YKSI REPALEINEN KEITTOKIRJA, ISOÄIDIN MERKINNÄT JA LAPSENLAPSI JONKA MISSIO ON HERÄTTÄÄ HENKIIN 101 VUOTTA VANHAT RESEPTIT. KERROSTALOKEITTIÖN ARKI SAA UUSIA MAUSTEITA KUN RETROSOPPA PORISEE !
torstai 20. lokakuuta 2011
PIHLAJANMARJAHILLOA
Aika mainio, riistaruokaan sopiva vanhanajan hillo. Omalaatuinen ja pikantti.
Tosin tuon konjakin olisin voinut jättää kokonaan pois, se vain sotkee pihlajanmarjan raikasta makua. Vanhassa ohjeessa siivilöidään marjojen keitinvesi pois, ja sokeriliemi keitetään puhtaasta vedestä. Minä sen sijaan otin keitinveden talteen, ja käytin sen uudelleen siirapin valmistukseen, ja sain hilloon vähän lisää "ytyä".
______________________________________________
PIHLAJANMARJAHILLOA vuodelta 1909
1 kg.pihlajanmarjoja
vettä
1/2 ltr.vettä
1 kg. sokeria
1/2 vaniljatankoa
1 dl. konjakkia
marjat riivitään varsista, perataan, huuhdotaan ka keitetään vedessä 10 min. joka senjälkeen siivilöidään marjoista pois. Vesi ja sokeri (mielummin toppasokeria) keitetään kirkkaaksi lankamaiseksi sokeriliemeksi, josta vaahto kuoritaan tarkkaan pois. Lientä on senjälkeen jonkunverran jäähdytettävä, marjat ja vaniljatanko pannaan sekaan ja hillo kuumennetaan hitaasti. Se saa kiehahtaa hiljaisella tulella useamman kerra, kasaria pudistellaan silloin, ja vaahto kuoritaan hopealusikalla tarkkaan pois. Kun marjat näyttävät kirkkailta, eikä vaahtoa enään muodostu pinnalle, pudistellaan hilloa vielä vähän aikaa, että marjat sen kautta täyttyvät ja näyttävät kokonaisilta, jonka jälkeen postetaan vaniljatanko, lisätään konjakki ja hillo kaadetaan kuivaan kuumennettuun lasipurkkiin.
Kun hillo on jäähtynyt, peitetään sen pinta konjakissa kastetulla pergamenttipaperilla ja kuumassa vedessä kastettu ja pyyhitty pergamenttipaperi sidotaan purkin päälle. Hillo säilytetään kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Tilkkaseen kiehuvaa vettä tahi hillon liemeen liuotettua salisyylihappoa (1 gr. 1 kg:aan marjoja) saattaa sekoittaa valmiiksi keitettyyn hilloon, jotta se paremmin säilyisi.
____________________________________________
PIHLAJANMARJAHILLO nykykielellä
1/2 kg pihlajanmarjoja
vettä
1/2 kg sokeria
1 vaniljatanko
(loraus konjakkia)
Irrota marjat varsista, huuhtele ja lisää kattilaan vettä niin paljon, että marjat peittyvät. Keitä marjoja 10 minuuttia ja siivilöi vesi pois, mutta ota liemi talteen. Mittaa 2 1/2 dl keitinvettä ja 1/2 kg sokeria kattilaan, keitä kunnes sokeri on kokonaan liuennut. Lisää liemeen pihlajanmarjat ja vaniljatanko. Keitä hilloa vielä 15 minuuttia, kuori mahdollinen vaahto pinnalta.
Poista vaniljatanko, (kaada konjakki kattilaan ja sekoita). Purkita kuuma hillo puhtaisiin lasipurkkeihin, sulje kannet ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä jäähtynyt hillo jääkaapissa.
___________________________________________
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
tätä täytyy niin kokeilla. tosin jätän ehkä konjakin pois. sitä vaan mietin että olisiko alunperin konjakin funktio ollut jonkinlainen säilyvyyttä parantava? pieni määrä alkoholia tappaisi mahd. homeitiöt ja bakteerit? tosin kyllähän hyvin keitetty ja oikein purkitettu hillo säilyy ilman hometta hyvin ilman konjakkiakin, mutta tälläinen miete vaan tuli
VastaaPoistaUskon että olet oikeassa, Anonyymi, sillä lähes kaikissa vanhoissa hillo-ohjeissa lorautetaan sekaan alkoholia = konjakkia, ja kanneksi sidotaan vain narulla paperia...varmaan muuten tulisi hometta pintaan...niin, ja ohje löytyy homeisen hillon elvyttämiseenkin, siinä home kuoritaan pinnalta ja loppu hillo keitetään lisäsokerin kanssa uudestaan...öyk, onneksi meillä on nyt nykyajassa kannet käytössä...
PoistaOletko käyttänyt tässä hillosokeria vai ihan vain tavallista sokeria? Hyytyykö tarpeeksi tavallisella sokerilla?
VastaaPoistaTavissokeria käytin, kun ajattelin pihlajanmarjoissa olevan pektiiniä riittävästi itsessään. Ei tullut mitenkään hyytelömäinen lopputulos, ja hillosokeri saisi kyllä sellaisen aikaiseksi...mutten tiedä tarviiko tämän hillon niin kiinteää ollakaan...
PoistaPaljonko on suunnilleen 1/2 kg marjoja ?
VastaaPoista100 g marjoja = 2 dl,
Poista1/2 kg=500g =10 dl = 1 L
Hieno blogi!!
VastaaPoistatätä täytyy useammin käydä lukemassa :)