"KOTIMAINEN KARPALOKIR" |
Nyt löysin pussillisen valtavia karpalokuulia ja keitin ne isoäidin ohjeella mehuksi.
Aika tuhtia tavaraa, sellaista, mitä voi lorauttaa kuohuviinin sekaan tai laimentaa sodavedellä.
Anna Hildan koekeittiö, (ja minä sen mukana), on muuttanut uuteen osoitteeseen. Itse keittiö on aivan yhtä pieni kuin ennenkin... Mutta näkymä on moninkerroin entistä upeampi, varsinkin auringonlaskun aikaan.
Karpalo-kuohari-kippis uudelle keittiölle ja toisenlaisille kuvakulmille!
KARPALOMEHU (hapan) vuodelta 1909
5 ltr. marjoja
3 1/2 ltr. vettä
Huuhdotut marjat survotaan rikki ja keitetään vedessä, kunnes marjat ovat kiehuneet mehuttomiksi. Ne kaadetaan siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Mehu keitetään uudelleen vähän aikaa, ja vaahto kuoritaan pois. Mehu pannaan heti kuumana pulloihin.
Mehuun voi myöskin lisätä sokeria !/4 kg. 1 ltr:lle mehua, jos sen tahtoo makeaksi.
_____________________
KARPALOMENU nykykielellä
1 l karpaloita
7 dl vettä
(sokeria oman maun mukaan)
Sulata karpalot kattilaan, survo rikki perunasurvimella. Lisää vesi ja keitä marjoja miedolla lämmöllä, kunnes näyttävät tyhjiltä. Siivilöi liemi (mieluiten harsokankaan läpi) ja kiehauta uudestaan. Kuori mahdollinen vaahto pois.
Maista ja lisää sokeria, jos niin haluat. Säilö mehu kuumennettuihin puhtaisiin pulloihin ja säilytä viileässä. Tarjoa (soda)vedellä laimennettuna, jäiden kanssa. Tai lorauta kuohuviinin sekaan ja tee "kotimainen karpalokir" (lasin sokerireuna: kasta reuna ensin karpalomehuun ja sitten sokeriin, anna kuivahtaa ennen juoman kaatamista).
____________________
Ihana maisema ja houkutteleva karpalomehu! Kylli
VastaaPoistaWow, onnea uuteen keittiöön! Hienot kuvat, kuten tässä blogissa yleensäkin.
VastaaPoistaMiten mehu säilyy, jos sokeria ei lisää ollenkaan?
VastaaPoistaKarpalo on niin hapan marja, että se säilyy hyvin.
Poista