On pyhäaamu ja vapaapäivä. Ulkona on vielä hämärää kun paahdan leipää ja pakkaan reppuuni aamupala-aineksia. Pellavaliinoihin käärityt kukkakuvioiset posliinit matkustavat kunniapaikalla; Jopon vaaleanpunaisessa etukorissa. Poljen pehmein liikkein, arvokas lasti kyydissäni, sänkipellon reunaan ja kerkeän juuri istahtaa lampaantaljan päälle kun aurinko jo venyttelee metsän takana ja maalaa koko maiseman keltaiseksi.
Levitän paahtoleivälle ensin voita ja sitten "kylmää sitruunavanukasta", ja puraisen rapean leivän kulmasta palasen. Täyteläinen, sileä, kirpeä mutta kuitenkin makea, sitä kaikkea on sata vuotta vanhaa ohjetta mukaillen valmistettu lemon curd tahna.
Ja voin vaikka lyödä vetoa, että kaamosaamujen piristyksenä tämä vanukas toimii kirkasvalolamppua paremmin.
______________________
KYLMÄ SITRUUNAVANUKAS vuodelta 1909
4 munankeltuaista
1 1/2 dl. sokeria
1 sitruuna
1 dl. vettä
1 dl. viiniä tahi valk. marjamehua (hapanta)
4 liivatelehteä
4 dl. hyvää kermaa
Munankeltuaiset, sokeri, raastettu keltainen sitruunankuori ja mehu, vesi, viini tahi marjamehu ja huuhdotut liivatelehdet visilöidään kasarissa tulella, kunnes kiisseli sakoaa, mutta ei saa kieuha.
kasari nostetaan tulelta ja vispilöimistä jatketaan. Vaahdoksi vatkattu kerma sekoitetaan jäähtyneeseen kiisseliin. Vanukas kaadetaan kylmällä vedellä huuhdottuun vuokaan hyytymään. Ennen kun vanukas tarjotaan, kaadetaan se vuoasta pois.
______________________
KYLMÄ SITRUUNAVANUKAS nykykielellä
(=lemon curd- tahna)
2 sitruunaa
1 1/2 dl sokeria
2 kananmunaa
50 g voita
Raasta yhden sitruunan kuori hienoksi, varo valkoista osaa, se on kitkerää. Purista molempien sitruunoiden mehu talteen. Laita kulhoon kuoriraaste, sitruunamehu, sokeri ja kananmunat, nosta kulho kiehuvan kattilan päälle. Vatkaa seosta vesihauteessa, kunnes massa on tasaista ja sakenee. Sulata voi kuuman tahnan sekaan. Kaada lemon curd-tahna puhtaaseen kuumennettuun lasipurkkiin, anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä lemon curd-tahnaa jääkaapissa. (Säilyy primakunnossa max. 1 vkk).
______________________
Tästä oon kyllä nyt eri mieltää, lemon curd on kyllä ihaneri asia kuin sitruunavanukas. Lemon curdin käyttötarkoituskin on aivan eri kuin jälkiruokana syötävän vanukkaan..
VastaaPoistaHUOMENTA Anonyymi,
Poistaole vaan eri mieltä! Siihen sulla on täysi oikeus.
Minun mielestä 100-vuotta vanhan kylmän sitruunavanukkaan ohjeen inspiroima lemon curd oli hauska idea. Sinun mielestäsi ei.
Liivatetta lukuunottamatta samat raaka-aineet, (kerma ja voikin ovat sama asia, mutta eri olomuodoissa... ja happaman marjamehun korvasin sitruunanmehulla) Noh, liivate olisi tehnyt vanukkaasta lohkeavaa ja vanukasmaista, ja pelkästään kananmunalla suurustaminen teki lopputuloksesta tahnamaista ja kun voita oli vain nokare, niin ei ollut niin kermamainen koostumus, rasvan sijasta maku keskittyi situruunaan...mutta saatesanoissa sanotaankin "...sitä kaikkea on sata vuotta vanhaa ohjetta mukaillen valmistettu lemon curd tahna". MUKAILLEN !
Koita ymmärtää, ettei tämä kuitenkaan niin vakavaa ole. Kyseessä ei ole mikään koulun testi mitä ei voi enää koskaan uusia, eikä ole olemassa mitään vanukaspoliisia, kuka sakottaisi rönsyilystä.
