sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

NOKKOSMUHENNOS


Nokkosmuhennos on herkkua, mutta myös hyperterveellistä! Kohta sitä taas saa tuoreena, nyt kun kevät saapuu etuajassa... Parhaat nokkosenlehdet ovat juuri niitä ensimmäisiä, viotetin ja kirkkaanvihreän sävyttämiä voimakasaromisia villiyrttejä.

Kuvan muhennoksen tein viimekesäisistä, kuivatuista nokkosenlehdistä, ja nykykielinen ohje toimii pelkästään kuivatuille nokkosille. (Tuoreet lehdethän pitää ryöpätä.) Jos et muistanut kerätä kesällä vihreää kultaa talteen, niin voit tehdä muhennoksen yhtä hyvin tuoreista pinaatinlehdistä (vanha ohje) tai pakastepinaatista (nykykielinen ohje). Pinaatin voi sulattaa ja valuttaa lävikössä tai puristella kuivaksi ennen käyttöä, tai jos olet suurpiirteisellä päällä, niin heitä kaikki ainekset vaan kattilaan, hienonnettu pinaattikin jäisinä paloina. Kypsennä seosta miedolla lämmöllä niin kauan, että saat haluamasi paksuisen muhennoksen. Helppoa?!  Ja niin hyvää!

Portugalin Lissabonissa tätä pinaattisörsseliä tarjoillaan vartaassa grillattujen kokonaisten kanojen kanssa. Juhlapäivän versiosta voit jättä maidon pois ja käyttää nesteenä pelkästään kuohukermaa (taitaapi portugalilaisilla olla joka päivä juhlapäivä)...


____________________

NOKKOSMUHENNOS vuodelta 1909

600 g. tuoreita nokkosen lehtiä
vettä
suolaa
3 rkl. vehnäjauhoja
2 rkl. voita
1/2 ltr. maitoa
2 tl. suolaa
1 rkl. sokeria

Nokkosen lehdet perataan, huuhdotaan ja kiehautetaan suolatussa vedessä, sekä kaadetaan lävikköön valumaan. Lehdet hienonnetaan vehnäjauhojen kera. Voi käristetään, hienonnettu pinaatti lisätään, ja kiehuva maito sekoitetaan joukkoon vähitellen; saa kiehua 10 min. ja maustetaan. Kovaksi keitettyjä munia käytetään muhennoksen koristamiseksi. (Kuivattu nokkonen keitetään maitotilkkasessa ennen käyttämistä.) Pinaattiliemen vi maidon asemasta käyttää muhennokseen. Raparperinlehtiä ja tuoretta pinaattia muhennetaan edellä mainitulla tavalla.

____________________

NOKKOSMUHENNOS nykykielellä
=nokkosmuhennos kuvatuista lehdistä

6 dl kuvattuja nokkosia
1 dl kuohukermaa
3-5 dl maitoa
(1 kuorittu valkosipulin kynsi hienoksi silputtuna,  ei välttämätön)
merisuolaa
sokeria
mustapippuria myllystä
2 rkl vehnäjauhoja

Mittaa nesteet ja nokkoset kattilaan, painele kuivat lehdet nesteen sekaan, ripauta suolaa, sokeria ja jauhettua mustapippuria sekaan, sirottele vehnäjauhot (ja valkosipulisilppu) viimeiseksi ja sekoita. Kuumenna seos kiehumispisteeseen, alenna lämpöä ja anna hautua miedolla lämmöllä, kannen alla, ainakin 10 minuuttia.

Lisää maitoa tarvittaessa, hauduta niin kauan että saat haluamasi paksuisen muhennoksen. Jos haluat, aja muhennos sauvasekoittimella tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa lihan, kalan tai kanan lisukkeena.

___________________




keskiviikko 25. helmikuuta 2015

SILAVAPANNUKAKUT


Mikä on tuo ihmeellinen valoilmiö, mikä houkuttelee ulkoilemaan, vaikka jäätävä tuuli vihloo korvissa ja saa silmät itkemään kuin vesiputoukset? Ja kun tulet kylmissäsi ja väsähtäneenä takaisin sisälle, on nälkä kasvanut ihan huomaamatta niin valtavaksi, että voisit syödä aivan mitä vaan, kunhan annos vaan  on tarpeeksi suuri.

