sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

SISARKAKKU


Taas löytyi resepti, minkä nimen tasutatarina olisi mukava selvittää.
Tämä kakku kuuluu ilmiselvästi SOKERIKAKKUPOHJIEN perheeseen ja KUIVAKAKKUJEN sukuun, mutta mistäköhän sisaresta nyt on kyse?

Sisarkakku on ollut isoäidin kahvipöydän lempiherkku, reseptin reunaan on raapustettu "oikein hyvää, 10".  Ja ennätys nopeasti se hävisi meidänkin kahvipöydästä, vaikka ensipuraisulta vaikuttikin turhan kuivalta...

_______________________

SISARKAKKU vuodelta 1909

1 1/2 dl. sulattua voita
1 1/2 dk. sokeria
2 munaa
2 rkl. mantelia
1 1/2 dl. vehnäjauhoja

Sokeri ja pesty, sulattu voi hierotaan vaahdoksi; vatkatut munat, kuoritut, hienonnetut mantelit ja vehnäjauhot vaivataan sekaan. Seos kaadetaan voideltuun, survotuilla korpuilla jauhotettuun vuokaan ja paistetaan hyvässä uuninlämmössä.

_______________________

SISARKAKKU nykykielellä

150 g voita
1 1/2 dl sokeria
2 kananmunaa
2 rkl mantelihauhetta
1 1/2 dl vehnäjauhoja
lisäksi tarvitset voita ja korppujauhoja kakkuvuoan voiteluun ja jauhottamiseen

Sulata voi, vatkaa voi ja sokeri sekaisin. Riko kananmunat voi-sokerimassan päälle ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää mantelijauhe ja vehnäjauhot. Voitele ja jauhota kakkuvuoka, kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia, kunnes pinta muuttuu kuparinruskeaksi.

_______________________

11 kommenttia:

  1. Tuon nähdessä piti heti lähteä tekemään. Ei oo minulla siskoa ei veljeä ja jos olisi haluaisin sen olevan Minna.
    Ei löytynyt mantelia mutta ol just tuoreita cashewnutseja vielä matkalaukussa suoraan Hongkongista.
    Koska lempireseptini on Minnan chickencashewnuts, ajattelin että
    Cashewsisarkakku on varmasti hyvää. Pöydällä lojui puolikas sitruunaa ja puristin senkin sekaan. Aikaa tekemiseen kului pari ninuuttia ja WAU!! Kokeilkaa. Kakkuvuoat oli just joku piilottanut ja tein vain sellaisen latan , josta tein neliöitä.ensi kerralla teen tuollaisen kun Minna, mutta nuo neliöt menivät kanssa saman tien joten seuravaksi voi nauttia myös ulkonäöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOI TUULA, sinä ja sun hauskat kommentit ! :D
      Mutta nythän me ollaan leipurisiskoksia !!!!
      Kiva kirjoittaa blogia kun tietää että joku on aikuisten-oikeesti innostunut samasta aiheesta. KIITOS taas, kannustuksesi voimalla liitelen vielä pitkään hymy naamalla...

      Poista
  2. VAnhassa vara parempi - minäkin ole viime aikoina taas tehnyt uudestaan jo vuosia telakalla olleita reseptejä. Niistä löytyy vaikka mitä helmiä.
    Ja tuo kuivakakku vaikuttaa siltä, että katoaisi meidänkin pöydästämme alta aikayksikön.

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa hyvältä, vaatii kai tavallista pienemmän vuoan, kun aineksia on noinkin vähän. Täytyy kokeilla, ehdottomasti.

    VastaaPoista
  4. Joo Tuulia, tein kakun sellaiseen minikokoiseen vuokaan :)

    VastaaPoista
  5. Anoppini vanhasssa, jo kadonneessa keittokirjassa, oli samaisen sisarkakun ohje ja itse olen ohjetta kaivannut, kun nuorena miniänä sitä tuli tehtyä kymmeniä vuosia sitten joka lauantai. Kiitos ohjeesta!

    VastaaPoista
  6. Voisiko kuivuus johtua siitä, että tuossa nykyaikaistetussa ohjeessa voita on vain kolmasosa alkuperäiseen verrattuna? Vai olenko väärässä, kun kuvittelen että 100 gr voita on sulatettuna yksi desilitra? :)

    VastaaPoista
  7. Inga, olet täsälleen oikeassa!
    Ykkönen puuttuu voin määrästä, pitäisi olla 150 g, ei 50 g!! Kiitos, korjaan saman tien. niin ja ylistän vanhaa ohjetta entistä enemmän, sillä rasvan niukkuudesta huolimatta se on maistunut kahvipöydässä...
    ;)

    VastaaPoista
  8. Perinteinen sisarkakku kai on tässä.250g voita,2,5dl sokeria,3 munaa 1dl rouhittua manteleita,3.5 dl vehnäjauhoja. 2tl leivinjauhetta.

    VastaaPoista
  9. Taasen tein SISARkakun ja meinaan syödä näköjään ennen Joulun tuloa koko kakun :)

    VastaaPoista
  10. Minulla tätiä, vanhempi syntynyt 1896, vanhapiikasisarukset jotka asuivat ikänsä yhdessä Turussa.
    Olim lapsenä 50-luvulla kesät heidän mökillään Satavassa. Siellä viikkorytmiin kuului sisarkakun teko. Toinen tädeistä hieroi voin ja sokerin ja toinen vatkasi kananmunat, ihan käsivoimin. Minun tehtävä oli kuoria ja jauhaa veivattavalla myllyllä mantelit. Kaikki aineet sitten yhdistettiin. Paistamista varten puuhellaan piti vaihtaa toiset renkaat että lämpö meni uuniin. Oli maailman paras kakku. Sisarkakku oli oikein sopiva nimi.

    VastaaPoista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?