. sokeria
4 dl. vettä

Kuoret liotetaan viikon ajan kylmässä vedessä, jota on muutettava joka päivä. Ne keitetään senjälkeen runsaassa vedessä pehmeiksi 1-2 tuntia ja nostetaan valumaan. Joka kilolle keitettyjä appelsiininkuoria otetaan 1 kg. sokeria ja 4 dl. vettä, joka keitetään paksuksi liuokseksi. Siinä liuoksessa keitetään appelsiininkuoret, kunnes näyttävät läpikuultavilta ja kunnes liemi on kiehunut kokoon. Näitä käytetään leivoksien mausteena ja kakkujen koristuksena.

__________________

HILLOTUT APPELSIININKUORET nykykielellä

3 luomu appelsiinia
sokeriliuos:
2 dl sokeria
1 dl vettä

Pese appelsiinit ja raasta kuoren keltainen osa koristeraudalla. Mittaa kattilaan sokeri ja vesi, lisää raastetut kuorisuikaleet ja keitä miedolla lämmöllä 15 minuuttia, kunnes neste haihtuu ja kuorisuikaleet muuttuvat kirkkaan läpiluultaviksi.

_________________

PORKKANASOSE

Sitruunalla maustettu sokeroitu porkkanasose on ollut vanhanajan värikäs kakkutäyte. Lisäsin soseeseen peukalonpäänkokoisen palan hienoksi raastettua inkivääriä, ja kanelitangon, ne antoivat mukavan makulisän...

Voisihan tällä soseella  maustaa grahammuffinitaikinankin, ja jos sekaan heittäisi vielä vähän saksanpähkinärouhetta, ja valmiin leivonnaisen koristelisi tuorejuustolla, muistuttaisi lopputulos erehdyttävästi amerikkalaista porkkanakakkua, carrot cakea. Tai, sitten värikäs sose voisi maustaa Halloween-kuppikakun tuorejuustokuorrutteen... Taitaapa lähteä kokeiluun...
_____________________

PORKKANASOSE vuodelta 1909

porkkanoita
vettä
1 kg muserrettuja porkkanoita
1/2 kg sokeria
4 sitruunaa

Porkkanat kaavitaan puhtaiksi ja leikataan palasiksi. ne keitetään pehmeiksi vedessä, vesi kaadetaan pois ja porkkanat muserretaan sihdin läpi. Muserrettu seos, sokeri, raastettu sitruunan keltainen kuoren osa sekä mehu keitetään kunnes sose on kirkkaan näköistä. Porkkanasose käytetään kakkujen ja leivoksien täytteenä.

____________________

PORKKANASOSE nykykielellä

500 g keitettyä porkkanasosetta
250 g sokeria (tai oman maun ja käyttötarkoituksen mukaan)
2 sitruunan hienoksi raastettu kuori ja mehu
( peukalonpään kokoinen pala hienoksi raastettua inkivääriä)
( kanelitanko)

Yhdistä kaikki ainekset ja keitä miedolla lämmöllä n. 50 minuuttia.

___________________

MAKSAHANHI

Tämä "lintu" kätkee sisäänsä naudanmaksaa, possua ja perunoita. Edellispäivän tähteistä syntyy  tuhtia pataruokaa... Herkullista sellaista. Maksahanhi on vanhanajan neroleimaus, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kun padassa on perunoitakin, ei tähän tarvita enää muuta kuin lautaset, haarukat ja nälkäiset ruokailijat. SYÖMÄÄN!
____________________________

MAKSAHANHI vuodelta 1909

400 gr. tähteeksi jäänyttä maksapaistia
400 gr. puolisuolaista sianlihaa
1 ltr. perunoita
1/4 hienonn. valkopippuria
1 sipuli
1 rkl. voita
1 dl. lihalientä tahi vettä
1 1/2 dl, täht. jäänyttä paist. kastiketta

Maksa ja sianliha viipaleiksi leikattuina sekä kuoritut viipaleiksi leikatut perunat asetetaan voideltuun vuokaan kerroksittain; päällimmäisenä kerroksena saa olla perunoita. Kuorittu, viipaleiksi leikattu sipuli käristetään voissa, asetetaan sianlihan päälle, ja valkopippuri ripotellaan kerroksien väliin. Lihaliemi tahi vesi, sekä paistinkastike kaadetaan vuokaan, joka peitetään voidellulla paperilla, ja pannaan noin tunniksi uuniin paistumaan. Kanneksi maksahanheen voi myöskin ennen paistamista panna kaulittua voitaikinaa.

