VERIVANUKAS

Vaikka Anna Hilda onkin antanut tälle ohjeelle 10 pistettä, en varmasti olisi tästä siltikään innostunut, ellei lapsuudenystäväni olisi kysellyt saman reseptin perään. Ystäväni oli luvannut valmistaa 95-vuotiaalle norjalaiselle appiukolleen verivanukasta...

Niinpä minäkin kävin veriostoksilla ja päätin kokeilla paltun valmistamista. Seurasin vanhaa ohjetta sana sanalta, keitin vanukasvuokaa suuressa kattilassa pari tuntia, kunnes tekele oli keskeltäkin kypsä.

Suorakaiteen muotoisesta mustasta vanukkaasta leikattu siivu oli suoraan sanottuna aika iljettävän näköinen. Yllättäen kaikilla koemaistajillani oli menoa...ja ruokakuvastakin tuli niin ruma, ettei sitä voi käyttää mihinkään. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin aloittaa koko homma alusta. Uusintakierroksella käytin creme caramelle-vuokia, kypsensin minivanukkaat uunissa ja koristelin annokset kuppikakkujen näköisiksi puolukkahillon ja valkokastikkeen avulla.

Sievästä ulkonäöstä huolimatta vanukkaalle ei löytynyt vieläkään maistajia, joten tämä saa nyt olla  viimeinen verivanukas minun keittiössäni...vai pitäiskö tehdä vielä yksi satsi Halloween juhlien  illallispöytään?!

______________________________________________

VERIVANUKAS vuodelta 1909

4 1/2 dl verta
4 1/2 dl. kaljaa tahi maitoa
1 tl. soodaa
3 dl. ruisjauhoja
1 1/2 dl. ohrajauhoja
3 rkl. rasvaa
1/4 sipulia
1 1/2 rkl. suolaa
hienonn. valkopippuria
1/2 tl. hienonn. meiramia

Veri siivilöidään ja vispilöidään. Kalja tahi maito sekä jauhot lisätään siihen, seosta hyvin hämmennellen. Kuorittu, hienonnettu sipuli ruskeutetaan rasvassa, sekoitetaan joukkoon jäähtuneenä soodan ja mausteiden kera. Seos kaadetaan voideltuun ja survotuilla korpuiolla jauhotettuun vuokaan ja keitetään vedessä noin pari tuntia. Vanukas kaadetaan vuoasta pois ja tarjotaan joko suolatun voin, maitokastikkeen tahi puolukkahillon kera.
_____________________________________________

PIHLAJANMARJAHILLOA

Aika mainio, riistaruokaan sopiva vanhanajan hillo. Omalaatuinen ja pikantti.
Tosin tuon konjakin olisin voinut jättää kokonaan pois, se vain sotkee pihlajanmarjan raikasta makua. Vanhassa ohjeessa siivilöidään marjojen keitinvesi pois, ja sokeriliemi keitetään puhtaasta vedestä. Minä sen sijaan otin keitinveden talteen, ja käytin sen uudelleen siirapin valmistukseen, ja sain hilloon vähän lisää "ytyä".

______________________________________________

PIHLAJANMARJAHILLOA vuodelta 1909

1 kg.pihlajanmarjoja
vettä
1/2 ltr.vettä
1 kg. sokeria
1/2 vaniljatankoa
1 dl. konjakkia

marjat riivitään varsista, perataan, huuhdotaan ka keitetään vedessä 10 min. joka senjälkeen siivilöidään marjoista pois. Vesi ja sokeri (mielummin toppasokeria) keitetään kirkkaaksi lankamaiseksi sokeriliemeksi, josta vaahto kuoritaan tarkkaan pois. Lientä on senjälkeen jonkunverran jäähdytettävä, marjat ja vaniljatanko pannaan sekaan ja hillo kuumennetaan hitaasti. Se saa kiehahtaa hiljaisella tulella useamman kerra, kasaria pudistellaan silloin, ja vaahto kuoritaan hopealusikalla tarkkaan pois. Kun marjat näyttävät kirkkailta, eikä vaahtoa enään muodostu pinnalle, pudistellaan hilloa vielä vähän aikaa, että marjat sen kautta täyttyvät ja näyttävät kokonaisilta, jonka jälkeen postetaan vaniljatanko, lisätään konjakki ja hillo kaadetaan kuivaan kuumennettuun lasipurkkiin.

Kun hillo on jäähtynyt, peitetään sen pinta konjakissa kastetulla pergamenttipaperilla ja kuumassa vedessä kastettu ja pyyhitty pergamenttipaperi sidotaan purkin päälle. Hillo säilytetään kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Tilkkaseen kiehuvaa vettä tahi hillon liemeen liuotettua salisyylihappoa (1 gr. 1 kg:aan marjoja) saattaa sekoittaa valmiiksi keitettyyn hilloon, jotta se paremmin säilyisi.

