perjantai 8. toukokuuta 2020

ISOÄIDIN KARANTEENIKEITTIÖ / PAAHTOVANUKAS

SOKERI MEHUSTAA ESPANJAN PUUMAISET MANSIKAT "MELKEIN" METSÄMANSIKOIKSI...  JA RAIKKAAT HERUKANLEHDET KRUUNAAVAT ÄITIENPÄIVÄHERKUN.
Paahtovanukas on meidän äidin lempijälkkäri.
Emmekä me äidin kanssa voi ymmärtää, miksi isoäiti kirjoitti aikoinaan paahtovanukasreseptin viereen, koukeroisella käsialallaan, kommentin "Ei juuri mitään".

EI JUURI MITÄÄN? Tämähän vasta herkkua on! Creme Caramel ja valkovuokot kuuluvat meidän äitienpäiväperinteeseen... Kuten myös tämä jokavuotinen "Ei juuri mitään" pähkäily.

CREME CARAMEL & VALKOVUOKOT; NIISTÄ ÄITI TYKKÄÄ!
VANHANAJAN PAAHTOVANUKAS

2 dl sokeria (vuokien kuorrutukseen)
4 dl kermaa (tai 2 dl kermaa + 2 dl maitoa)
1/2 dl sokeria
1 vaniljatanko
4 kananmunaa (luomu)

Sulata kuorrutussokeri kattilassa. Kun liemi muuttuu kullankeltaiseksi, kaada seos annosvuokien pohjalle ja kääntele vuokia niin että sokeri vuoraa pohjat ja reunat.

Viillä vaniljatanko halki pitkää pituuttaan, kuumenna kerma ja vanilja melkein kiehuvaksi. Nosta kattila liedeltä ja poista vanilja, lisää sokeri ja munat. Vatkaa seos tasaiseksi ja kaada vuokiin.

Nosta annosvuoat uunivuokaan ja kaada vuokaan kuumaa vettä annosvuokien puoleenväliin asti. Paista 175℃ asteisessa uunissa 40-50 minuuttia, kunnes vanukkaat hyytyvät.

Anna vanukkaiden jäähtyä huoneenlämmössä, nosta ne sitten jääkaappiin odottamaan tarjoamista. Irrota vanukkaat kuljettamalla teräväkärkistä veistä vuoan reunaa pitkin ja kumoa vanukkaat tarjoilulautasille. Tarjoa mehustettujen mansikoiden kanssa.

MEHUSTUNEET MANSIKAT
kuutioituja mansikoita
sokeria
pieniä mustaviinimarjan lehtiä (tai jos et saa herukan lehtiä, käytä mintun, tai basilikan lehtiä)

Rullaa kolme mustaherukan lehteä tiiviiksi tikuksi ja leikkaa siitä tervävällä veitsellä ohuita siivuja. Ripottele mansikoiden päälle sokeria ja herukanlehtisilppua. Anna mehustua jääkaapissa tunnin ajan, kunnes mansikoista irtoaa nestettä. Sekoita ja tarjoa paahtovanukkaan lisukkeena.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?