______________________

MAKSAHANHI nykykielellä

voita uunivuoan voiteluun
maksapaistin (höystön) jämät
ylikypsää uunikinkkua tai palvikinkkua palana
kuorittuja perunoita
sipulia
rypsiöljyä sipulin ja perunan kuullootamiseen
valkopippuria myllystä
lihalientä (tai vettä)
lisäksi tarvitset uuninkestävän vuoan ja leivinpaperia

Voitele uunivuoka, viipaloi kinkku ja perunat. Leikkaa sipuli ohuiksi siivuiksi ja leikkaa leivinpaperista vähän uunivuokaa suurempi, vuoan muotoinen kansipala. Kuullota sipuli ja perunaviipaleet öljyssä.

Peitä vuoan pohja perunaviipaleilla, ripottele päälle valkopippuria, levitä kerros maksahöystöä, sitten kinkkua ja viimeiseksi sipulia. Jatka samaan tapaan, kunnes kaikki ainekset on käytetty. Jätä perunakerros päällimmäiseksi, kaada lihalientä tai vettä puoleen väliin vuokaa ja asettele leivinpaperikansi paikoilleen. Paista 200 asteisessa uunissa, kunnes perunat pehmenevät.

_______________________

MAKSAPAISTI

Anna Hilda on antanut maksapaistille kympin.

Samoilla jäljillä olen minäkin, tykkään kovasti maksasta...mutta varon paistamasta sitä kengänpohjamaisen sitkeäksi...nytkin tein kastikkeen, ja ruskistin maksapalat, erikseen. Vanhassa ohjeessa puhutaan paistista, joten kalvot ja suonet on onnistuttu jotenkin ihmeellisesti poistamaan niin ettei kokonaisuus kärsi...oma sorminäppäryyteni ei siihen vielä riitä, ja paloittelin maksan suosiolla kuutioiksi.

Maksan kypsennyksessä on joko-tai-meininki; valitse itse; nopea kypsennys mediumiksi, tai pitkä haudutus niin mureaksi, että maksapalat hajoavat suussa pureskelematta.

Ja sitten kastike: vanhassa ohjeessa on käytetty kastikkeeseen vettä. Vesi kuitenkin laimentaa muita makuja, kun taas pitkään keitetyt liemet vahvistavat niitä... Siksi vaihdoin veden vasikanliemeksi. Lisäsin myös pekonia, Dijon sinappia ja Ketjap Manis- lorauksen, ne kun vaan sopivat niin hyvin maksan kavereiksi.

MAKSAPAISTI vuodelta 1909

vasikan maksa
2 rkl. voita
1 rkl. suolaa
1 rkl. vehnäjauhoja
vettä ja kermansekaista maitoa
kastike:
1 rkl. vehmäjauhoja
vettä
1/2 dl. kermaa
suolaa

Maksa huuhdotaan ja pannaan kylmään veteen tunniksi. Se pyyhitään kuivaksi, ja kalvot pistetaan. Voi käristetään padassa, maksa pannaan siihen ruskeutumaan hyvin joka puolelta. Suola ja vehnäjauhot sirotellaan päälle, vähän kiehuvaa vettä lisätään ensin, sitten kiehuvaa maitoa. Maksa saa hiljalleen paistua noin 1 1/2 tuntia ja valellaan sillä ajalla usein liemellään.

Kastike suurustetaan vehnäjauhoilla, vähän kiehuvaa vettä ja kermaa lisätään; saa kiehua vähän aikaa, maustetaan ja siivilöidään.

_________________________

MAKSAPAISTI nykykielellä
=maksahöystö

500 g vasikan maksaa
suolaa
valkopippuria
125 g (1 keskikokoinen) punasipulia
80 g pekonia
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl vasikanlientä (tai vettä)
2 dl kermaa
1 tl ketjap manisia (makeaa soijaa)
1 rkl Dijon sinappia
50 g voita


Poista maksasta kalvot ja suonet. Leikkaa maksa n. 2 cm:n kuutioiksi (jos käytät valmiiksi käsiteltyä/paloiteltua maksaa, hyppää tämän yli) ja ripottele päälle suolaa ja valkopippuria.

