SUOPURSU!
JA PUOLUKKALUMI!!!
On taas se aika vuodesta kun ilmassa on satumaista suopursun tuoksua. Aavistuksen verran sama sävy kuin Välimeren kesäyön yrttien ja pinjamännyn tuoksuristeytys. Mutta paljon voimakkaampi, villimpi ja raikkaampi.
On myös se aika vuodesta, kun pakastinta putsataan edelliskesäisistä marjoista, ja hillopurkit syödään tyhjiksi uutta satoa odottelemaan. Puolukkalumeen voi käyttää ne viimeiset punaposkiset marja-aarteet. Alkuperäisessä reseptissä marenkimassa syödään sellaisenaan, puolukan makuisena höttönä, mutta ohjeen voi jalostaa rapeaksi marengeiksikin. Pitää vain rauhassa kuivattaa marenkileivosta miedolla lämmöllä, ettei väri haalistu eikä pinta kellastu. Valkosuklaakuorrutus ei ole mikään välttämättömyys, mutta aaah, niin sopiva lisä kirpeän raikkaalle puolukalle.
Lunta kesän kynnyksellä?! Kyllä kiitos, ainakin, jos se on puolukanpunaista ja makeaa!
PUOLUKKALUMI vuodelta 1909
1 1/2 dl. puolukkahilloa
(sokeria)
3 munanvalkuaista
Vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset sekoitetaan puolukkahilloon, seos vatkataan valkoiseksi vaahdoksi ja kaadetaan lasimaljaan.
__________________________
PUOLUKKALUMI nykykielellä
2 kananmunanvalkuaista
ripaus suolaa
1 tl maissitärkkelystä (Maizena)
1-2 rkl puolukkahilloa
tomusokeria oman maun mukaan, hillon makeudesta riippuen
(valkosuklaata)
Vatkaa valkuaiset ja suola kiinteäksi vaahdoksi, lisää maizena, hillo ja sokeri. Nostele lusikalla haluamasikokoisia leivoksia leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista marenkeja 100℃ uunissa pari tuntia, tai kunnes puolukkaleivokset kuivahtavat (muuttuvat märästä suojalumesta kevyeksi pakkaslumeksi).
Sulata suklaa ja valuta jäähtyneiden marenkien päälle. Lumileivokset ovat parhaimmillaan jos maltat odottaa että valkosuklaa kovettuu marengin pinnassa rapeaksi.
__________________________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?