maanantai 1. syyskuuta 2014

PUOLUKKAMEHU (HAPAN)


Puolukkasatoa voi säilöä näinkin.
Iso kattila riittää, ei tarvita mehumaijoja, eikä edes sokeria. Lopputulos on kyllä aika hapan, mutta voihan sitä sokeria lisätä myöhemminkin, jos mehunjuonti meinaa mennä pelkäksi irvistelyksi. Sen verran paksua ja muutenkin vahvaa tämän mehun luonne on, että tiivisteeksi tätä oikeastaan kutsuisin, joten vettä saa valmiiseen mehuun sekoittaa mukaan. Ja hyvä niin, kukapa sitä vedellä haluaisi jääkaappinsa täyttää; tämä vahva "mehunjuuri" ei vie jääkaapissa turhaa tilaa.

Puolukoiden keittämisestä tulee aina niin mahtavat tuoksut, etten raaskinut heittää siivilöityjä kuoriakaan pois, käytin ne inkivääripiparkakkujen  mausteeksi.
______________________________

PUOLUKKAMEHU (HAPAN) vuodelta 1909

5 ltr. puolukoita
2 1/2 ltr. vettä

Huuhdotut marjat survotaan rikki ja keitetään vedessä, kunnes marjat ovat kiehuneet mehuttomiksi. ne kaadetaan siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Mehu keitetään uudelleen vähän aikaa ja vaahto kuoritaan pois. Mehu pannaan heti kuumana pulloihin.

mehuun voi myöskin lisätä sokeria, 1/4 kg. 1 ltr:lle mehua, jos sen tahtoo makeaksi.

_____________________________

PUOLUKKAMEHU (HAPAN) nykykielellä

1 l puolukoita
6 dl vettä
(sokeria oman maun mukaan)

Huuhtele puolukat, laita kattilaan ja survo rikki perunasurvimella. Lisää vesi ja keitä marjoja miedolla lämmöllä, kunneskuoret näyttävät tyhjiltä. Siivilöi liemi (mieluiten harsokankaan läpi) ja kiehauta uudestaan. Kuori mahdollinen vaahto pois. Maista ja lisää sokeria jos niin haluat. Säilö mehu kuumennettuihin puhtaisiin pulloihin ja säilytä viileässä.

____________________________

maanantai 25. elokuuta 2014

NOKKOSKEITTO


Nokkoskeitto on perinnesuperfoodia parhaimmillaan! Talvella tämän voi tehdä mainiosti kuivatuista nokkosistakin, mutta nyt kesäaikaan kannattaa kyykkiä hetki pihalla ja tuoda raaka-aineet suoraan puskasta pataan. Kuka tykkää paksummasta koostumuksesta, voi laittaa vehnäjauhoja vähän enemmän, tai vähentää nesteen määrää. Hellepäivänä juoksevan keiton voi jäähdyttää ja tarjota kätevästi lasista. Marjametsäänkin tämä herkku kulkee termarissa mukana, kelistä riippuen; kylmänä tai kuumana.

________________________

NOKKOSKEITTO vuodelta 1909

2 ltr. lihalientä
250 gr. tuoretta nokkosta
2 rkl. voita
3 rkl. vehnäjauhoja
suolaa
hienonn. valkopippuria
sokeria
1 munankeltuainen
2-3 dl. kermaa

Nokkonen perataan, huuhdotaan hyvin ja keitetän pehmeäksi liemessä. Lihaliemi kaadetaan siivilän läpi, nokkosen lehdet joko puserretaan sen läpi tahi hakataan hienoiksi. Voi ja jauhot käristetään, siihen lisätään hienonnettu pinaatti ja lihaliemi vispilöidään vähitellen sekaan. Se saa kiehua 10 min. ja maustetaan. munankeltuainen ja kerma vispilöidään liemimaljassa ja keitto kaadetaan väihtellen, hyvin vispilöiden joukkoon. Tarjotaan rikottujen tai kovaksi keitettyjen munien kera.