Kuori ja silppua sipuli, kuutioi pekoni. Ruskista pekonia pannulla, kuullota seassa sipuli ja ripottele päälle jauhot. Anna jauhojen imeä kaikki rasva itseensä, lisää kuuma vasikanliemi (tai vesi) ja sekoita  tasaiseksi. Keitä kastiketta kasaan, kunnes jäljellä on enää puolet. Lisää kerma, ketjap manis ja sinappi.

Sulata voi pannulla, ruskista maksapalat (älä kypsennä läpikypsiksi) ja lisää ne kastikkeeseen. Kiehauta kastike ja tarjoa puolukkasurvoksen (ja pottumuusin) kanssa.

______________________

HILLOPIIRAS

Keksit ja hillo muuttuvat kahvipöydän katseenvangitsijaksi marengin avulla. Kun hillo pehmentää keksit, syntyy illuusio, että kyseessä olisi oikeasti joku piiras tai leivos, eikä vaan hillolla kasaan liimattu keksipino. Hillopiiras on parhaimmillaan seuraavana päivänä. Yön yli kestävä jäähy jääkaapissa tekee tälle leivonnaiselle hyvää, paloittelukin sujuu helposti.

HILLOPIIRAS vuodelta 1909

murotaikina:
4 munaa
2 dl. sokeria
2 dl. sulattua voita
2 dl. vehnäjauhoja

hilloa

munavaatoseos:
3 munanvalkuaista
4 rkl. sokeria

Munat ja sokeri vatkataan, sulattu, jäähdytetty voi ja vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon,  ja taikina viedään kylmään paikkaan kovettumaan.

Taikina jaetaan kolmeen osaan, kaulitaan voidellulla pellillä pyöreiksi levyiksi ja paistetaan uunissa. Jäähtyneet kakut asetetan päällekkäin,  ja hilloa levitetään kakkujen väliin. Munanvalkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi, ja vatkaamista jatketaan vielä senjälkeen 10 min. Sitte seulotaan hienoimpia sokerijauhoja vähitellen sekaan. Munavaahtoseos painetaan pursottimen läpi sievästi hillopaistoksen päälle, joka pannaan vienoon uuninlämpöön, kunnes munavaahtoseos on kuivunut ja käynyt ruskean väriseksi. Tarjotaan vaniljakastikkeen kera.

____________________

HILLOPIIRAS nykykielellä

murotaikina:
 2 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl voisulaa
1 dl vehnäjauhoja

hilloa

munavaahtoseos:
2 kananmunanvalkuaista
2 rkl tomusokeria

Erottele keltuaiset valkuaisista, ja vatkaa keltuaiset sokerin kanssa kuohkeaksi tahnaksi. Vatkaa  keltuaistahnaan jäähtynyt voisula ja vehnäjauhot. Siirrä taikina jäähylle jääkaappiin varttitunniksi.

Kauli taikina levyksi ja paina siitä pyöreän kupin tai lautasen reunalla sopivan kokoisia kiekkoja. Nosta taikinakiekot leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200℃ uunissa n. 20 minuuttia, kunnes rauna on kuparinruskea.

Vatkaa valkuaiset ja tomusokeri notkeaksi vaahdoksi. Levitä jäähtyneen taikinakiekon päälle hilloa ja nosta toinen kiekko kanneksi, jatka samaan tyyliin, kunnes kiekot ovat päällekkäin ja levitä ylimmäiseksi marenkivaahtoa. Nosta koko komeus uuniin jälkilämpöön ja anna marengin kypsyä rauhassa 15 minuuttia.  Tarjoa leivonnainen vaniljakastikkeen kanssa.