____________________________________________

PIHLAJANMARJAHILLO nykykielellä

1/2 kg pihlajanmarjoja
vettä
1/2 kg sokeria
1 vaniljatanko
(loraus konjakkia)

Irrota marjat varsista, huuhtele ja lisää kattilaan vettä niin paljon, että marjat peittyvät. Keitä marjoja 10 minuuttia ja siivilöi vesi pois, mutta ota liemi talteen. Mittaa 2 1/2 dl keitinvettä ja 1/2 kg sokeria kattilaan, keitä kunnes sokeri on kokonaan liuennut. Lisää liemeen pihlajanmarjat ja vaniljatanko. Keitä hilloa vielä 15 minuuttia, kuori mahdollinen vaahto pinnalta.

Poista vaniljatanko, (kaada konjakki kattilaan ja sekoita). Purkita kuuma hillo puhtaisiin lasipurkkeihin, sulje kannet ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä jäähtynyt hillo jääkaapissa.

___________________________________________

PAAHTOVANUKAS

Tästä meillä olisi Anna Hildan kanssa riittänyt keskusteltavaa !
Isoäiti on kauniilla koukeroisella käsialallaan raapustantanut meidän perheen suosikkijälkiruoan reseptin  kulmaan "ei juuri mitään".

Paahdettua karamellisoitunutta sokeria ja suussasulavaa kermavanukasta.
EI JUURI MITÄÄN ?!?


____________________________________________

PAAHTOVANUKAS vuodelta 1909

8 dl kermaa tahi kerman sek. maitoa
8 munaa
vuoan kuorruttamiseksi 3 dl sokeria

Sokeri sulatetaan paistinpannussa ja kaadetaan heti kuivaan, lämpimään vanukasvuokaan, jota käännellään niin, että sokeri takertuu pohjaan ja reunoille. Kerma tahi maito kiehautetaan vatkattujen munien joukkoon. Vispilöimistä jatketaan, kunnes seos on jonkun verran jäähtynyt, jolloin se kaadetaan valmiiksi kuorrutettuun vuokaan, ja kansi kiinnitetään päälle. Vanukas keitetään vedessä jybes se on hyytynyt (noin 3/4-1 tunnin). Senjälkeen se kaadetaan vuoasta pois ja tarjotaan kastikkeineen.

Jos paahtovanukas tarjotaan palavana, kaadetaan sen päälle vähän konjakkia, joka sytytetään palamaan.

______________________________________________

PAAHTOVANUKAS nykykielellä

2 dl sokeria (vuokien kuorrutukseen)
4 dl kevytkermaa
1/2 dl sokeria
1 vaniljatanko
4 kananmunaa

Sulata kuorrutussokeri kattilassa. Kun liemi muuttuu kullankeltaiseksi, kaada seos annosvuokien pohjalle ja kääntele vuokia niin että sokeri vuoraa pohjat ja reunat.

Kuumenna kerma ja vaniljatanko melkein kiehuvaksi. Nosta kattila liedeltä, poista vanilja, lisää sokeri ja munat. Vatkaa seos tasaiseksi ja kaada vuokiin.

Nosta anosvuoat uunivuokaan ja kaada vuokaan kuumaa vettä annosvuokien puoleenväliin asti. Paista 175 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia, kunnes vanukkaat hyytyvät.

Anna vanukkaiden ensin jäähtyä huoneenlämmössä, nosta ne sitten jääkaappiin ainakin tunniksi ennen tarjoamista. Irrota vanukkaat kuljettamalla teräväkärkistä veistä vuoan reunaa pitkin ja kumoa vanukaat tarjoilulautasille.

____________________________________________

PERUNASOSELAATIKKO

Perunasoselaatikon ohjetta ei oikeastaan tarvitsisi munnella ollenkaan, mutta juuri nyt elämässäni on sellainen hetki, kuin aika tuntuisi valuvan sormien välistä, kuin olisin jatkuvasti myöhässä kaikesta ja kuin oikopolkujen kehitteleminen vaikuttaisi pelkästään ainoalta järkevältä idealta. Siksi väsäsin nykykielisen version pakastealtaan perunasoseaineksista. Ja nyt polttava kysymys kuuluukin: mitä tekisin perunoiden kuorimisesta säästyneellä ja muusin vaivaamisesta pihistämälläni ajalla....hmmmmm....se taitaa mennä pelkän idean pohdiskeluun.... Plus miinus nolla siis, eli turha oikaista, kannattaa tehdä alusta alkaen itse!

Mutta; molemmat laatikot sopivat perunan ystäville....ja pohdiskelijoille !
__________________________________________________

PERUNASOSELAATIKKO vuodelta 1909

1 ltr. perunoita
vettä
suolaa
3 rkl. voita
2 dl. maitoa
2 tl. sokeria
1 rkl. suolaa
1-2 munaa
2 rkl. survottuja korppuja

Perunat kuoritaan, huuhdotaan ja keitetään pehmeiksi suolatussa vedessä. Ne painetaan lämpiminä sosepuristimen läpi tahi survotaan hienoksi joko perunanuijalla tahi kahvelilla. Voi sekoitetaan soseeseen ja kiehuva maito lisätään vähitellen. Sose vatkataan kuohkeaksi ja maustetaan sokerilla ja suolalla.

