ETIKKASILAKAT

"SAMA RESEPTI SOPII MUIKUILLEKIN"

Jos ihmettelet, että miksi se taas palaa sinne omalle epämukavuusalueellensa, niin kurkkaa Anna Hildan koukeroista kommenttia Etikkasilakoiden kohdalla.

Hyvää tämä on monen muunkin mielestä. Sellaista aurinkoisen päivän iltapalaa. Jos tykkää.

ETIKKASILAKAT vuodelta 1909

paistettuja tuoreita silakoita
1/2 tl. sokeria
2 laakerinlehteä
1 tl. maustepippuriherneitä
etikkaa

Jäähtyneinä ladotaan kalat lasipurkkiin kerroksittain; mausteita pannaan kerroksien väliin ja etikkaa kaadetaan niin paljon päälle, että kalat peittyvät.

_______________________

ETIKKASILAKAT nykykielellä

paistettuja silakoita (tai muikkuja, ruisjauhoissa pyoriteltyjä,voissa tiristettyjä)
1  osa etikkaa
1 osa sokeria
2 osaa vettä
kokonaisia mustapippureita
2 laakerinlehteä

kiehauta liemiainekset niin että saat sokerin liukenemaan, anna jäähtyä ja kaada kalojen päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa ainakin yön yli, mieluiten kokonaisen vuorokauden. Tarjoa uusien pottujen ja voinokareen, tai tillimajoneesin kanssa.

_______________________

SITRUUNAKEITTO

Hei, et kai suuttunut, kun en eilen pystynytkään lisäämään uutta reseptiä linjoille?
Olen kaikkien aikojen hurjimmassa poskiontelotulehduksessa... Ensin odottelin, että pää rähähtää hetkellä millä hyvänsä... Ja nyt hortoilen sellaisessa lääketokkurassa, ettei edes kokkaaminen ole tullut mieleenkään.

Tänä aamuna taisi tapahtua se kauan odotettu "käänne parempaan".  Ainakin aamupala maistui ja jaksoin jopa lähteä ulos.

Aamupuuroksi tein Anna Hildan kirjasta sitruunakeittoa. Ajattelin, että luomusitruunan mehu ja kuivatut karpalot parantaisivat oloani. Ja mietiskelin, että juuri tätä isoäiti olisi minulle varmaankin sairaspäivänä keitellyt.

Vaihdoin nykykielisen version korintit kuivatuiksi karpaloiksi, kun en oikein välitä rusinoista. Ja perunajauhosuurusteen jätin kokonaan pois. Sitruunamehun lisäsin vasta loppuvaiheessa, ettei kuumuus päässyt tuhoamaan C-vitamiinia. Tuli aika mukavaa; kanelin ja sitruunan maustamaa, kylmää puuroa. Sopi mainiosti aamuretken evääksi.

SITRUUNAKEITTO vuodelta 1909

2 1/2 ltr. vettä
kaneelinpalanen
1 dl. mannaryyniä
2:n sitruunan mehu
1 1/2 dl. sokeria
1 dl. korintteja
2 dl. vettä
1 rkl. sokeria
1 rkl. perunajauhoja

Vesi ja kaneeli kiehautetaan, mannaryynit vispilöidään sekaan ja saavat kiehua, kunnes pehmenevät. Keitto maustetaan sitruunan mehulla ja sokerilla sekä suurustetaan kylmään vesitilkkaseen sekoitetuilla perunajauhoilla ja saa kiehahtaa. Korintit perataan ja huuhdotaan lämpimässä vedessä ja keitetään 2 dk:ssa vettä 1 rkl. sokerin kera pehmeiksi, Sitten ne kaadetaan liemineen keittoon, joka tarjotaan kylmänä.

_____________________

SITRUUNAKEITTO nykykielellä

5 dl vettä
1 kanelitanko tai ripaus jauhettua kanelia
reilu 1/2 dl mannaryynejä
1/2 dl kuivattuja karpaloita tai kuivattuja mustikoita tai kuivattuja gochi marjoja
1 luomusitruunan mehu
sokeria oman maun mukaan

Kiehauta vesi ja kaneli, vispilöi mannaryynit sekaan ja hauduta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Keitä karpaloita pari minuuttia, valuta vesi pois. Sekoita hieman jäähtyneeseen keittoon sitruunamehu, sokeri ja karpalot.

_____________________

VESIRINKILÄT

VÄLIIN TILLILLÄ MAUSTETTUA TUOREJUUSTOA, KYLMÄSAVULOHTA JA VOIKUKANLEHTIÄ... LISÄROUSKUTELTAVAKSI KEVÄTSIPULIA VARSINEEN.

