torstai 5. toukokuuta 2016

MUNAVELLI 2.


Joku tässä munavellissä sykähdytti. Oliko se isoäidin antama kympin arvosana, yksinkertaiset raaka-aineet vai samettinen ja valkoinen yleisvaikutelma? Tiedä häntä, mutta vaikkei vellin maku ollutkaan  mikään makuaisteja ravisutteleva, jäi tämä silti mieleen. Kuin elämänviisauden maallistuma; ei mitään ihmeellistä, mutta kaunista, harmonista ja konstailematonta. Sellaisten vanhojen herttaisten mummujen välipalaa.

Raaka-aineethan ovat samat kuin valkokastikkeessa ja/tai lettutaikinassa. Mieto lämpö sakeuttaa seoksen ja tekee "lettutaikinasta" velliä. Valmis munavelli on täyteläistä ja sen voi maustaa oman mieltymyksen mukaisesti; suolaiseksi tai makeaksi... Sattumaksi voisi lisätä valkosipulin kanssa freesattuja pinaatinlehtiä, maapähkinävoita ja rapeaksi paistettua pekoonia... Tai makeita mangoviipaleita, tuoreita vadelmia ja paahdettuja pähkinöitä.


MUNAVELLI 2. vuodelta 1909

2 munaa
2-3 rkl. vehnäjauhoja
1 rkl. suolaa
1 tl. sokeria
2 ltr. maitoa

Munat vatkataan kasarissa, muut ainekset lisätään siihen, ja velli vispilöidään tulella kunnes sakenee.

_________________________

MUNAVELLI nykykielellä

5 dl maitoa
1 luomumuna
ripaus suolaa
ripaus sokeria
2 rkl vehnäjauhoja

Vispaa kaikki ainekset tasaiseksi liemeksi, kypsennä miedolla lämmöllä kunnes velli saostuu, eikä maistu enää jauhoille. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai sokeria. Tarjoa suolasten tai makeiden lisukkeiden kanssa.

________________________








3 kommenttia:

  1. Tällaistahan se oli todella välipala kauan sitten Mammani luonakin. Kylli

    VastaaPoista
  2. Mommon samettivelli oli herkkua!

    VastaaPoista
  3. Oli hyvää äitini tekemänä. Tänään haluan tehdä ihan vain itselleni tätä samaa, hyvää makua. Onneksi on ruskean kanan munia, näkö vain paranee. Joskus äiti antoi "tahallaan" vellin hieman "palaa", jolloin siihen tuli vielä erikoinen, hyvä maksu. Nostalgiaa.

    VastaaPoista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?