_____________________

PUOLUKKAOMENAT

Osui ja upposi!
Omenan raikkaus, puolukan pirteys ja kinuskikastikkeen makeus vievät makuaistit pienelle gourmetmatkalle joka puraisulla. Tähän ei voi kyllästyä, tätä haluaa aina vaan lisää. Puolukkaomena  ei ole liian imelä, eikä liian hapankaan... aivan täydellinen vanhan ajan herkku.
_____________________________

PUOLUKKAOMENAT vuodelta 1909

1 ltr. hapanta puolukkamehua
1/2 kg. sokeria
2 1/2 kg. makeita omenia

Mehu ja sokeri keitetään vähän aikaa ja vaahto kuoritaan pois. Omenat kuoritaan ja puolet puhdistettua vartta leikataan pois. hedelmät pannaan heti kuorittuina puolukkaliemeen ja keitetään siinä hiljaisella tulella pehmeiksi ja kirkaiksi, jonka jälkeen ne nostetaan reikäkauhalla ruukkuun. Mehu keitetään kokoon ja kaadetaan kuumana omenain päälle. Kun ne ovat jäähtyneet, peitetään ruukku paperilla.

____________________________

PUOLUKKAOMENAT nykykielellä

puolukkamehua
sokeria
makeita omenia

Jos käytät sokeritonta puolukkamehua, lisää sokeria oman maun mukaan ja lämmitä mehu kiehumispisteeseen. Kuori omenat, laita kattilaan ja kaada kuuma puolukkamehu päälle (mehua saa olla niin paljon että omenat peittyvät). Keitä omenia miedolla lämmöllä, kunnes ne tuntuvat pehmeiltä. Nosta omenat puhtaisiin lasipurkkeihin, kaada puolukkamehu päälle ja sulje kannet. Säilytä jääkaapissa ja tarjoa kinuskikastikkeen kanssa jälkiruokana.


KINUSKIKASTIKE

500 g palasokeria
2 1/2 dl ruokakermaa
2 1/2 dl kuohukermaa
(halkaistu vaniljatanko)

Yhdistä kaikki ainekset teräskattilaan, keitä seosta hiljalleen, kunnes koostumus sakenee. Kuori mahdollinen vaahto pinnalta, siivilöi ja jäähdytä seos ennen tarjoamista.
_________________________

PUOLUKKAMEHU (HAPAN)

Puolukkasatoa voi säilöä näinkin.
Iso kattila riittää, ei tarvita mehumaijoja, eikä edes sokeria. Lopputulos on kyllä aika hapan, mutta voihan sitä sokeria lisätä myöhemminkin, jos mehunjuonti meinaa mennä pelkäksi irvistelyksi. Sen verran paksua ja muutenkin vahvaa tämän mehun luonne on, että tiivisteeksi tätä oikeastaan kutsuisin, joten vettä saa valmiiseen mehuun sekoittaa mukaan. Ja hyvä niin, kukapa sitä vedellä haluaisi jääkaappinsa täyttää; tämä vahva "mehunjuuri" ei vie jääkaapissa turhaa tilaa.

Puolukoiden keittämisestä tulee aina niin mahtavat tuoksut, etten raaskinut heittää siivilöityjä kuoriakaan pois, käytin ne inkivääripiparkakkujen  mausteeksi.
______________________________

PUOLUKKAMEHU (HAPAN) vuodelta 1909

5 ltr. puolukoita
2 1/2 ltr. vettä

Huuhdotut marjat survotaan rikki ja keitetään vedessä, kunnes marjat ovat kiehuneet mehuttomiksi. ne kaadetaan siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Mehu keitetään uudelleen vähän aikaa ja vaahto kuoritaan pois. Mehu pannaan heti kuumana pulloihin.

mehuun voi myöskin lisätä sokeria, 1/4 kg. 1 ltr:lle mehua, jos sen tahtoo makeaksi.

_____________________________

PUOLUKKAMEHU (HAPAN) nykykielellä

1 l puolukoita
6 dl vettä
(sokeria oman maun mukaan)

Huuhtele puolukat, laita kattilaan ja survo rikki perunasurvimella. Lisää vesi ja keitä marjoja miedolla lämmöllä, kunneskuoret näyttävät tyhjiltä. Siivilöi liemi (mieluiten harsokankaan läpi) ja kiehauta uudestaan. Kuori mahdollinen vaahto pois. Maista ja lisää sokeria jos niin haluat. Säilö mehu kuumennettuihin puhtaisiin pulloihin ja säilytä viileässä.

