Viipurinrinkelin, tai -rinkilän, niin kuin sitä sata vuotta sitten kutsuttiin, voisi julistaa itsenäisyyspäivän nimikkoleivonnaiseksi. Eteläkarjalaisen perinnerinkulan tarina on yhtä herkullinen kuin itse rinkeli. Resepti on peräisin Viipurin fransiskaanimunkkien luostarista, mistä se aloitti Suomen valloituksensa 1500-luvulla luostarin toiminnan lakattua, uskonpuhdistuksen jälkeen.
Pietari Brahe tilasi Viipurista rinkeleitä varta vasten Turun Akatemian vihkiäisiin vuonna 1649 ja tsaari Aleksanteri III sai viikottain 6 rinkeliä kuriirinpostina. Pietarin yläluokka hullaantui rinkeleihin, yhtälailla kuin tavallinen rahvaskin, Anna Hilda muiden mukana. Resepti aloitti maailmanvalloituksensa, ja ennen toista maailmansotaa isoäidin kotikulmilla Lappeella, nykyisessä Lappeenrannassa, oli 60 taloa, missä taidettiin rinkelinteko. Anna Hildakin leipoi itse rinkeleitä, isoäiti on raapustanut reseptin reunaan arvosanan 10.
Sanotaan että jokaisen rinkelintekijän resepti ja maku on omansa, mutta sorkat ovat kaikissa "parraan makuset". Joten: sitä parasta, rinkelin sorkan makuista, historiallisen hienoa itsenäisyyspäivää kaikille !
*********************************************
VIIPURIN RINKILÄ vuodelta 1909
50 g hiivaa
4 munaa
450 gr. sokeria
7 dl. haaleata maitoa
2 tl. hienonn. kardemummaa
1/2 tl. hienonn. muskottikukkaa
125 gr. voita, hierotaan vaahdoksi
1 3/4 kg. vehnäjauhoja
voitelemiseen 1 muna
Hiiva liouotetaan tilkkaseen haaleata vettä; vehnäjauhoja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu vellimäinen seos, joka pannaan nousemaan. Munat ja sokeri vatkataan, haalea maito, mausteet, osa vehnäjauhoista ja noussut hiiva lisätään, jonka jälkeen hierottu voi ja loput jauhot sotketaan taikinaan; alustamista jatketaan kunnes taikina käy notkeaksi.
Kun taikina on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se hyvin huolellisesti leivin pöydällä ja leivotaan neljäksi rinkiläksi, jotka sitte kun ovat nousseet, sivellään vatkatulla munalla ja kypsennetään hyvässä, tasaisessa uuninlämmössä.
********************************************
VIIPURIN RINKILÄ nykykielellä
=VIIPURINRINKELI
3 kananmunaa
2 dl sokeria
5 dl maitoa
2 tl kardemummaa (jauhettua)
1/2 tl muskottia (jauhettua)
2 pussia (22 g) kuivahiivaa
n.1 kg vahnäjauhoja
150 g voita (huoneenlämpöinen)
voitelemiseen 1 kananmuna
Vatkaa munat ja sokeri sekaisin. Lisää 42 asteinen maito (reilusti kädenlämpöinen) ja mausteet. Vispilöi taikinaliemeen osa jauhoista, joihn kuivahiiva on sekoitettu. Lisää jauhoja vähitelleen ja lopuksi pehmeä voi. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna taikinan kohota liinan alla reilu puoli tuntia.
Leivo taikina neljäksi päistään ohuemmiksi tangoksi (tai kahdeksaksi hoikemmaksi tangoiksi, jos haluat pikkurinkeleitä), nosta päät rinkelin keskelle, kiepauta ne kerran toistensa ympäri ja kiinnitä rinkelin paksuimmalle kohdalle. Nosta rinkelit leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja anna nousta liinan alla vielä puoli tuntia.
Voitele rinkelit kananmunalla ja paista 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
*********************************************
Nämä ovat ihania, nämä sinun tarinasi ja reseptisi!