Vatkatut munat sekoitetaan soseeseen, joka kaadetaan voideltuun vuokaan, survotut korput sirotellaan pinnalle, ja perunasoselaatikko paistetaan kuumassa uunissa.

_________________________________________________

PERUNASOSELAATIKKO nykykielellä

2 dl maitoa
500 g perunasoseainekset pakastetta (esim. Pirkka)
3 rkl voita
1 kananmuna
ripaus suolaa
ripaus sokeria
ripaus muskottipähkinää
1/2 dl korppujauhoja
lisäksi tarvitset uuninkestävän vuoan ja ylimääräistä voita vuoan voitelemiseen

Valmista perunasose pakkauksen ohjeen mukaan, sulata voi sekaan, riko kananmunan rakenne ja sekoita perunasoseeseen. Mausta sose suolalla, sokerilla ja muskottipähkinällä.

Voitele uunivuoka, lusikoi peronasose vuokaan, tasoita pinta ja ripottele korppujauho pinnalle. Paista laatikkoa 200 asteisessa uunissa kunnes pinta saa hieman väriä.

__________________________________________________

PAISTETUT LEIPÄVIIPALEET

Köyhät ritarit on oikeastaan on aika globaali herkku; vanhasta reseptistä löytyy espanjalainenkin  variaatio, siellä paistettuja leipäviipaleita syödään perinteisesti pääsiäisjälkiruokana. Portugalissa ja Brasiliassa herkku kuuluu joulun jälkiruokaperinteisiin. Valtameren takana moni aloittaa arkipäivätkin  paistetuilla leipäviipaleilla, Amerikassa näitä kutsutaan nimellä "french toast", ranskalainen paahtoleipä.

Lisäsin nykykieliseen versioon kanelia, näin isoäidin aikaiset paistetut leipäviipaleet muuttuivat kertaheitolla French Toastiksi, sim sala hokkus bim!
__________________________________________________

PAISTETUT LEIPÄVIIPALEET vuodelta 1909

10 ranskanleipäviipaletta
1 muna
2 dl maitoa
suolaa
voita paistamiseen

Viipaleet kastetaan seokseen, joka on vatkattu munasta, maidosta ja suolasta. Sitte ne paistetaan voissa kummaltakin puolen.

__________________________________________________

PAISTETUT LEIPÄVIIPALEET nykykielellä
=french toast
=köyhät ritarit

4 viipaletta vaaleaa leipää
1 kananmuna
2 dl maitoa
ripaus merisuolaa
ripaus jauhettua kanelia
ripaus sokeria
voita paistamiseen

Sekoita maidosta, suolasta, kanelista ja sokerista kastike, upota leipäviipale kerrallaan munaseokseen ja kuumenna voi pannulla. Paista leivät molemmilta puolilta kuparin ruskeiksi, tarjoa läpiminä hillon kanssa.

___________________________________________________

VARSINAINEN MAJONEESIKASTIKE

Vanhan ajan majoneesi olisi varmasti ainakin ranskalaisten mieleen. Siellä myydään vielä nykyisinkin kerrosleipien väliin sopivaa sinappimajoneesia. Ajatus on ihan hyvä, mutta voihan sinapin jättää poiskin, ja lopputulos on perinteinen majoneesilta maistuva majoneesi.
____________________________________________

VARSINAINEN MAJONEESIKASTIKE vuodelta 1909

2 munankeltuaista
1 tl. suolaa
1/2 tl. sinappia
1-1 1/2 dl. ruokaöljyä
3 tl. sitruunan mehua tahi etikkaa
1 tl. kylmää vettä
1/4 tl. sokeria

Munankeltuaiset, suola ja sinappi hierotaan huolellisesti sekaisin, ja malja asetetaan jäihin. Jäissä jäähdytettyä ruokaöljyä lisätään pisaroittain munankeituaisten joukkoon. Saonneessa kastikkeessa sekoitetaan vuoroin sitruunan mehua tahi etikkaa ja loput ruokaöljystä. Vesi lisätään pisaroittain silloin tällöin, ettei kastike juoksettuisi. Kun kastiketta on hyvin hämmennetty, maustetaan se sokerilla.

____________________________________________

VARSINAINEN MAJONEESIKASTIKE nykykielellä
=MAJONEESI

2 munankeltuaista
1 tl sitruunanmehua tai viinietikkaa
3 dl oliiviöljyä
suolaa
(1/2 tl Dijon sinappia)

Vatkaa keltuaiset vispilällä tai tehosekoittimella. Lisää pari tippaa sitruunamehua tai etikkaa, kaada öljy joukkoon, koko ajan sekoittaen, ensin tipottain, sitten ohuena nauhana. Mausta majoneesi suolalla ja etikalla tai sitruunamehulla (ja sinapilla).
____________________________________________