maanantai 16. lokakuuta 2017

MUSTIKKAMEHU


Alkaa olla juuri sopiva glögireseptin kehittely aika. Sitäpaitsi; höyryävä mausteliemi lämmittää ruskamaisemissakin aika mukavasti. Isoäidin glögissä maistuu aito, kotimainen mustikka... Ja tietysti ne perinteiset joulumausteet.

Pukin konttiin?
Jos lisään joulumausteet mehun sekaan, kiehautan liemen, siivilöin ja pullotan glögipohjan, se on siinä. Sitten vaan pakettikorttiin keitto-ohje: "1 osa isoäidin mustikkaglögiä + 1 osa punaviiniä", koristeeksi kaunista joulunarua ja pari kanelitankoa. HYVÄÄ JOULUA!

PIPO PÄÄHÄN, LAPASET KÄSIIN JA GLÖGIÄ TERMARIIN...YLLÄTTÄVÄN HYVIN TOIMIVA YHTÄLÖ  RUSKAMAISEMASSAKIN!

MUSTIKKAMEHU vuodelta 1909

5 ltr. mustikoita
1/2 ltr. vettä
1/4 kg. sokeria 1 ltr:lle mehua

Marjat huuhdotaan ja keitetään veden kera kunnes marjat menevät rikki. Seos kaadetaan senjälkeen siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Sokeri sulatetaan valuneessa kirkkaassa mehussa, joka sitten keitetään, ja vaahto kuoritaan tarkkaan pois. Kiehauttaminen on tapahduttava äkkiä, syystä että mehu saattaa muuten helposti hyytyä hyytelöksi. Mehu pannaan heti kuumana kuiviin, kuumiin pulloihin. Jotta mehun saisi aivan kirkkaaksi, voi sen siivilöidä pumpulin läpi. Pullot korkataan heti ja hartsataan.

On katsottava, että korkit ovat ehjiä; ne keitetään vedessä hetken aikaa, pyyhitään kuiviksi ja kastetaan ennen käyttämistä sulatettuun parafiiniin.

Mehu säilytetään kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa.

__________________

MUSTIKKAMEHU nykykielellä

200 g kotimaisia pakastemustikoita
4 dl vettä
1 dl sokeria (tai oman maun mukaan)

Mittaa kaikki ainekset kattilaan, keitä miedolla lämmöllä, kannen alla, 10 minuuttia. Siivilöi seos, maista mehua ja lisää tarvittaessa sokeria. Kiehauta ja pullota mehu kuumana.

_________________

MUSTIKKA GLÖGI

3 dl isoäidin mustikkamehua
3 dl punaviiniä
10 kokonaista mausteneilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua kardemummaa
1 tl jauhettua kanelia

Mittaa kaikki ainekset kattilaan, kuumenna liemi höyryäväksi, (älä keitä). Siivilöi glögi ja tarjoa kanelitanko-sekoitustikulla höystettynä.

_________________



sunnuntai 15. lokakuuta 2017

HIENO VANILJAKASTIKE

HIENOAKIN HIENOMPI VANILJAKASTIKE OMENAPIIRAKAN KAVERIKSI - KIITOS KUN JAKSOIT ODOTTAA!
Vanilja ja omena.
Eipä tähän paljoa lisättävää.

Kun kiire vie kaiken ajan, palauttaa tämä kaksikko takaisin syysmakujen maailmaan.


HIENO VANILJAKASTIKE vuodelta 1909

4 dl. kermaa
vaniljatanko
3 munankeltuaista
2 rkl. sokeria
1 dl. hyvää kermaa

Vaniljatanko keitetään kermassa; sitte kerma kaadetaan sokerin kanssa vatkattujen munankeltuaisten joukkoon, vispilöidään ja kaadetaan takaisin kasariin. Vispilöimistä jatketaan tulella kunnes kastike sakoaa, ja sitten maljassa, kunnes se jäähtyy. Vaniljatanko otetaan pois, ja vaahdoksi vatkattu kerma sekoitetaan viimeksi kastikkeeseen.

___________________

HIENO VANILJAKASTIKE nykykielellä

4 dl luomu kuohukermaa
1 vaniljatanko
3-4 luomumunan keltuaista (munan koosta riippuen)
1/2 dl sokeria (tai vähän kerrallaan, oman maun mukaan)
(nokare voita)

Kiehauta kerma halkaistun vaniljatangon kanssa. Vatkaa keltuaiset ja sokeri sekaisin, kaada kiehuvankuuma maito keltuaisvaahdon sekaan. Kypsennä seosta vesihauteessa, kunnes kastikkeen rakenne on haluamasi paksuista. Poista vaniljatanko, (sulata sekaan nokare kotimaista normaalisuolaista voita), ja siivilöi kastike.