VastaaPoista:))
VastaaPoistaAivan ihania minunkin mielestäni, ei vain tule laitettua kommenttia linjoille. Odotan uutta tarinaa ja ohjetta aina innoissani, ja noita tunnelmallisia kuvia !
VastaaPoista:)))
VastaaPoistaNo jopa osasit yllättää! Kiitos siitä ja lapsuusmuistot tulivat mieleeni niin elävinä,kun luin ohjettasi.Kuva oli myös tosi hyvä,
VastaaPoistatehdään tästä PERINNE-itsenäisyyspäiväherkku,kuten ehdotit.
mummi 71v.
:))))
VastaaPoistaIhania! Kiitos resepteistä. Viipurista kotoisin oleva isäni ilahtui ikihyviksi saadessaan rinkilän kahvikupposen kera! Ja maistuihan tuo nuoremmallekin väelle... Lähes toivon, että yksijalkaisuutesi jatkuisi pitkään, sillä olen kokeillut näitä vanhoja reseptejäsi ja lapsuus ja mummola tulee minulle niin tuoksuvan elävästi mieleen! Hyvää Joulua sinulle ja perheellesi toivottaa Henna-Helena Johanneksentytär
VastaaPoistaHenna-Helena, kiitos lämpimistä sanoista ! :))))))
VastaaPoistaSitä aitoa jouluntunnelmaa Sinulle, isällesi, nuorisolle ja kaikille lähelläsi !
ps. jalat toimivat jo molemmat, mutta kirjassa on vielä paljon maisteltavaa, ja uusi vuosi edessä, joten retrokokkauksen loppu ei ole vielä lähelläkään !!!!
Heippa!
VastaaPoistaMillainen olisi sitten suolainen versio? Riittääkö että jättä sokerin pois?:)
Niin varmaan, ja ehkä kannattaisi ripotella sormisuolaa, vaikka Maldon, pinnalle prezelien tyyliin...sittenhän rinkelin voisi täyttää niin kuin Ameriikassa tehdään bageleille...
VastaaPoistaKiitos ohjeesta, kylläpä tuli hyviä! Lisäsin vielä hieman sahramia. Viipurin rinkelit liittyvät itselläni muistoihin lapsuuden Kuopion torimarkkinoista. Otan tämän perinteeksi tehdä näitä joko itsenäisyyspäivänä tai sitten jouluvehnäsiksi. -Eeva
VastaaPoistaTosi kiva kun kuulin ton taustatarinan! Isäni oli Karjalasta ja aina eri markkinoilta ostettiin Viipurin rinkilä kotiin mukaan. Kiitos tästä reseptistä, täytyy leipoo, sulkee silmät ja palata menneisyyteen hetkeksi. Isäni kuoli 10 v sitten.
VastaaPoistaKun kävin isäni kanssa Lappeenrannassa kylässä häen siskonsa luona Hanhijärvellä, saimme usein mukaamme tätini tekemiä viipurinrikeleitä ja kun kävin usean vuoden ajan samaisessa paikassa aikamiehenä, niitä teki serkkupoika tätini reseptillä, oli ne meinaan hyviä. Asun kuitenkin Länsi-Suomessa, isäni on Lappeenrannasta kotoisin ja muutti tännepäin siinä jatkosodan jälkeen, isäni kuoli vuonna 2009, mutta olen joskus kokeillut tehdä näitä, mutta ei niistä ihan samanlaisia tullut, syötäviä kuitenkin.