Tällaisen päivän iltapalaksi kannattaa paistaa silavapannukakkuja. Tuhti silava (lue pekoni) ja pitsireunainen räiskäle on ruokaisa yhdistelmä. Paistoin silavapannukakut ohjeen mukaisesti vain toiselta puolelta, eikä siinä mitään, läpikypsiä niistä silläkin tavalla sai, mutta yhtä hyvin olisin voinut kääntää letut paistamisen puolessa välissä... Niin tai näin, hyviltä maistuivat sen upean valoilmiön painuessa metsikön taakse.


SILAVAPANNUKAKUT vuodelta 1909

100 gr. savustettua silavaa
2 munaa
3 dl. maitoa
1 dl. vettä
2 dl. vehnäjauhoja
voita paistamiseen

Silava leikataan kuutioiksi ja ruskeutetaan hiukan paistinpannussa. Munat vatkataan; maito, vesi, vehnäjauhot ja jäähtyneet silavakuutiot sekoitetaan joukkoon. Paistinpannussa ruskeutetaan vähän voita; seosta kaadetaan sen verran päälle, että pannun pohja juuri peittyy. Pannukakut paistetaan ainoastaan yhdeltä puolen, kääritään ja tarjotaan kuumina.

____________________________

SILAVAPANNUKAKUT nykykielellä
=pekonilätyt

100 g amerikan pekonifileetä tai possun savukylkeä
2 kananmunaa
2 dl maitoa
2 dl vettä
2 dl vehnäjauhoja
voita tai rypsiöljyä paistamiseen

Leikkaa liha pieniksi paloiksi, ruskista niitä hetki kuumalla pannulla. Vatkaa munista, nesteistä, jauhoista ja lihapaloista tasainen taikina. Kuumenna voi tai öljy pannulla, paista pannukakut vain toiselta puolelta, kääri rullalle ja tarjoa samantien.

___________________________




perjantai 20. helmikuuta 2015

HERKKUSIENIKEITTO


Herkkusienikeitto valmistuu kaapinpohjalla lojuvista säilyketölkeistä... Vaikkapa mökillä, tai kotonakin, sellaisena päivänä kun ei huvita lähteä minnekään, ei edes ruokakauppaan. "Limaisista" säilykesienistä saa herkkua kun niitä jaksaa ruskistaa kuumalla pannulla voinokareen kanssa niin pitkään, että vetisyys häviää ja tilalle tulee kauniin ruskea pinta. Oikean kypsyyden tuntee nenässäkin... Kun sienistä irtoaa umami-tuoksu, alkavat ne olla valmiita. Yhtä tärkeässä osassa tässä keitossa on maukas lihaliemi, (ei siis mikään aromivahvenne/E621- liemivalmiste, vaan itsekeitetty liha-, kana- tai kasvisliemi). Vielä kun käytät luomukananmunankeltuaista, ja paksua kermaa, niin keitosta tulee väkisinkin gourmeeta, halusit tai et!
___________________

HERKKUSIENIKEITTO vuodetlta 1909

2 ltr. hyvää lihalientä
2 rkl. voita
1 (pieni) purkki herkkusieniä
3 rkl. vehnäjauhoja
3 dl. silvottuja herneitä
suolaa
hienonn. valkopippuria
2 munankeltuaista
1 dl. kermaa

Herkkusienet halaistaan, käristetään voissa ja otetaan siitä pois. vehnäjauhot käristetään samassa voissa; herkkusieniliemi sekä kiehuva lihaliemi lisätään siihen vähitellen ja annetaan kiehua noin 10 min. Käristetyt herkkusienet ja vähässä vedessä keitetyt herneet pannaan sekaan, ja keitto maustetaan. munankeltuaiset ja kerma vatkataan liemimaljassa ja keitto kaadetaan vähitellen hyvin vispilöiden, joukkoon. Herkkusienien asemesta voi yllämainittuun keittoon käyttää tattia, keltasieniä y.m. syötäviä sieniä.