____________________

NOKKOSKEITTO nykykielellä

1 l kasvislientä (tai liha/kanalientä)
125 g tuoreita nokkosia (= 1/4 muovikassillinen)
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
merisuolaa myllystä
valkopippuria myllystä
ripaus sokeria
ripaus muskottia
1 kananmunankeltuainen
2 dl ruokakermaa
kovaksi keitettyjä kananmunia

Huuhtele nokkoset lävikössä ja keitä kasvisliemessä 10 minuuttia. Sulata voi pannulla, ripottele jauhot päälle, anna jauhojen imeä kaikki rasva itseensä ja vispaa kerma sekaan. Yhdistä kermaseos keitettyihin pinaatteihin ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Maista ja mausta suolalla, valkopippurilla, sokerilla ja muskotilla. Tarjoa kovaksikeitettyjen kananmunien kanssa.

____________________

keskiviikko 20. elokuuta 2014

HAPANIMELÄ LEIPÄ


Anna Hilda on antanut hapanimelä leivälle 10+.
Ja koska isoäiti oli vetänyt ohjeesta pomeranssinkuoren yli, en minäkään sitä leipääni laittanut. Hyvää tuli; jännittävä makuyhdistelmä suolaista ja makeaa, kuminaa ja ruista... vanhanajan valloittavaa leipää.

HAPANIMELÄ LEIPÄ vuodelta 1909

200 gr. hiivaa
1 ltr. haaleata hapanta maitoa
1/2 kg. siirappia
2 rkl hienonn. pomeranssin kuoria-
2 rkl. suolaa
1 rkl. hienonn. saksankuminoita
800 gr. vehnäjauhoja
800 gr. ruisjauhoja
voitelemiseen:
1 dl. haaleata vettä
1 dl. ruisjauhoja

Hiiva liuotetaan tilkkaseen haaleata vettä; vehnäjauhoja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu vellimäinen seos, joka pannaan nousemaan. Siirappi ja mausteet kiehautetaan, jäähdytetään ja sekoitetaan haaleaan maitoon, johon sekoitetaan osa jauhoistakin. Noussut hiiva, suola ja loput jauhot sotketaan taikinaan. Kun se on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se leivinpöydällä, jaetaan 3 osaan, jotka muodostetaan pyöreiksi limpuiksi ja pannaan nousemaan. Limput kypsennetään tavallisessa uuninlämmössä noin 1 tunti. Kypsymisen aikana voidellaan ne pari kertaa.

______________________

HAPANIMELÄ LEIPÄ nykykielellä

50 g (1 paketti) hiivaa
2 dl siirappia
1 tl suolaa
1 tl murskattuja kuminansiemeniä
3 dl huoneenlämpöistä maitoa tai piimää
saman verran vehnäjauhoja ja ruisjauhoja

voitelemiseen:
1 dl vettä
1 dl siirappia

Liota hiiva lämpimään vesitilkkaan, sekoita hiivaliemeen vehnäjauhoja sen verran että saat vellimäisen seoksen. Kuumenna siirappi kiehumispisteeseen, lisää kuminat ja suola. Yhdistä maito, siirappi ja hiivavelli. Alusta taikinaan sopiva määrä jauhoja (ei saa olla liian jäykkää, muttei juoksevaakaan). Anna taikinan nousta kaksinkertaiseksi. Pyöritä taikina jauhotetulla leivinalustalla leiviksi, anna leipien nousta pellillä vielä 1/2 tuntia. Pistele leipien pinnat haarukalla ja voitele siirappivedellä. Paista 200℃ uunissa noin 1 tunti, valele paistamisen aikana siirappivedellä. (Kokeile kypsyys koputtelemalla leivän pohjaa; kypsä leipä kumahtaa ontosti). Peitä leivät keittiöpyyhkeellä ja anna jäähtyä liinan alla.

_____________________________

perjantai 15. elokuuta 2014

RUSKEA HERKKUSIENIKASTIKE


Tässä on mökkiviikonlopun helpoin kastike. En muistanutkaan, miten herkkua ruskeakastike, kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Sopii hyvin keitettyjen pottujen... ja valurautapannussa paistettujen kalojen...tai lihapullien...tai...kasvispihvien seuraksi. Kuvan kastikkeeseen dippasin makeita, höyrytettyjä, eri värisiä porkkanoita. Mökkigourméta?!
Olispa vaan se mökki...no joo, voihan sitä kerrostalossakin herkutella...kaupunkilaistyyliin...


RUSKEA HERKKUSIENIKASTIKE vuodelta 1909

2 rkl. voita
pieni purkillinen herkkusieniä
2-3 rkl. vehnäjauhoja
1/2 ltr. hyvää liha tahi kalalientä
1/2 dl. kermaa
suolaa

Herkkusienet halaistaa, käristetään voissa muutama min. ja otetaan pois pannusta. Vehnäjauhot käristetään ylijääneessä voissa, sienien liemi, liha- tahi kalaliemi sekä kerma kaadetaan sekaan, ja kastike saa kiehua vähän aikaa. Herkkusienet lisätään; kastike saa kiehahtaa ja maustetaan suolalla.