________________

torstai 5. lokakuuta 2017

ETIKKASILAKAT / 2.

SILAKKAMARKKINOIDEN INNOSTAMANA: ISOÄIDIN ETIKKASILAKAT.
Silakka se ei vieläkään ole kesyttänyt makunystyröitäni, vaikka ajatuksna onkin kiehtova. Kerran vuodessa testaan, josko olisin, ihan vahingossa, oppinut sillin ja silakan ystäväksi... Teen isoäidin etikkasilakoita, maistelen ja haistelen... Ja sitten lahjoitan purkin eteenpäin.

Eihän näitä pakko ole omassa keittiössä tehdä. Helsingin kauppatorilla pääsee tällä viikolla helposti  saaristolaistunnelmaan. Kauppaveneiden rivistöstä löytyy mm. parrakas, juron näköinen, ei niin puhelias, kipparihattuinen mies... Ja kypsän iän saavuttanut, mutta selvästikin raikkaan meri-ilmaston kasvatti, saaristolaisvillapaitaan ja -pipoon pukeutunut, kuvankaunis Elovena-rouva... Ja sitten; reippaat nuoret tytöt, iloisesti taukoamatta äänessä, kuin varpusparvi. Ei mitään tusinatuotteita; myyjät eivätkä silakatkaan. Veneet on koristeltu kalaverkoilla, lasikohoilla, ruskalehdillä, puolukan varvuilla, havun oksilla ja pihlajan marjoilla... Löytyypä risvistöstä värikäs, Ahvenanmaan lippujen somistama kauppavenekin. Elämysmarkkinoilla kannattaa pistäytyä, jo pelkän tunnelman takia.

JA KUKA SILAKOISTA TYKKÄÄ, EIKÄ MARKKINOILLE PÄÄSE, LOIHTII TÄLLÄ OHJEELLA SAARISTOLAISTUNNELMAN OMAAN KEITTIÖÖN.

ETIKKASILAKAT vuodelta 1909

1/2 kg. tuoreita silakoita
3 dl. etikkaa
1/2 tl. sokeria
1 rkl. suolaa
1 laakerinlehti
1 tl. maustepippuriherneitä
1 rkl. hienonn. dilliä

Silakat perataan, huuhdotaan ja asetetaan kulhoon. Etikka ja mausteet keitetään 10 min., kaadetaan kuumana kalojen päälle, jotka peitetään heti. Kun liemi on jäähtynyt, keitetään se ja kaadetaan kuumana uudelleen kalojen päälle, jotka senjälkeen peitetään.

_________________

ETIKKASILAKAT nykykielellä

1 punasipuli
500 g silakkafileitä
1/2 dl tillisipppua
1 dl vettä
2 dl väkiviinaetikkaa
2 rkl merisuolaa
1/2 dl sokeria (tai enemmänkin, oman maun mukaan)
1/2 tl mustapippuria myllystä
1/2 tl valkopippuria myllystä
1/2 tl kokonaisia maustepippureita

Kuori ja viipaloi sipuli ohuiksi renkaiksi. Pinoa sipulirenkaat, silakat ja tillisilppu kerroksittain  lasipurkkiin. Sekoita vesi, etikka ja mausteet. Keitä liemi ja kaada höyryävän kuumana kalojen päälle. Sulje kansi ja anna tekeytyä viikko jääkaapissa.

_________________

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

OMENASOSE


Omppusose on vaan niin hyvää, vaikkei raaka-ainelistalta löydy kuin sokeri, vesi ja kotimaiset omenat. Isoäidin aikainen ohje on salisyylihappoineen asteen verran "eksoottisempi". Täytyy tunnustaa; salisyylihappo oli minulle tuttu vain särkylääkepakkauksista, asetyyli-alkuliitteellisenä...

Tämän reseptin ansiosta opin; että salisyylihappoa voi eristää koivusta ja pajusta, että siitä juuri tehdään asetyylisalisyylihappoa, eli aspiriinia... Ja että salisyylihappoa on käytetty myös mm. syylien ja känsien paikallishoitoon, ja vanhanaikaisen kopiopaperin valmistukseen.

Tiedä häntä, miten salisyylihappo olisi omenasoseen makua muuttanut, vai olisiko kenties parantanut säilyvyyttä? Jätin kuitenkin aspiriinit soseestani pois... Vaikka; särkyjä poistava ja verisuonitukoksia ennaltaehkäisevä jälkiruokasose kuulostaisikin loistavalta innovaatiolta?!