Vesirinkilä on astetta mojovampi nimi vesirinkelille.
Sille amerikanjuutalaisten ikisuositulle perinneherkulle. Sille, mikä kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan newyorkilaiskahvilan aamupalakattaukseen. Täytetyt sämpylät ovat olleet niin "last season" jo ikuisuuden... Jos yleensäkään leipää syödään, pitää sen olla rieskamaisen litteä tortilla tai pita... Tai sitten tällainen reiällinen sämpylä; bagel.

Suolainen versio vie ajatukset ison omenan Central Parkiin, mutta makea...h'mmmm.... Sehän on turkkilainen SIMIT! Seesaminsiemeien maustama paahteinen rinkelivälipala. Valtameren yli New Yorkiin, sieltä Istanbuliin ja "illaksi kotiin".

Ei mikään turha resepti tämä isoäidin vesirinkiläohje!

VESIRINKILÄT vuodelta 1909

6 munaa
120 gr. sokeria
1 tl. hienonn. kardemummaa
425 gr. vehnäjauhoja

Munat ja sokeri sekoitetaan, siihen lisätään kardemumma ja vehnäjauhot. Taikina jätetään silleen muutamaksi tunniksi, muodostetaan sitte pieniksi rinkilöiksi, pistetään kiehuvaan veteen ja paistetaan hyvässä uuninlämmössä.

_______________________

VESIRINKILÄT nykykielellä
= Bagles/Simit, up to U

3 munaa
60 g sokeria (tai vähemmän, varsinkin jos teet suolaisia rinkeleitä)
1/2 tl kardemummaa (tai ripaus merisuolaa)
250-300 g vehnäjauhoja
(koristeeksi seesaminsiemeniä)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kardemumma tai suola ja jauhot. Anna taikinan tekeytyä huoneenlämmössä ainakin tunti.  Jauhota työtaso ja pyörittele taikina pieniksi palloiksi. Puhkaise jokaisen pullan keskelle reikä ja venyttele rinkeliksi. Kuumenna vesi kiehuvaksi, tiputa rinkelit veteen ja keitä minuutti. Käännä, ja keitä vielä toinenkin minuutti. Nosta reikäkauhalla leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. (Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.) Paista 200℃ uunissa, kunnes pinta on kauniin ruskea. Tarjoa kardemummarinkelit maustamattoman tuorejuuston, mintunlehtien ja mansikoiden kanssa. Tarjoa suolalla maustetut rinkelit tuorejuuston, kylmäsavulohen, tillin ja aamulenkillä noukittujen voikukanlehtien kanssa.

________________________

MEHUHYYTELÖ

Isoäidinaikainen mehuhyytelö oli varmastikin lasimaljasta tarjoiltava venyvä, vähän kiisseliä paksumpi jälkiruoka. Minä sain oman inspiraationi Aasiasta; japanilaisista laihdutushyytelöistä ja thaimaalaisista jääkylmistä trooppisista välipalahyytelöistä. Molemmat ovat viiriäisenmunan kokoisia miniannoksia. Tein kuvan punaiset ja vihreät minihyytelöt mehulingolla valmistetuista hedelmä- ja vihannesmehuista. Hyytelöintiaineena käytin merilevästä valmistettua, agar-agar-tyylistä jauhetta (Thaimaalaista, käyttöohjeita myöten, heh.)

Kotioloissa liivatejauhe tai -lehdet ajavat saman asian. Määrä pitää vain sopeuttaa tarjoilutavan mukaiseksi; jos teet irtonaisena tarjottavia miniannoksia, saa gelatiinia lisätä reilummin... Kulhosta tarjottavan lusikoitavan hyytelön voi jättää löysemmäksi.

Niin tai näin; hyytelöön saa piilotettua kätevästi kivennäisaineet ja vitamiinit iänikuista mehua tai salaattiannosta houkuttelevampaan muotoon. Vaikkapa lapsille, hellepäivän herkuksi?
__________________

MEHUHYYTELÖ vuodelta 1909

8 dl. makeata marjamehua
4 dl. vettä
10 liivatelehteä

Huuhdotut liivatelehdet pannaan kylmään veteen 10 min:ksi, jotta hyytelö ei saisi liivatemakua. Sitten keitetään 4 dl. vettä, liivatelehdet sulatetaan siinä, liuos jäähdytetään hiukan ja siivilöidään, jolloin kirkas marjamehu hämmennetään sekaan. Hyytelö kaadetaan lasimaljaan hyytymään.

