En ole koskaan aikaisemmin tehnyt itse tippaleipiä. En niistä edes erityisemmin pidäkään.
Isoäidin resepti sai muutoksen aikan, sekä tekemisissä että tykkäämisissäkin. Omatekoinen tuore tippaleipä on jotain aivan muuta kuin kaupan tehdasvalmisteiset. Espressoa varten teen seuraavalla kerralla minitippiksiä ja kuumaa kaakaota varten yritän muotoilla suorakaidemaisia taikinatankoja.
Oivalsin lopulta senkin, mistä tippaleivät ovat saaneet nimensä. Niitä taikinatiploja on joka paikka täynnä; vaikka kuinka sulkisit pussin kunnolla, jää tippaleipätehtailusta näkyviä muistoja muuallekin kuin kattilaan.
Ei siis mitään "tipatonta vappua", vaan gourmét tippojen täyttämää työväenjuhlaa !
________________________________________________
TIPPALEIVÄT vuodelta 1909
4 munaa
1 rkl. sokeria
1 rkl. hiivaa
1/2 ltr. haaleata maitoa
450 gr. vehnäjauhoja
Munat ja sokeri sekoitetaan, maito ja siihen liuotettu hiiva sekä vahnäjauhot lisätään ja seos pannaan nousemaan. Rasvaa tahi voita kuumennetaan pienessä kasarissa, siihen kaadetaan suppilon läpi seosta noin 2 rkl. siten, että se muodostaa pinnalle ikäänkuin ristikon. Tippaleipä käännetään reikäkauhalla, keitetään vaalean ruskeaksi kummaltakin puolen, asetetaan imupaperille valumaan ja sokeroidaan. Tarjotaan siman ohella.
_________________________________________________
TIPPALEIPÄ nykykielellä
4 kananmunaa
1 rkl sokeria
1/2 pussia kuivahiivaa
5 dl maitoa, 42 asteista
6 dl vehnäjauhoja
rypsiöljyä uppopaistamiseen
Vatkaa munat ja sokeri sekaisin, lisää 42 asteinen maito (reilusti kättä lämpimämpi). Yhdistä kuivahiiva jauhoihin ja sekoita nesteisiin. Anna nousta keittiöpyyhkeen alla 1 tunti.
Kuumenna öljy kattilassa 180 asteiseksi (öljy on valmista kun siihen tiputettu leipäkuutio ruiskistuu minuutissa). Lusikoi taikinaa minigrip pussiin, purista pussin suu kiinni ja leikkaa toiseen alakulmaan pieni reikä. Heiluttele pussia samalla kun puristat taikunaa reiästä kattilaan, niin että taikinanauha muodostaa seittimäisen ristikkokuvion. Paista tippaleipä molemmilta puolilta kuparin ruskeaksi. Nosta talouspaperin päälle valumaan, koristele tomusokerilla juuri ennen tarjoamista.
_________________________________________________
Tämäkin kuulostaa ihanalta ja voisi unohtaa valmistippaleipien mahdolliset lisäaineet. Taidanpa kokeilla tänä vappuna. Tippaleivät eivät näköjään olekaan mikään kovin uusi keksintö, olisipa kiva tietää, milloin niitä on alettu esim. Suomessa vapuksi tekemään. Ainakin siis jo yli sata vuotta sitten!
VastaaPoistaArvaas mitä Ainoanniina, tippaleivät rantautuivat Suomeen Hollannista ja Saksasta, tietysti Ruotsin kautta, ja niitä tehtiin säätyläiskotien keittiöissä vappuherkuiksi ainakin jo 1700-luvulla !
VastaaPoistaTodella hienot tippaleivät ! Allekirjoitan tuon itsetehtyjen tippaleipien ihanuuden, kaupan tippaleivät eivät maistu enää miltään kun on päässyt omien tippaleipien makuun.
VastaaPoistaKiitos tiedosta, todella mielenkiintoista! Ja tuosta linnunlihan säilyynpanosta; minusta on myös aivan lumoavaa lukea vanhoja keittokirjoja ja niiden kieli ja kaikki vie ihan jonnekin muuhun maailmaan ja aikaan. Minulla on uusintapainos keittokirjasta "Keittokirja äideille ja tyttärille" vuodelta 1914, ja uudempina mutta alkuperäispainoksina "Uusi keittokirja" painovuosi 1946 ja "Martan ruokatalousoppi" painovuosi 1948. Ihania!
VastaaPoista@ Petrus kiitos ! Kävin kurkkaamassa sun artesaaniblogia ja ihastuin ikiajoiksi ! Upeita keksejä, hienoja yksityiskohtia ja kaikki niin siistejä ja sieviä !!!! Vetoaa tuplasti tällaiseen tekijään, jonka linja on vähän suurpiirteisempi...mistähän olet kaikki muotit kerännyt...kiinnostuksesi ja innostuksesi ymmärrän hyvin, tuohan on aivan oma maailmansa ! Käykää muutkin ihastelemassa Petruksen pikkuleipiä ! :)
VastaaPoista@Ainoanniina kiitos kirjavinkeistä, noita mulla ei olekaan, vaikka jokapaikka onkin keittokirjoja pullollaan... ;)
Mukava kuulla että pidit ! Todella hienoja luomuksia löytyy blogistasi, täytyykin kokeilla esimerkiksi viilin valmistusta joskus itse. Mahtavaa että myös vanhaa ja mennyttä vaalitaan näin 2010-luvun merkeissä.
VastaaPoistaNiksivinkki tippaleipien paistamisen! Tippaleivät pysyvät koossa ja muodossa kun käyttää muottina molemmista päistä avattua säilykepurkkia. Purkin kannattaa olla hieman pidemmän mallinen, ei sellainen matala ananaspurkki vaan tuplaten se korkeus. Päällyspaperit pitää tietenkin repiä pois ja purkkin molemmat päätyt avata. Sit kannattaa olla vielä jotkin pihdit, joilla purkkia nostelee. Paljain sormin sitä ei kiehuvasta öljystä pidä nostaa. Kattilaan mahtuu koosta riippuen 2-4 tippaleipää samaan aikaan kiehumaan. Kun tippaleipä on hetken aikaa saanut kiehua, se pysyy hyvin kasassa ja sen voi ravistaa pois muotistaan ja käyttää muotin samassa kattilassa toisen leivän tekemiseen.
VastaaPoistaKiitos Unikas,
PoistaTOSI HYVÄ vinkki onkin !!!!!
:)
Palan halusta kokeilla itsetehtyjä tippaleipiä! lisäsin itse kuitenkin ohjeeseen teelusikallisen kardemummaa! Ja leipien paistossa apuvälineenä käytän kauhaa, jonka päälle taikinaa rupean pursottamaan, wish me luck! ;D
VastaaPoistaTein näitä vapuksi. Koostumukseltaan kyllä onnistui ja hyvin pysyivät koossa, mutta maku oli minulle todellinen pettymys. En tee tällä reseptillä toista kertaan.
VastaaPoistaTää tausta on huono. Teksti katoaa siihen. ☺
VastaaPoista