OMENASOSE vuodelta 1909

2 kg. happamia omenoita
1/2 kg. sokeria
2 dl. vettä
1/2 tl. salisyylihappoa

Sokeri ja vesi keitetään kirkkaaksi liuokseksi, omenat kuoritaan ja leikataan lohkoiksi suoraan sokeriliemeen. Kaiken tämän annetaan kiehua, kunnes omenat täydellisesti soseutuvat. Salisyylihappo sekoitetaan viimeksi omenasoseeseen, ja kaadetaan kuivaan, kuumennettuun purkkiin jäähtymään. Homehtumisen välttämiseksi levitetään liinavaate soseen päälle ja sen päälle levitetään puolukkahilloketta. Purkki peitetään paperilla ja säilytetään kylmässä paikassa.

____________________

OMENASOSE nykykielellä

2 kg omenoita
500 g sokeria
2 dl vettä

Pese, (kuori) ja lohko omenat. Poista siemenkodat.

Keitä sokerista ja vedestä kirkas siirappi, lisää omenalohkot ja hauduta pehmeiksi kannen alla. Soseuta omenat sauvasekoittimella. Purkita sose pestyihin ja kuumennettuihin lasipurkkeihin, sulje kannet. Anna purkkien jäähtyä huoneenlämmössä, säilytä kylmässä.

___________________


maanantai 25. syyskuuta 2017

NOUGAA-KARAMELLIT


Nougaa karamelli onnistuu keneltä hyvänsä. Raaka-aineitakin on vain kaksi. Salaisuus piilee PAAHTAMISESSA, se tekee sokerista ja manteleista salonkikelpoisen herkun.

Tätä voi ruoskutella makeanmälkään sellaisenaan... Tai, jos lisäät kulhoon muutaman jäätelöpallon, olet huomaamattasi loihtinut kokonaisen jälkiruoka-annoksen.


NOUGAA-KARAMELLIT vuodelta 1909

1/2 kg. sokeria
150 gr. mantelia

Sokeri sulatetaan paistinpannussa ja hämmennetään koko ajan. Karkeaksi leikattu, kuumennettu manteli sekoitetaan sitte joukkoon. Seos kaadetaan heti ruokaöljyllä tahi pestyllä voilla sivellylle vadille. Kun karamelli alkaa sitkistyä, leikataan se neliskulmaisiksi palasiksi.

______________

NOUGAA KARAMELLIT nykykielellä

saman verran sokeria kuin mantelilastuja

Paahda mantelilastut kuumalla, kuivalla pannulla kuparinruskeiksi. Sulata sokeri juoksevaksi, kuumenna, kunnes väri paahtuu manteleiden kanssa sävy-sävyyn. Sekoita mantelit sokeriin, ja levitä massa ohueksi levyksi leivinpaperin päälle. Jos haluat symmetrisiä paloja, leikkaa karamellilevy ennen kun se kovettuu kokonaan.

______________

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

RUUSUKAALI-SOSEKEITTO


Ruusukaali sosekeitto aloittaa syyskaaliruokien sesongin, ja käynnistää samalla keittokaudenkin. Ei siis ihan mikä tahansa soppa, vaikkei maku nyt kovin suuri elämys olekaan.


Nykykielisessä versiossa kaaleja käytetään pannulla, sipulin ja valkosipulin kanssa. Ja keitosta tulee  tarkoituksella gluteeniton, eli jauhosuurus jää kokonaan pois. Loppuviimeistelyn hoitavat täyteläinen saksanpähkinäöljy, rapea pekoni, samettinen turkkilainen jogurtti ja raikas mintunlehtisilppu... Aivan oikein; tästähän tulee ihan kokonainen lounas.




RUUSUKAALI-SOSEKEITTO vuodelta 1909

2 1/2 ltr. jälkilihalientä
1 ltr. ruusukaalia
2 rkl. voita
3-4 rkl. vehnäjauhoja
suolaa
hienonn. valkopippuria
sokeria
2 munankeltuasita
1 dl. kermaa

Ruusukaalit perataan, huuhdotaan ja keitetään pehmeäksi lihaliemessä. Liemi siivilöidään ja kaalit puserretaan siivilän läpi. Voi ja jauhot käristetään, siivilöity keitto vispilöidään vähitellen sekaan, saa kiehua 10 min. ja maustetaan. Munankeltuaiset ja kerma vatkataan liemimaljassa, keitto kaadetaan vähitellen hyvin vispilöiden joukkoon.
_________________

RUUSUKAALISOSEKEITTO nykykielellä
(gluteeniton)

1 sipuli tai purjosipuli
1 valkosipulin kynsi
500 g ruusukaaleja (= Brysselin kaali)
4 rkl normaalisuolaista kotimaista voita
1l kanalientä tai kasvislientä (mieluiten itse keitettyä)
merisuolaa
valkopippuria myllystä
sokeria
2 luomu munan keltuaista
1 dl luomu kuohukermaa

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Jos käytät purjoa; leikkaa kanta pois, halkaise varsi ja huuhdo  huolellisesti ennen pilkkomista. Leikkaa ruusukaaleista kannat pois ja halkaise kaalit kahteen osaan. Sulata 2 rkl voita kattilassa, kuullota sipulia/purjoa hetki, lisää kaalit ja loput voista. Kuullota vielä hetki, lisää sitten liemi. Kuumenna kiehumispisteeseen, laske lämpöä ja hauduta kaalit kannen alla ylikypsiksi, n. 15-20 min.

