Resepti kuulostaa riisipuurovariaatiolta, mutta kyseessä onkin jälkiruoka; hienostunut ja täyteläinen. Kyseessä on myös jälkiruoka, mitä ei ADHD-tyylisen kotikokin kannata edes yrittää. Riisipuuron keittäminen hellalla kun vaatii herpaantumatonta huomiota, ja väsymätöntä vatkaamista. Sen vaiheen jälkeen hoitavat tarkoin valitut mausteet lopun. Puuro muuttuu vanukkaaksi ja maku vie ajatukset jonnekin kaukaisuuteeen, menneen maailmaan jälkiruokapöytään.
__________________________
RIISIRYYNIVANUKAS vuodelta 1909
1 1/2 dl. riisiryyniä
8 dl. maitoa
2 rkl. voita
3-4 rkl. sokeria
1/2 dl. mantelia
1 dl. rusinoita
1:n sitruunan kuori
3 munaa
Ryynit huuhdotaan kuumassa vedessä, keitetään maidossa pehmeiksi, voi sekoitetaan joukkoon ja puuro kaadetaan jäähtymään. Sokeri, kuorittu hienonnettu manteli, peratut ja huuhdotut rusinat, raastettu sitruunan keltainen kuoren osa ja vatkatut munat lisätään seokseen, joka kaadetaan voideltuun vuokaan ja paistetaan uunissa. Tarjotaan mehukastikkeen kera.
_________________________
RIISIRYYNIVANUKAS nykykielellä
1 1/2 dl puuroriisiä
8 dl maitoa
2 rkl voita
3 rkl sokeria
1/2 dl mantelijauhetta
1/2 dl rusinoita, ei välttämätön
1 sitruunan hienoksi raastettu kuori
3 kananmunaa
voita uunivuoan voiteluun
Huuhtele riisi kuumassa vedessä. Kuumenna maito kattilassa, lisää riisi ja keitä miedolla lämmöllä kunnes riisi pehmenee, n.20-30 minuuttia. Sekoita voinokare puuroon ja nosta sivuun jäähtymään.
Lisää jäähtyneeseen puuroon sokeri, mantelijauhe, rusinat, sitruunankuoriraaste ja munat. Sekoita pohjia myöten. Voitele uunivuoka, kaada riisipuuro vuokaan ja paista 170 asteisessa uunissa 20 minuuttia. Tarjoa mehukeiton kanssa.
__________________________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?