__________________

HERKKUSIENIKEITTO nykykielellä

1 tölkki (180g) herkkusieniä viipaleina
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
1 l kuumennettua lihalientä, kanalientä tai kasvislientä (mieluiten itse keitettyä)
1 dl kiehautettuja pakasteherneitä (tai tölkkisäilykeherneitä)
jauhettua valkopippuria
merisuolaa
1 kananmunankeltuainen
1/2 dl kuohukermaa

Valuata herkkusienistä liemi talteen, sulata voi kattilassa, paista herkkusienet kunnes kosteus niistä haihtuu. Ripottele jauhot päälle ja kaada kuumennettu lihaliemi ja talteenotettu sienien liemi sekaan. Anna hautua n. 10 minuuttia miedolla lämmöllä, lisää herneet ja mausta valkopippurilla ja suolalla. Vatkaa keltuainen ja kerma sekaisin, ota keitto liedeltä ja kaada kermamuna keiton sekaan. Sekoita pohjia myöten ja tarjoa samantien.

_________________



sunnuntai 15. helmikuuta 2015

HERNEKEITTO ja LASKIAISPYÖRYKÄT


Anna Hildan hernerokka on esiintynyt tässä blogissa jo kerran aikaisemminkin, mutta silloin korvasin possukimpaleen amerikan pekonifileellä ja liemifondilla... Heh... Ja nyt sitten tein oikeaoppisesti vanhan kaavan mukaan. Keittelin soppaa kaikessa rauhassa kolmisen tuntia niin että murean possunlihan sai sormin repiä suikaleiksi... Aika parantaa lopputulosta, samoin uudelleenlämmitys.


Juu, Anna Hilda, "HYVÄÄ", on!  Eikä tämän parempaa ulkona tarjottavaa keittoa ole olemassakaan.  Ihan täydellinen pulkkamäkisoppa.


Jälkiruoaksi vielä sitten vanha kunnon laskiaispulla?!
Tämänkin ohje on ollut blogissa kerran aikaisemmin... Mutta silloin valitsin täytteeksi hillon (minkä yleensäkin valitsen)... Nyt rohkenin valmistaa vanhan kirjan ohjeen mukaisen mantelimassan. Eikä se ollut ollenkaan hassumpaa. Karvasmanteliöljymäinen, vahva Amaretto-arominen vivahden puuttui (onneksi) kokonaan.


LASKIAISPYÖRYKÄT/TÄYTE vuodelta 1909

200 gr. mantelia
200 gr. sokeria
2 rkl. kuumaa vettä
1 dl. kermaa
pyörykkäin sisustaa

Kun pyrykät ovat jäähtyneet, leikataan kunkin pyörykän pohjasta pyöreä levy. osa sisustaa koverretaan pois ja sekoitetaan manteliseokseen, joka valmistetaan seuraavalla tavalla: manteli kuoritaan, hienonnetaan raasteimella ja survotaan sokerin kera, kuuma vesi, kerma ja pyörykkäin sisista lisätään. Kun seos on hyvin vaivattu, täytetään pyörykät ja levy pannaan paikoilleen.


HERNEKEITTO vuodelta 1909

1/2 ltr. vihreitä tahi keltaisia herneitä
3 ltr. vettä
3/4 -1 kg. sianlihaa (potkaa tahi kamaraa)
suolaa
sipulia runsaasti (tämäm Anna Hilda on itse reseptiin lisännyt)

Kuivat herneet perataan, huuhdotaan ja pannaan iltaa ennen käyttämistä kylmään veteen likoomaan.

Herneet ja huuhdottu sianliha pannaan tulelle samassa vedessä ja keitetään siksi, kun herneet kiehuvat rikki. Keitto maustetaan, ja liha leikataan palasiksi sekä tarjotaan keiton kera.

Jos sulattua tahi savustettua lihaa käytetään, pannaan se keittoon silloin, kun herneet ovat pehmeät. Sitte se saa edellee kiehua, kunnes herneet menevät rikki.


MANTELIMASSA nykykielellä

200 g mantelijauhetta
200 g hienoa sokeria
2 rkl kiehuvaa vettä
1 dl kuohukermaa
(pullien koverrettua sisusta)

Sekoita mantelijauheesta, sokerista ja nesteistä tasainen tahna. Murenna sekaan laskiaispullien sisustaa, sen verran että saat haluamasi paksuisen massan.


HERNEKEITTO nykykielellä

500 g kuvattuja herneitä
3 l vettä
500 g sian potkaa
1 sipuli
merisuolaa
Dijon sinappia
kuvattua meiramia

Huuhtele herneet ja anna niiden liota huoneenlämpöisessä veessä yön yli. Kuori ja silppua sipuli. Laita herneet liotusvedessään suureen kattilaan possunpotkan ja silputun sipulin kanssa, ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes liha on pehmeää ja herneet kiehuvat rikki (ainakin 2-3 tuntia).

