"VALOHOITOA JA SILMÄNRUOKAA"

ENSIN OLI MESSINKI, SITTEN VALKOINEN POHJAMAALI... SEURAAVAKSI; HOPEANHARMAA  HELMIÄISSÄVY, SITTEN VÄHÄN TUMMEMPI VERSIO... MUTTEI SEKÄÄN OLE "SE OIKEA"...

Terveisiä isoäidin pikkuriikkisestä koekeittiöstä. Entiset halogenispotit saivat tilalleen Espanjasta, kirpputorilta, hankitun kristallikruunun. Ei mikään normi keittiön lamppu... Mutta eihän tämä mikään normikeittiö ole muutenkaan?!

Kristallikruunussa on neljä valopesää, ja keittiössä himmennyskytkin. Valovoimaa tästä lampusta ei puutu, mutta onneksi kynttilänhämyn aikaan kristallinkin voi himmentää hifistely-modelle. Keittiö on ruokailunurkkauksen jatke, lamppu näkyy siis olohuoneen puolelle, ja keittiön kattolamppua voi ihastella myös suuren ruokapöydän äärestä... Kristallikruunu ei ensimmäisenä tule mieleen minimalistisen keittokomeron valonlähteenä, mutta luo pieneen tilaan mukavasti isoäidinaikaista tunnelmaa. Ajattelin, että kun kerran vietän suurimman osan ajastani keittiössä, saa sisustus tarjota vähän silmänruokaa. Siinä tämä lamppu on onnistunut, vielä kun saisi metalliosan värisävyn kohdalleen.

Alusta alkaen oli selvää, että messinginsävyinen metalliosa on maalattava. Kuvittelin, että rosterinharmaa olisi helppo rasti... Pohjustusmaali oli valkoista, sen kuivumista odotellessa vakuutuin, että valkoinen muuttaa lampun liian romanttiseksi. Ensimmäinen hopeanharmaa toi mieleeni avaruusrobotin, joten sillekin oli keksittävä jotain... Ostin mattamustaa maalia, sekoitin sitä hopeanharmaaseen ja yritin luoda sopivan rosterimaisen sävyn. Muttei se vieläkään ole hyvä. Mitä SINÄ sanoisit? Mikä sävy mielestäsi sopisi tähän pieneen, harmaan ja rosterin sävyttämään keittiöön?

"KENENKÖHÄN KATOSSA TÄMÄ ON AIKAISEMMIN LOISTANUT? JA MITÄ KAIKKEA NÄHNYTKÄÄN!"