Soseuta keitto sauvaseskoittimella, siivilöi jos haluat rakenteesta sileää. Mausta suolalla, valkopippurilla ja ripauksella sokeria. Sekoita munankeltuaiset ja kerma tasaiseksi, ja vatkaa seos  kuumaan keittoon. Tarkista keiton maku, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa pähkinäöljyn, turkkilaisen jogurtin, minttusilpun ja rapeaksi paahdettujen pekoonilastujen kanssa.

__________________


perjantai 15. syyskuuta 2017

KAURARYYNIKEKSIT

KEKSITAIKINAA VOI KÄYTTÄÄ MYÖS OMENA-KAURAPAISTOKSEEN. 
Ui-jui-juiiiiii!
Jos edellisen postauksen pehmeät piparkakut olivat "mielenkiintoisia", ovat nämä kauraryynikeksit "gourméta". Vanhassa ohjeessa on 250 g rasvaa ja 125 g voita. Rasvaa? Inventoin kaappejani ja päädyin kylmäpuristettuun neitsytkookosöljyyn... (Vai pitäisikö lusikoitavan kiinteää öljyä kutsua kookosvoiksi?) Kauraryyneinä käytin Fazerin Alku-sadonkorjuu puurohiutaleita (täysjyväkauraa+kurpitsansiemeniä+auringonkukansiemeniä+pellavansiemeniä).

Sekoittelin ihan sattumalta aika hienostuneen yhdistelmän. Kookosöljy antaa kekseille täyteläisyyttä ja syvyyttä, mutta jättää taikinan "kuivaksi". Sama määrä voita olisi valunut ja hikoillut uunissa kiiltäväksi. On voillakin oma tehtävänsä, "voilla leivottu" vivahde on juuri se, mikä erottaa teollisen tusinatuotteen ja käsityönä valmistetun gourmét keksin.  

EHKÄ SE AURAKIN VIELÄ LÖYTYY ENNEN HANHIMIEHISTÖN ETELÄN LENTOA... ONHAN TÄTÄ SYKSYÄ VIELÄ JÄJELLÄ...

Syksyisen vapaapäivän iloja; hanhien lentoharjoitukset ilta-auringossa, ja gourmét kaura-kookoskeksit, missäs muuallakaan kuin; kaurapellon reunassa.


KAURARYYNIKEKSIT vuodelta 1909

250 gr. kaulattuja kauraryyniä
250 gr. rasvaa
125 gr. voita
250 gr. sokeria
1/2 tl. soodaa
2 1/2 dl maitoa
450 gr. vehnäjauhoja

Ryynit, rasva ja pesty voi vaivataan erittäin hyvin; sokeri, maito ja siihen luotettu sooda sekä vehnäjauhot lisätään, ja taikina jätetään kovettumaan seuraavaan päivään. Sitte se kaulitaan ohueksi, pistellään ja muotilla otetaan pieniä pyöreitä kakkuja, jotka paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.
____________________

KAURARYYNIKEKSIT nykykielellä

125 g (n. 3 dl) kauraryynejä
125 g kookosöljyä
60 g normaalisuolaista kotimaista voita
125 g (n. 1 1/2 dl) sokeria
1/4 tl ruokasoodaa
1/4 dl luomu kuohukermaa
225 g (vajaa 5 dl) luomu vehnäjauhoja

Laita yleiskoneen kulhoon kauraryynit, kookosöljy ja huoneenlämpöinen voi. Aja seos koneella tasaiseksi taikinaksi. Sekoita sooda kermaan, lisää kaikki loput ainekset taikinaan ja anna koneen käydä, kunnes taikina on tasaista.

Pyörittele taikinasta haluamasi kokoisia palloja, litistä ne leivinpaperilla vuoratulle pellille kekseiksi. Jatka, kunnes koko taikina on kekseinä, paista 200℃ uunissa kunnes raunat saavat hieman väriä, 45-55 min.

VINKKI: Jos taikinaa jää, pilko uunivuoan pohjalle omenoita, ripottele päälle vähän fariinisokeria ja peitä omenat keksitaikinalla. Paista 200℃ uunissa, kunnes omenat pehmenevät ja pinta saa vähän väriä.
____________________