____________________________

NOKKOSKEITTO

Nokkoskeitto on perinnesuperfoodia parhaimmillaan! Talvella tämän voi tehdä mainiosti kuivatuista nokkosistakin, mutta nyt kesäaikaan kannattaa kyykkiä hetki pihalla ja tuoda raaka-aineet suoraan puskasta pataan. Kuka tykkää paksummasta koostumuksesta, voi laittaa vehnäjauhoja vähän enemmän, tai vähentää nesteen määrää. Hellepäivänä juoksevan keiton voi jäähdyttää ja tarjota kätevästi lasista. Marjametsäänkin tämä herkku kulkee termarissa mukana, kelistä riippuen; kylmänä tai kuumana.

________________________

NOKKOSKEITTO vuodelta 1909

2 ltr. lihalientä
250 gr. tuoretta nokkosta
2 rkl. voita
3 rkl. vehnäjauhoja
suolaa
hienonn. valkopippuria
sokeria
1 munankeltuainen
2-3 dl. kermaa

Nokkonen perataan, huuhdotaan hyvin ja keitetän pehmeäksi liemessä. Lihaliemi kaadetaan siivilän läpi, nokkosen lehdet joko puserretaan sen läpi tahi hakataan hienoiksi. Voi ja jauhot käristetään, siihen lisätään hienonnettu nokkonen ja lihaliemi vispilöidään vähitellen sekaan. Se saa kiehua 10 min. ja maustetaan. munankeltuainen ja kerma vispilöidään liemimaljassa ja keitto kaadetaan väihtellen, hyvin vispilöiden joukkoon. Tarjotaan rikottujen tai kovaksi keitettyjen munien kera.

____________________

NOKKOSKEITTO nykykielellä

1 l kasvislientä (tai liha/kanalientä)
125 g tuoreita nokkosia (= 1/4 muovikassillinen)
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
merisuolaa myllystä
valkopippuria myllystä
ripaus sokeria
ripaus muskottia
1 kananmunankeltuainen
2 dl kermaa
kovaksi keitettyjä kananmunia

Huuhtele nokkoset lävikössä ja kiehauta suolatussa vedessä. Huuhtele nokkoset kylmällä vedellä, puristele vesi pois ja hienonna. Sulata voi, ripottele jauhot päälle, anna jauhojen imeä kaikki rasva itseensä, lisää nokkoset ja lämmin kasvisliemi. Sekoita hyvin ja anna keiton kypsyä noin 10 minuttia. Vatkaa kerma ja keltuainen sekaisin, nosta keitto liedeltä, kaada kermaseos keittoon soseuta sauvasekoittimella. Maista ja mausta suolalla, valkopippurilla, sokerilla ja muskotilla. Tarjoa kovaksikeitettyjen kananmunien kanssa.

____________________

HAPANIMELÄ LEIPÄ

Anna Hilda on antanut hapanimelä leivälle 10+.
Ja koska isoäiti oli vetänyt ohjeesta pomeranssinkuoren yli, en minäkään sitä leipääni laittanut. Hyvää tuli; jännittävä makuyhdistelmä suolaista ja makeaa, kuminaa ja ruista... vanhanajan valloittavaa leipää.

HAPANIMELÄ LEIPÄ vuodelta 1909

200 gr. hiivaa
1 ltr. haaleata hapanta maitoa
1/2 kg. siirappia
2 rkl hienonn. pomeranssin kuoria-
2 rkl. suolaa
1 rkl. hienonn. saksankuminoita
800 gr. vehnäjauhoja
800 gr. ruisjauhoja
voitelemiseen:
1 dl. haaleata vettä
1 dl. ruisjauhoja

Hiiva liuotetaan tilkkaseen haaleata vettä; vehnäjauhoja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu vellimäinen seos, joka pannaan nousemaan. Siirappi ja mausteet kiehautetaan, jäähdytetään ja sekoitetaan haaleaan maitoon, johon sekoitetaan osa jauhoistakin. Noussut hiiva, suola ja loput jauhot sotketaan taikinaan. Kun se on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se leivinpöydällä, jaetaan 3 osaan, jotka muodostetaan pyöreiksi limpuiksi ja pannaan nousemaan. Limput kypsennetään tavallisessa uuninlämmössä noin 1 tunti. Kypsymisen aikana voidellaan ne pari kertaa.