_____________________

RUSKEA HERKKUSIENIKASTIKE nykykielellä

2+2 rkl voita
290 g viipaloituja purkkiherkkusieniä
3 rkl vehnäjauhoja
loraus kermaa
suolaa (tai loraus soijaa tai loraus indonesialaista makeaa soijaa, ketjap manisia)

Valuta herkkusienet, ota neste talteen. Sulata voi (2 rkl) pannulla ja paista herkkusienet kuumalla pannullat ja nosta sivuun, kunnes sienet ovat "kuvahtaneet" (neste ei enää poksahtele voisulassa) ja pinta saa kauniin ruskean sävyn. Sulata loppu voi (2 rkl) pannulla, ripottele vehnäjauhot sekaan, sekoita ja anna jauhojen kypsyä ja imeä kaikki rasva itseensä. Kaada herkkusienien liemi pannulle, sekoita kastike tasaiseksi, lisää paistetut herkkusienet, ja kerma. Mausta suolalla (tai soijalla).

_____________________




sunnuntai 10. elokuuta 2014

"4-VUOTISJUHLAT VILJAPELLOLLA"


ISOÄIDIN RESEPTILLÄ on jo 4-vuotias taapero. Neljä vuotta on yksi silmänräpäys, vaikka neljään vuoteen mahtuukin valtavasti tapahtumia. Monet asiat ovat muuttuneet ja tehneet täyskäännöksen, toiset taas pysyneet ennallaan. Niinkuin nyt tämä blogi... "ISOÄIDIN RESEPTILLÄ" on pitänyt minut keittiössä, tuonut meidän kotiin pinon antiikkilautasia ja eriparikuppeja... ja kuluttanut muutaman pokkarikameran loppuun. Blogin väsäämisestä on tullut osa jokapäiväistä arkea, oikeastaan osa minua.

Yksinäinen "työ" ja vanhojen reseptien tutkiskelu käy mielenkiintoiseksi toteutusvaiheessa; kun makumatkalle mukaan lähtee ennakkoluulottomia ystäviä ja piknikvankkuri saa kyytiä. Tai kun ventovieras lukija lähettää kommenttinsa reseptistä, kuvasta tai kirjoituksesta. Silloin mielen valtaa vahva tunne, että olen oikealla polulla, että tekeillä olisi jotain suurempaakin, ja merkityksellistä.

Juhlapäivän kunniaksi tarkistin blogitilastot. Tässä lukijakunta kansallisuuksittain, suurimmasta pienimpään; SUOMI, YHDYSVALLAT, RUOTSI, VENÄJÄ, NORJA, YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA, SAKSA, BELGIA, RANSKA, VIRO, ESPANJA, ITALIA, THAIMAA, JA UKRAINA (!!). Minun isoäitini perintö matkustaa bittiavaruudessa maailman ympäri! Kiitos rakkaat lukijat, on ilo jakaa makukokemuksia kanssanne, suurkiitos kannustavasta energiasta ♡.


Nyt kakkukahville!



tiistai 5. elokuuta 2014

KASVISLIEMI


Näyttää myrkyltä mutta maistuu mahtavalle.
Tämän taikaliemen salaisuus löytyy auringon kypsyttämistä kasviksista ja tasapainoisesta raaka-aineiden yhdistelmästä. Aromi on syvä ja raikas samanaikaisesti, ja jättää suuhun lempeän jälkimaun. Kokeile ja löydä oma yhdistelmäsi, pakasta jääpalapusseihin ja nauti kesä-gourméta pitkin talvea! Voin luvata, etteivät liemikuutiot enää koskaan palaa maustekaappiisi.

Vanhassa ohjeessa keitinvesi suolataan, mutta minä lisäsin suolan vasta siivilöimisen jälkeen. Ilman suolaa keitetty liemi "imee" itseensä kasviksista kaiken maun (siksihän lientä keitetääkin kaksi pitkää tuntia). Jos veteen laittaa suolaa, pysyy kasvisten sisältämä luonnollinen suola paikoillaan, eikä liukene veteen, ja joudut lisäämään suolaa liemeen entistä enemmän. Sama pätee muuten toisinkinpäin, vaikkapa perunoiden keittämiseen: ripaus suolaa keitinvedessä pitää perunan oman suolan ja maut paikoillaan, eivätkä ne liukene veteen.

