torstai 22. lokakuuta 2015

"KROATIALAISEN MIELIKUVITUSMUMMOLAN PIHALLA"


On sunnuntaipäivä ja kirkonkellot kilkuttelevat vuoronperään rantakadun molemmissa päissä. Cavtatin kaupungissa ei varmasti nuku enää kukaan. Seuraan iloisesti hyppelehtivää kissaa. Maitokahvinvärinen pikkukissa johdattaa minut, kimeästi naukuen, vanhan taloraunion pihalle.


Ränsistyneen autiotalon pihalle on heitetty viereisen ravintolan rikkoutunut pöytä. Toinen jaloista on poikki, mutta pöytä pysyy ihan hyvin pystyssä, kunhan sitä vähän tukee. Pinta vaan puhtaaksi ja pitsiliina päälle... Kissaystäväni löysi mitä hienoimman piknikpaikan.


Kaivan repusta eväät; leipomosta ostettuja herkkuja, pitkään kypsytettyä paikallista lampaanmaitojuustoa, torilta ostettua viikunahilloa, kranaattiomenan, kahvitermarin ja punkkupullon. Ja koristeeksi oliivipuun oksan... Ikivihreät puut eivät täällä loista ruskan väreissä, mutta tumman kypsät oliivit viestivät siitä että kesä on jo ohi ja eletään paikallista syksyä.


Nautin pikniklounaan ison puun varjossa, syötän loput herkut kissoille, pakkaan reppuni ja kumoan pöydän samalla tavalla maahan kuin se olikin. Kroatialaisen mielikuvitusmummolan aurinkoinen terassi on olemassa enää mielikuvissa... ja kameran muistikortissa!




4 kommenttia:

  1. Woih,kuinka ihana tarinasi olikaan! Olisinpa ollut mukana..... Kylli

    VastaaPoista
  2. Kiitos mahtavasta tarinasta ja hienoista kuvista!

    VastaaPoista
  3. Kylli, Anonyymi ja Ellu,
    kiitos kaikille! Ja mukavaa syksyä AH:n koekeittiöstä!

    VastaaPoista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?