______________________

HAPANIMELÄ LEIPÄ nykykielellä

50 g (1 paketti) hiivaa
2 dl siirappia
1 tl suolaa
1 tl murskattuja kuminansiemeniä
3 dl huoneenlämpöistä maitoa tai piimää
saman verran vehnäjauhoja ja ruisjauhoja

voitelemiseen:
1 dl vettä
1 dl siirappia

Liota hiiva lämpimään vesitilkkaan, sekoita hiivaliemeen vehnäjauhoja sen verran että saat vellimäisen seoksen. Kuumenna siirappi kiehumispisteeseen, lisää kuminat ja suola. Yhdistä maito, siirappi ja hiivavelli. Alusta taikinaan sopiva määrä jauhoja (ei saa olla liian jäykkää, muttei juoksevaakaan). Anna taikinan nousta kaksinkertaiseksi. Pyöritä taikina jauhotetulla leivinalustalla leiviksi, anna leipien nousta pellillä vielä 1/2 tuntia. Pistele leipien pinnat haarukalla ja voitele siirappivedellä. Paista 200℃ uunissa noin 1 tunti, valele paistamisen aikana siirappivedellä. (Kokeile kypsyys koputtelemalla leivän pohjaa; kypsä leipä kumahtaa ontosti). Peitä leivät keittiöpyyhkeellä ja anna jäähtyä liinan alla.

_____________________________

RUSKEA HERKKUSIENIKASTIKE

Tässä on mökkiviikonlopun helpoin kastike. En muistanutkaan, miten herkkua ruskeakastike, kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Sopii hyvin keitettyjen pottujen... ja valurautapannussa paistettujen kalojen...tai lihapullien...tai...kasvispihvien seuraksi. Kuvan kastikkeeseen dippasin makeita, höyrytettyjä, eri värisiä porkkanoita. Mökkigourméta?!
Olispa vaan se mökki...no joo, voihan sitä kerrostalossakin herkutella...kaupunkilaistyyliin...

RUSKEA HERKKUSIENIKASTIKE vuodelta 1909

2 rkl. voita
pieni purkillinen herkkusieniä
2-3 rkl. vehnäjauhoja
1/2 ltr. hyvää liha tahi kalalientä
1/2 dl. kermaa
suolaa

Herkkusienet halaistaa, käristetään voissa muutama min. ja otetaan pois pannusta. Vehnäjauhot käristetään ylijääneessä voissa, sienien liemi, liha- tahi kalaliemi sekä kerma kaadetaan sekaan, ja kastike saa kiehua vähän aikaa. Herkkusienet lisätään; kastike saa kiehahtaa ja maustetaan suolalla.

_____________________

RUSKEA HERKKUSIENIKASTIKE nykykielellä

2+2 rkl voita
290 g viipaloituja purkkiherkkusieniä
3 rkl vehnäjauhoja
loraus kermaa
suolaa (tai loraus soijaa tai loraus indonesialaista makeaa soijaa, ketjap manisia)

Valuta herkkusienet, ota neste talteen. Sulata voi (2 rkl) pannulla ja paista herkkusienet kuumalla pannullat ja nosta sivuun, kunnes sienet ovat "kuvahtaneet" (neste ei enää poksahtele voisulassa) ja pinta saa kauniin ruskean sävyn. Sulata loppu voi (2 rkl) pannulla, ripottele vehnäjauhot sekaan, sekoita ja anna jauhojen kypsyä ja imeä kaikki rasva itseensä. Kaada herkkusienien liemi pannulle, sekoita kastike tasaiseksi, lisää paistetut herkkusienet, ja kerma. Mausta suolalla (tai soijalla).

_____________________

"4-VUOTISJUHLAT VILJAPELLOLLA"

ISOÄIDIN RESEPTILLÄ on jo 4-vuotias taapero. Neljä vuotta on yksi silmänräpäys, vaikka neljään vuoteen mahtuukin valtavasti tapahtumia. Monet asiat ovat muuttuneet ja tehneet täyskäännöksen, toiset taas pysyneet ennallaan. Niinkuin nyt tämä blogi... "ISOÄIDIN RESEPTILLÄ" on pitänyt minut keittiössä, tuonut meidän kotiin pinon antiikkilautasia ja eriparikuppeja... ja kuluttanut muutaman pokkarikameran loppuun. Blogin väsäämisestä on tullut osa jokapäiväistä arkea, oikeastaan osa minua.