Mausta keitto suolalla, sinapilla ja meiramilla.

____________________

tiistai 10. helmikuuta 2015

OMENAOHUKKAAT


Omenaohukkaista olisi pitänyt tehdä perinteisiä pikkulättyjä. Mutta kun meillä ei ole vanhanajan lettupannuta, niin tein isoja ja laitoin jokaiseen räiskäleeseen kolme omenasiivua. Tasaisemman lopputuloksen olisi saanut raastamalla omenat taikinan sekaan... Mutta tällä tyylillä näyttävistä omenaohukkaista sai vähän silmänruokaakin.

Vähän jäivät nuo pikkuletut kuitenkin mieltäni kutkuttamaan: lettupannulla saisi tasakokoisia, sellaisia  pancake-tyylisiä paksuja lettusia...omenasiivutkin jäisivät somasti kokonaan taikinan sisään...  Täytyy varmaankin aloittaa lettupannun metsästys kirppareilta?!

_________________________

OMENAOHUKKAAT vuodelta 1909

4 munaa
1 tl. sokeria
1 tl. suolaa
1 ltr. maitoa tahi kermaa
2 dl. vettä
1/2 dl. sulattua voita
4 1/2 dl. vehnäjauhoja
voita paistamiseen

Munat ja sokeri vatkataan, suola, maito, vesi, sulattu voi ja vehnäjauhot sekoitetaan joukkoon. Vehnäjauhot saavat taikinassa paisua tunnin. Ohukaispannu kuumennetaan, sivellään voilla ja siinä paistetaan ohukkaat. Paistuessa asetetaan sokeroitu omenaviipale jokaisen ohukkaan keskelle.

Ohukkaat voi saada yksinkertaisemmiksi ja halvemmiksi jättämällä pois munia taikinasta, mutta silloin täytyy vehnäjauhoja hiukan lisätä. Tarjoillaan hillon kera.

_______________________

OMENAOHUKKAAT nykykielellä

1-2 kotimaista punaposkista omenaa
2 kananmunaa
1/2 tl sokeria
1/2 merisuolaa
5 dl maitoa (vesikin käy)
loraus rypsiöljyä (tai 2 rkl sulatettua voita)
2 dl vahnäjauhoja
lisäksi tarvitset rypsiöljyä (tai voita) paistamiseen

Poista omenasta siemenkota ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Vatkaa loput aineet taikinaksi ja anna ohukastaikinan tekeytyä ainakin puoli tuntia. Kuumenna rasva pannulla, kaada taikinaa pannulle ja nosta keskelle omenaviipale (suurimpiin ohukkaisiin useampikin). Tarjoa hillon ja/tai vaniljalla maustetun kermavaahdon ja kylmän maitohuikan kanssa.

_____________________




torstai 5. helmikuuta 2015

RUSKEAPAPUKEITTO



Ruskeapapukeitto on vanhanajan chilipata. Isoäidinaikaisessa ohjeessa pavut paseerataan siivilän läpi, minä jätin ne kuitenkin kokonaisiksi, meksikolaiseen tyyliin, ja sain pöytään isoäidin CHILI SIN CARNEn. Voisihan ohjeeseen toki lisätä lihaa, tai jauhelihaa, ja keitto muuttuisi samantien chili con carneksi. Papukeiton voi maustaa omien mieltymysten mukaan, itse pavuthan eivät ole kovinkaan voimakkaan makuisia. Kokeilin chilipaprikaa, tomaattia ja valkosipulia... Ehkä tulista chiliä olisi voinut lisätä vaikka maustetahnana... No, mutta hyvän pohjan tästä ohjeesta kuitenkin saa!

___________________

RUSKEAPAPUKEITTO vuodelta 1909

2 ltr. vettä
1/2 ltr. ruskeita papuja
1 selleri (pieni)
1 sipuli
2 rkl. voita
2 rkl. vehnäjauhoja
2 ltr. lihalientä
suolaa

Kuivat pavut perataan, huuhdotaan ja pannaan iltaa ennen käyttöä kylmään veteen likoomaan. Pavut, puhdistettu palasiksi leikattu selleri ja sipuli pannaan samassa vedessä kiehumaan, kunnes pavut täydellisesti pehmiävät. Jos vesi on kovaa, sekoitetaan siihen kiehuessa herneen suuruinen pala soodaa. Pavut puserretaan tarkoin siivilän läpi. Voi ja jauhot käristetään, sose lisätään ja kiehuva lihaliemi vispilöidään vähitellen sekaan. Se saa kiehua noin 10 min. ja maustetaan.