VastaaPoistaIhanan makuista! Kiitos paljon ohjeesta! Mukavia leipomis hetkiä!, Leipurille! t. "Leipuri Hiiva"
VastaaPoistaIhan pakko lisätä entisenä viipurinrinkelin leipojan tyttärenä ;) Taikinaan ei ainakaan enää Lappeelle levinneenä versiona tullut maitoa tai kananmunia vaan se tehtiin pelkkään kädenlämpöiseen veteen siihen ensin hiiva liottaen, sitten sokeri ja mausteet, sitten jauhot voimakkaasti vaivaten, sitten voi. Taikinan käsittely on ehkä osaltaan rinkelin makuun vaikuttava tekijä...jauhojen piti olla parasta mahdollista leivontaominaisuuksiltaan ja tiakinan noustua se mankeloitiin monta kertaa - siis ihan mankelin läpi ja heitettiin aina yli mankelin toiselle puolelle mankelipöytää :D Se sai siis todella kyytiä ja siitä tuli näin erittäin kimmoisa. Pieniä määriä käsin tehden kannattaa vaivata todella hyvin ja nostatuksen jälkeen ( ei saa nostattaa liikaa ) vaikka kaulimella kaulia, sitten muotoillaan rinkeli, annetaan taas nousta ja lanssataan kananmunalla, annetaan vielä kerran nousta ja lanssataan toisen kerran kananmunalla !!! Ja sitten uuniin - jos mausteet olivat sopivassa suhteessa niin maku ja koostumus ovat nyt varmasti oikeat :D Hyvää leipomusonnea !
VastaaPoistaIhan pakko lisätä entisenä viipurinrinkelin leipojan tyttärenä ;) Taikinaan ei ainakaan enää Lappeelle levinneenä versiona tullut maitoa tai kananmunia vaan se tehtiin pelkkään kädenlämpöiseen veteen siihen ensin hiiva liottaen, sitten sokeri ja mausteet, sitten jauhot voimakkaasti vaivaten, sitten voi. Taikinan käsittely on ehkä osaltaan rinkelin makuun vaikuttava tekijä...jauhojen piti olla parasta mahdollista leivontaominaisuuksiltaan ja tiakinan noustua se mankeloitiin monta kertaa - siis ihan mankelin läpi ja heitettiin aina yli mankelin toiselle puolelle mankelipöytää :D Se sai siis todella kyytiä ja siitä tuli näin erittäin kimmoisa. Pieniä määriä käsin tehden kannattaa vaivata todella hyvin ja nostatuksen jälkeen ( ei saa nostattaa liikaa ) vaikka kaulimella kaulia, sitten muotoillaan rinkeli, annetaan taas nousta ja lanssataan kananmunalla, annetaan vielä kerran nousta ja lanssataan toisen kerran kananmunalla !!! Ja sitten uuniin - jos mausteet olivat sopivassa suhteessa niin maku ja koostumus ovat nyt varmasti oikeat :D Hyvää leipomusonnea !
VastaaPoistaIhan pakko lisätä entisenä viipurinrinkelin leipojan tyttärenä ;) Taikinaan ei ainakaan enää Lappeelle levinneenä versiona tullut maitoa tai kananmunia vaan se tehtiin pelkkään kädenlämpöiseen veteen siihen ensin hiiva liottaen, sitten sokeri ja mausteet, sitten jauhot voimakkaasti vaivaten, sitten voi. Taikinan käsittely on ehkä osaltaan rinkelin makuun vaikuttava tekijä...jauhojen piti olla parasta mahdollista leivontaominaisuuksiltaan ja tiakinan noustua se mankeloitiin monta kertaa - siis ihan mankelin läpi ja heitettiin aina yli mankelin toiselle puolelle mankelipöytää :D Se sai siis todella kyytiä ja siitä tuli näin erittäin kimmoisa. Pieniä määriä käsin tehden kannattaa vaivata todella hyvin ja nostatuksen jälkeen ( ei saa nostattaa liikaa ) vaikka kaulimella kaulia, sitten muotoillaan rinkeli, annetaan taas nousta ja lanssataan kananmunalla, annetaan vielä kerran nousta ja lanssataan toisen kerran kananmunalla !!! Ja sitten uuniin - jos mausteet olivat sopivassa suhteessa niin maku ja koostumus ovat nyt varmasti oikeat :D Hyvää leipomusonnea !
VastaaPoistaOlen tehnyt suurinpiirtein samalla ohjeella ennenkin. Jäin ihmettelemään ettei tässä ohjeessa ollutkaan suolaa.. Lisäsin kuitenkin 1 tl mutta entisellä ohjeella missä 2 tl suolaa tulee parempia :)
VastaaPoista