Yksinäinen "työ" ja vanhojen reseptien tutkiskelu käy mielenkiintoiseksi toteutusvaiheessa; kun makumatkalle mukaan lähtee ennakkoluulottomia ystäviä ja piknikvankkuri saa kyytiä. Tai kun ventovieras lukija lähettää kommenttinsa reseptistä, kuvasta tai kirjoituksesta. Silloin mielen valtaa vahva tunne, että olen oikealla polulla, että tekeillä olisi jotain suurempaakin, ja merkityksellistä.

Juhlapäivän kunniaksi tarkistin blogitilastot. Tässä lukijakunta kansallisuuksittain, suurimmasta pienimpään; SUOMI, YHDYSVALLAT, RUOTSI, VENÄJÄ, NORJA, YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA, SAKSA, BELGIA, RANSKA, VIRO, ESPANJA, ITALIA, AUSTRALIA, ISRAEL, THAIMAA, JAPANI, UKRAINA ja TRINIDAD & TOBAGO (!!). Minun isoäitini perintö matkustaa bittiavaruudessa maailman ympäri! Kiitos rakkaat lukijat, on ilo jakaa makukokemuksia kanssanne, suurkiitos kannustavasta energiasta ♡.

Nyt kakkukahville!

KASVISLIEMI

Näyttää myrkyltä mutta maistuu mahtavalle.
Tämän taikaliemen salaisuus löytyy auringon kypsyttämistä kasviksista ja tasapainoisesta raaka-aineiden yhdistelmästä. Aromi on syvä ja raikas samanaikaisesti, ja jättää suuhun lempeän jälkimaun. Kokeile ja löydä oma yhdistelmäsi, pakasta jääpalapusseihin ja nauti kesä-gourméta pitkin talvea! Voin luvata, etteivät liemikuutiot enää koskaan palaa maustekaappiisi.

Vanhassa ohjeessa keitinvesi suolataan, mutta minä lisäsin suolan vasta siivilöimisen jälkeen. Ilman suolaa keitetty liemi "imee" itseensä kasviksista kaiken maun (siksihän lientä keitetääkin kaksi pitkää tuntia). Jos veteen laittaa suolaa, pysyy kasvisten sisältämä luonnollinen suola paikoillaan, eikä liukene veteen, ja joudut lisäämään suolaa liemeen entistä enemmän. Sama pätee muuten toisinkinpäin, vaikkapa perunoiden keittämiseen: ripaus suolaa keitinvedessä pitää perunan oman suolan ja maut paikoillaan, eivätkä ne liukene veteen.

________________________

KASVISLIEMI vuodelta 1909

Kasvisliemi keitetään kaikenlaisista vihanneksista ja juureksista. Tähän käytetään tavallisesti:
kukkakaalia
ruusukaalia
silpoherneenpaljoja
perisljaa
valkokaalia
porkkanaa
palsternakkaa
selleriä
sipulia
lanttua

Yllä mainitut kasvikset puhdistetaan, huuhdotaan, paloitellaan ja pannaan kylmässä, hiukan suolatussa vedessä kiehumaan. Lanttu ja porkkana antavat helposti liemelle liian imelän, selleri taas kirpeän maun; sentähden on näitä käytettävä säästävästi. Kokemus osoittaa, missä suhteessa kasviksia on käytettävä. Kasviksista saattaa jättää muutamia poiskin, ellei niitä ole saatavissa. Liemi saa hiljaa kiehua 2-3 tuntia umpinaisessa kattilassa ja sitte se siivilöidään. Osa vihanneksista saattaa ottaa liemestä pois, ennenkuin kiehuvat rikki ja tarjota kokonaisina kirkkaassa liemessä. Paitsi näitä voi kättää kokkareita, munapiirasia y.m. Kasvisliemestä voi myöskin valmistaa suurustettuja keittoja.

_____________________

KASVISLIEMI nykykielellä

2 sellerinvartta
3 keskikokoista porkkanaa
1 punasipuli
1 dl putsattuja herneitä
kouralinen persiljaa
1 ruukku ruohosipulia
1 palsternakka
1 fenkoli
2 1/2 l vettä
(merisuolaa)

Kuori ja pilko kasvikset, kaada kylmä vesi päälle ja keitä kannen alla, miedolla lämmöllä, n. 2 tuntia, kunnes kasvikset haalistuvat. Jätä kasvikset liemeen, kunnes se on jäähtynyt. Siivilöi liemi ja mausta merisuolalla.

_____________________