Tarjotaan ruskeutettujen leipäkuutioiden tahi keitettyjen riisiryynien kera.

__________________

RUSKEAPAPUKEITTO nykykielellä
= chili sin carne

5 dl kuivattuja tummia papuja
vettä
1 varsiselleri
1 (puna)sipuli
1 punainen chili
1 kuorittu valkosipulin kynsi
1 rkl voita
2 l lihalientä
5 dl tomaattimurskaa
merisuolaa
mustapippuria myllystä
ripaus sokeria
persiljasilppua

Liota pavut yön yli. Silppua selleri, kuori ja silppua sipuli. Sulata voi padassa, kuullota siinä sipulit ja selleri, kaada sekaan lihaliemi. Valuta papujen liotusliemi pois ja lisää pavut, kokonainen chilipalko, valkosipulinkynsi ja tomaattimurska pataan. Hauduta pavut mideolla lämmöllä pehmeiksi (n. 2 tuntia), jos tarvetta, lisää lihalientä (tai kuumaa vettä). Mausta keitto suolalla, pippurilla ja sokerilla. Nouki valkosipulin kynsi ja chilipalko pois, ripottele pinnalle persiljasilppua.

________________________












sunnuntai 1. helmikuuta 2015

LEIPÄKOKKAREET


Leipäkokkare kuulostaa arkiselta, mutta on köyhien ritareiden tai french toastin veroinen herkku. Tein kokkareet pari päivää vanhasta, maukkaasta, mutta vähän kovettuneesta kanelipitkosta... Enkä tarvinnut edes kardemummaa mausteeksi. Kiireessä voisi jättää munanvaahdottamisenkin väliin ja sekoittaa vain liotetut pullapalat kananmunaan... Mutta valkuaisten vatkaaminen tekee kokkareitten rakenteelle hyvää, ja tuo mukanaan hienostunutta kuohkeutta.
____________________

LEIPÄKOKKAREET vuodelta 1909

vehnäleipää
maitoa
3 rkl. voita hierotaan vaahdoksi
3 munaa
1/2 tl. hienonn. kardemummaa

Leivän kuori leikataan pois, ja leipä liotetaan maidossa. Liotettua leipää mitataan runsaasti 3 dl.; siihen sekoitetaan hierottu voi, vatkatut munankeltuaiset ja kardemumma; vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset sekoitetaan joukkoon viimeksi. Seos kaadetaan voideltuun, survotuilla korpuilla jauhotettuun vuokaan sekä pannaan vedessä uuniin paistumaan kypsäksi. Uunista otettua kaadetaan se vuosta pois, leikataan kuutioiksi ja tarjotaan makeiden keittojen kera.

___________________

LEIPÄKOKKAREET nykykielellä

100 g korvapuusteja, pullapitkoa, tai ranskanleipää
1 dl maitoa
1 rkl voita + ylimääräistä uunivuoan voiteluun
1 kananmuna
(ripaus jauhettua kardemummaa, jos käytät ranskanleipää)

Leikkaa leivästä kuoret pois, jos käytät ranskanliepää, pullaan voit jättää "kuoret" paikoileen, ja liota maidossa. Sulata voi juoksevaksi, erottele munankeltuaiset valkuaisista. Vatkaa keltuaiset kuohkeaksi ja valkuaiset kiinteäksi vaahdoksi. Voitele uuninkestävä vuoka. Yhdistä voisusla ja munavaahdot leipäseokseen, (mausta kardemummalla).

Kaada leipäseos uunivuokaan ja aseta uunivuoka suurempaan vuokaan, kaada vettä niin paljon että pinta nousee uunivuoan puoleenväliin saakka. Paista 180 asteisessa uunissa 30 minuuttia, kunnes seos hyytyy.

Leikkaa leipäleivonnainen suupalan kokoisiksi kuutioiksi ja tarjoa mehukeiton kanssa.

____________________