Kiitos mielipiteestäsi!
Kommentit ovat yksinäiselle kirjoittajalle "helmiä" ja tervetullut tuulahdus. Eikä kaikesta tarvitsekaan tykätä, tai olla samaa mieltä asioista. Sellaista tämä elämä on.
Ja MINUN MIELESTÄNI on vain hyvä asia jos blogissa näkyy, kuuluu ja maistuu elämä, kommentteja myöten. Jatkan harjoituksia fiilistelypohjalta, ja teen just sitä mitä milloinkin mieleeni juolahtaa. Alkuperäinen, koskematon resepti seuraa jokaista tarinaa, halukkaat keskittykööt niihin.
☀ HYVÄÄ HUOMENTA ☀
:D Älä hyvä Anna Hildan tyttärentytär suotta hermostu, vaikka vähän eri lailla ajattelenkin. Sinulla on aivan loistava blogi, ehkäpä yksi parhaista ja seuraan tätä säännöllisesti. Todella monta vanhaa ihanaa ruokaideaa olet nostanut taas päivänvaloon.
VastaaPoistaOlen ymmärtänyt, (ehkä väärin) että olet soveltanut samaiset ohjeet nykypäivään ja nykyihmiselle sopiviksi, mikä onkin hienoa.
Olen tehnyt sitruunavanukasta lähes identtisellä vanhalla ohjeella viimeksi pääsiäisaterian jälkiruoaksi, johon se sopi ihanasti raikkautensa vuoksi ja sai kovasti kiitosta. Lemon curdia teen lähinnä täytekakun täytteeksi esim. mansikkakakkuun, jolloin sitä riittää hyvin ohut kerros antamaan kirpeyttä muuten niin hapottoman mansikan kanssa.
En kyllä millään osaa kuvitella tarjoavani kirpeää lemon curdia aterian päätteeksi jälkiruokamaljasta..
Ja missään nimessä en ota tätä vakavasti, vakavaksi tämä muuttuu vasta sitten, jos makuasioista ei voi enää kiistellä..
Kaunista syksyä!
Anonyymi,
VastaaPoistajust niin, mistä sitten voisikaan kiistellä jos ei makuasioista!
Ja et nyt ehkä niin väärinkään ole ymmärtänyt...minua on vaikea ymmärtää...kun teen mitä lystää...joskus käännän vanhan ohjeen nykykielelle suoraan, joskus en käännä laisinkaan (niinkuin makkaran valmistuksen, perunajauhojen valmistuksen, tai saippuan valmistuksen kanssa), tai sitten vaan inspiroidun ja teen jotain nykyaikaista vanhan reseptin aineksista...
"Ei mitään järkeä tai logiikkaa"- tiedän, mutta tämä on mun mielikuvitus-mummola, valtakunta, missä teen Anna Hildan hengessä kaikenlaista hauskaa.
Mukavaa että olet käynyt meillä jo monta kertaa, tervetuloa uudestaan !
Kaunista syksyä sullekin :)
PS: joo, ja enhän minäkään lemon curdia nyt jälkiruokana tarjoaisi...
PoistaOletko oikeasti tehnyt sitruunavanukasta vanhan ohjeen mukaan? Kokeilin juuri vanhan kirjan omenavanukaan, siinäkin oli 4 dl kermaa, puolitin kerman määrän, mutta lopputulos maistui silti kitalaessani aika tuhdilta...
En enää muista, mistä ohjeeni on peräisin, vanha sekin on..sitruunaiset jälkiruoat taitavat olla yleensäkin vähän vanhanaikaisia eikä niihin kovin usein törmää.
VastaaPoistaKyllä, olen ihan oikeasti tehnyt sitruunavanukasta jälkiruoaksi juhla-aterialle, olen myös joskus järkyttänyt joulun juhlijoita sitruunakiisselillä, joka loistavasti antaa ruoansulatukselle vauhtia raskaan kinkun jälkeen. Sitruuna on minun kestosuosikki ikuisesti :D
Kermaiset vanukkaat ovat tuhtia tavaraa, mutta sitruuna raikastaa kyllä sitä kivasti..ehkäpä niitä voisi käyttää enemmän kastikkeen tapaan ohuempana ja tarjota vaikka hedelmien ja marjojen kanssa..