maanantai 1. lokakuuta 2012

VIHREÄPAPU- JA OMENAMUHENNOS


Tämä resepti tekee tylsähköistä ja tuikitavallisista raaka-aineista jännittävän makuyhdistelmän. Ja kaiken lisäksi terveellisen sellaisen.


VIHREÄPAPU- JA OMENAMUHENNOS vuodelta 1909

1/2 kg. tuoreita vihreitä papuja
1 ltr. vettä
suolaa
2 rkl. voita
3 rkl. vehnäjauhoja
3-4 hapanta omenaa
1 rkl. sokeria
sitruunan mehua

Pavut perataan, huuhdotaan ja leikataan vinosti suikaleiksi, jotka keitetään pehmeiksi hiukan suolatussa vedessä. Voi ja jauhot käristetään, liemi, jossa pavut ovat kiehuneet, lisätään siihen, ja kuoritut, palasiksi leikatut omenat pannaan sekaan kiehumaan rikki. Siivilöidyt pavut sekoitetaan senjälkeen muhennokseen. Sitte se maustetaan sokerilla ja sitruunan mehulla, ja saa kiehahtaa. Tarjotaan liharuokien kanssa.

__________________________________________

VIHREÄPAPU- JA OMENEMUHENNOS nykykielellä

1/2 kg tuoreita vihreitä papuja
1 l vettä
1/2 tl merisuolaa
3 Granny Smith omenaa
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 rkl sitruunanmehua

Huuhdo ja perkaa pavut. Leikkaa pavut vinosti suikaleiksi ja keitä suolavedessä pehmeiksi, valuta pavut (ota keitinliemi talteen). Kuori omenat, poista siemenkodat ja kuutio hedelmäliha. Sulata voi pannulla, ripottele jauhot sekaan, sekoita ja kaada papujen keitinvesi pannulle. Sekoita kastike tasaiseksi. Lisää omenakuutiot pannulle, keitä seosta kannen alla kunnes omenat pehmenevät. Lisää pavut, mausta sokerilla ja sitruunamehulla. Tarjoa liharuokien lisukkeena.

_________________________________________

4 kommenttia:

  1. Vau miten ihana idea! Tätäkin on ihan pakko kokeilla. Kyllä löytyy aarteita vanhoista kirjoista, minäkin taas selailin tuota kirjaa.

    VastaaPoista
  2. Nam, papuja uudella (tai no, vanhalla) tavalla! Tämä kuulostaa hyvältä, sellaiselta mitä voisi itsekin testata. :)

    Tiedätkö, nyt tajusin että minulla on tavallaan tuo sama kirja; tosin vuodelta 1997. Ja paaaaljon muokattuna alkuperäiseen verratttuna!

    Postailin itse jokunen aika sitten omanapiirakkaohjeen jonka juuri tuosta Kotiruoka-kirjasta löysin ja tutkin samalla kirjan historiaa. Selvisi että yli sata vuotta vanhan originaalin nimi on juurikin "Kotiruoka - keittokirja kotia ja koulua varten". Kirjasta tehdään edelleen uudistettuja painoksia, viimeisin uudistus taitaa olla vuodelta 2008. Omani on muistaakseni 64. painos.

    Aikamoisen aarteen olet perinnöksi saanut! :) Ja nuo isoäitisi kommentit tekevät kappaleestasi vielä ihan erityisen. Monesko painos tuo sinun kirjasi on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. viv,
      mulla on toinen painos ! Vuodelta 1909 !!!!
      Anna Hildasta ei ole paljoakaan konkreettista jäänyt jälkipolville, mutta tämä ON kyllä hieno, ja niin kotoisan tuntuinen. Äitini muistaa elävästi kuinka tästä kirjasta isoäiti teki lapsuudenkodissa ruokaa...ja näin Anna Hildan henki elää meidänkin kotikeittiössä ! ♥

      Poista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?