________________________

KASVISLIEMI vuodelta 1909

Kasvisliemi keitetään kaikenlaisista vihanneksista ja juureksista. Tähän käytetään tavallisesti:
kukkakaalia
ruusukaalia
silpoherneenpaljoja
perisljaa
valkokaalia
porkkanaa
palsternakkaa
selleriä
sipulia
lanttua

Yllä mainitut kasvikset puhdistetaan, huuhdotaan, paloitellaan ja pannaan kylmässä, hiukan suolatussa vedessä kiehumaan. Lanttu ja porkkana antavat helposti liemelle liian imelän, selleri taas kirpeän maun; sentähden on näitä käytettävä säästävästi. Kokemus osoittaa, missä suhteessa kasviksia on käytettävä. Kasviksista saattaa jättää muutamia poiskin, ellei niitä ole saatavissa. Liemi saa hiljaa kiehua 2-3 tuntia umpinaisessa kattilassa ja sitte se siivilöidään. Osa vihanneksista saattaa ottaa liemestä pois, ennenkuin kiehuvat rikki ja tarjota kokonaisina kirkkaassa liemessä. Paitsi näitä voi kättää kokkareita, munapiirasia y.m. Kasvisliemestä voi myöskin valmistaa suurustettuja keittoja.

_____________________

KASVISLIEMI nykykielellä

2 sellerinvartta
3 keskikokoista porkkanaa
1 punasipuli
1 dl putsattuja herneitä
kouralinen persiljaa
1 ruukku ruohosipulia
1 palsternakka
1 fenkoli
2 1/2 l vettä
(merisuolaa)

Kuori ja pilko kasvikset, kaada kylmä vesi päälle ja keitä kannen alla, miedolla lämmöllä, n. 2 tuntia, kunnes kasvikset haalistuvat. Jätä kasvikset liemeen, kunnes se on jäähtynyt. Siivilöi liemi ja mausta merisuolalla.

_____________________

perjantai 1. elokuuta 2014

KASVISKEITTO


 Auringon kypsyttämät tomaatit, kukkakaalit sekä herneet ovat tämän reseptin tähtiä. Voisihan keiton tehdä pakastevihanneksista ja tomaattimurskastakin, muttei se olisi ollenkaan sama asia...

Vanhan kirjan kasviskeitto sopii hellepäivän iltapalaksi; kun aurinko lopultakin luovuttaa ja painuu hehkuineen horisonttiin. Kun iltatuuli tuo edes vähän raikasta ilmaa, ja ruokakin maistuu...Kahvikupissa keitetyt munat tekevät kasviskeitosta astetta ruokaisamman, niin että unihiekka alkaa mukavasti kutittaa silmänurkassa.


KASVISKEITTO vuodelta 1909

2 ltr. kasvislientä
kukkakaalinkupu (pieni)
2 dl. silvottuja herneitä
2-3 tuoretta tomaattia tahi
3 rkl. tomaattisosetta
suolaa

Kukkakaali liotetaan kylmässä vedessä muutamia tuntia; senjälkeen se perataan ja palotellaan. Kasvisliemi kiehautetaan, kukkakaali, herneet ja palasiksi leikattu tomaatti tahi tomaattisose lisätään. Liemi saa kiehua kunnes vihannekset ovat pehminneet, ja maustetaan suolalla. Tarjotaan rikottujen munien kera.

_______________________

KASVISKEITTO nykykielellä

kukkakaali
1 l kasvislientä
1 dl herneitä
2 tomaattia tai 2 rkl tomaattimurskaa
suolaa

Pilko kukkakaali suupalankokoisiksi paloiksi, (upota hetkeksi kylmään veteen, jos helle on tehnyt kaalista velton ja kumimaisen...kylmävesikylpy tekee siitä tapsakan). Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi ja keitä kukkakaalia, herneitä ja pilkottua tomaattia (tai tomaattimurskaa), kunnes kasvikset pehmenevät. Mausta keitto suolalla ja tarjoa rikottujen munien kanssa, syksyllä 2011 julkaistun ohjeen löydät täältä: http://isoaidinreseptilla.blogspot.fi/2011/09/rikotut-munat.html

______________________