YKSI REPALEINEN KEITTOKIRJA, ISOÄIDIN MERKINNÄT JA LAPSENLAPSI JONKA MISSIO ON HERÄTTÄÄ HENKIIN 101 VUOTTA VANHAT RESEPTIT. KERROSTALOKEITTIÖN ARKI SAA UUSIA MAUSTEITA KUN RETROSOPPA PORISEE !
torstai 1. joulukuuta 2011
NAURISMUHENNOS
Erehdyttävästi maissikeiton näköinen naurismuhennos jakaa varmasti mielipiteitä. On ihmisiä, jotka pitävät porkkanasta ja palsternakaksta, mutta eivät voi sietää lantun ja nauriin hajua. Sanotaanko vaikka niin, että jos jouluherkkuihisi kuuluu lanttulaatikko, luultavasti pitäisit tästä naurismuhennoksestakin, ja kääntäen sama.
Ei maku mitenkään huono ole; voin, kerman ja persiljan sekoitus antaa mille tahansa herkullisen vivahteen, nauriillekin.
___________________________________________
NAURISMUHENNOS vuodelta 1909
1/2 kg. nauriita
1/2 ltr. vettä
suolaa
1 tl. sokeria
2 rkl. voita
1-2 rkl. vehnäjauhoja
2 rkl. hienonn. persiljaa
Nauriit kaavitaan puhtaiksi, huuhdotaan ja leikataan kuuutioiksi tahi suikaleiksi. Ne keitetään pehmeiksi hiukan suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä. Voi ja jauhot käristetään kasarissa, liemi (sekä hiukan kermaa tahi maitoa) ja nauriit lisätään. Muhennos saa kiehua 10 min., ja persilja sekoitetaan joukkoon.
______________________________________________
NAURISMUHENNOS nykykielellä
500 g nauriita
5 dl vettä
suolaa
sokeria
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl ruokakermaa
2 rkl persiljasilppua
Kuori nauriit, vuole kuorijalla ohuiksi lastuiksi ja keitä pehmeäksi suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä. Sulata voi pannulla, sekoita jauhot voisulaan, vispaa nauriiden keitinliemi ja loraus ruokakermaa sekaan. Kaada nauriit kastikkeeseen ja keitä muhennosta 10 minuuttia, sekoita sitten joukkoon persiljasilppu.
_____________________________________________
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei,
VastaaPoistaTämä viestini ei liityy millään lailla juuri tuohon reseptiin vaan löysin blogisi kun etsin saippuanteko-ohjeita googlesta. Voi miten mainio idea käyttää ruuanteko-ohjeena vanhaa keittokirjaa! Mulla on hyllyssä kaksi Anna Olsonin keittokirjaa 1890-luvulta, jotka perin äitini kummitädin, Josefinan, jäämistöistä vuosikymmeniä sitten.Olen niitä joskus selaillut, mutta en ole ohjeita käyttänyt. Sain idean valmistaa sieltä jotakin jouluksi lähimille perheenjäsenilleni + resepti mukaan! Kiitos sinulle, sait minusta vakiolukijan.
Mukavaa joulunodotusta,
t. Marjuska
Marjuska, HEI, kiitos kauniista sanoista !
VastaaPoistaJosefiinan kirjat ovat varmasti yhtä hienoja aarteita kuin Anna Hildan puhki kulunut keittokirjakin. Niissä on sellaista tunnetta ja lämpöä mitä ei kaupasta ostetussa uutuuskirjassa voi ollakaan...Nämä omatekemät lahjat ovat mielestäni niitä kaikkein suloisimpia, ja samalla tosi henkilökohtaisia.
Lämmintä joulunalusta ja ihanaa perinteistä joulua sinulle Marjukka !