_________________

MEHUHYYTELÖ nykykielellä

1 liivatelehti (tai agar agaria pakkauksen ohjeen mukaan)
vettä
reilu desi marja- tai hedelmämehua, kookosvettä tai vihannesmehua

Liota liivate kylmässä vedessä, keitä tilkka vettä, puristele liivate "kuivaksi" ja sekoita kuumaan veteen. Yhdistä mehu ja liivateliemi, siivilöi tarjoiluastiaan tai pieniin silikoonisiin annosmuotteihin. Anna hyytyä jääkaapissa pari tuntia tai yön yli. Tajoa jääkaappikylminä.

_________________

MUNAVELLI 2.

Joku tässä munavellissä sykähdytti. Oliko se isoäidin antama kympin arvosana, yksinkertaiset raaka-aineet vai samettinen ja valkoinen yleisvaikutelma? Tiedä häntä, mutta vaikkei vellin maku ollutkaan  mikään makuaisteja ravisutteleva, jäi tämä silti mieleen. Kuin elämänviisauden maallistuma; ei mitään ihmeellistä, mutta kaunista, harmonista ja konstailematonta. Sellaisten vanhojen herttaisten mummujen välipalaa.

Raaka-aineethan ovat samat kuin valkokastikkeessa ja/tai lettutaikinassa. Mieto lämpö sakeuttaa seoksen ja tekee "lettutaikinasta" velliä. Valmis munavelli on täyteläistä ja sen voi maustaa oman mieltymyksen mukaisesti; suolaiseksi tai makeaksi... Sattumaksi voisi lisätä valkosipulin kanssa freesattuja pinaatinlehtiä, maapähkinävoita ja rapeaksi paistettua pekoonia... Tai makeita mangoviipaleita, tuoreita vadelmia ja paahdettuja pähkinöitä.

MUNAVELLI 2. vuodelta 1909

2 munaa
2-3 rkl. vehnäjauhoja
1 rkl. suolaa
1 tl. sokeria
2 ltr. maitoa

Munat vatkataan kasarissa, muut ainekset lisätään siihen, ja velli vispilöidään tulella kunnes sakenee.

_________________________

MUNAVELLI nykykielellä

5 dl maitoa
1 luomumuna
ripaus suolaa
ripaus sokeria
2 rkl vehnäjauhoja

Vispaa kaikki ainekset tasaiseksi liemeksi, kypsennä miedolla lämmöllä kunnes velli saostuu, eikä maistu enää jauhoille. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai sokeria. Tarjoa suolasten tai makeiden lisukkeiden kanssa.

________________________

KOHOMUNKIT/2

Täässä tulee viimekäden vinkki vappibrunssille.
Helppo ohje, minkä kokeilin ensimmäisen kerran jo muutama vappua sitten... Täytin munkkipullat silloin mascarponejuustolla ja lemon curd tahnalla. Nyt käytin herkkutehtailuun entistäkin vähemmän aikaa; pursotin vain taikinan churroiksi ja uppopaistoin. Valmiit munkkitangot olisin voinut kieritellä vielä kanelisokerissa... Mutta oikasin suklaadipinkin kanssa; käytin valmista Nutellaa. Eikä tämä suomalais-espanjalainen makunautinto jäänyt kaipaamaan enää yhtään mitään.

Herkullista Wappua!

_________________________

KOHOMUNKIT vuodelta 1909

1 1/2 dl vettä
1 1/2 dl. maitoa
2 rkl. voita
2 rkl. sokeria
1/2 sitruunan kuori
200 gr. vehnäjauhoja
4-5 munaa

Vesi, maito, voi, sokeri ja raastimella hienonnettu sitruunan keltainen kuoren osa kiehautetaan, ja vehnäjauhot vispilöidään sekaan. Saa kiehua 10 min. ja kaadetaan jäähtymään. Munat vatkataan seokseen yksitellen. Kahdella lusikalla muodostetaan taikinasta pyöryköitä, jotka pannaan kuumaan keitinrasvaan kiehumaan, kunnes ovat paistuneet hyvin kuohkeiksi ja keveiksi, sekä vaalean ruskeiksi. Ne nostetaan imupaperille valumaan, asetellaan maljaan ja sokeroidaan. Kohomunkit tarjotaan joko jälkiruokana hillon kera tahi kahvi- ja teeleipinä.

_________________________

KOHOMUNKIT nykykielellä
=sitruunachurrot

1 1/2 dl vettä
1 1/2 dl maitoa
1 tl oliiviöljyä (tai voisulaa)
1/2 luomusitruunan hienoksiraastettu kuori
ripaus merisuolaa
ripaus sokeria
200 g vehnäjauhoja
2 luomumunaa
lisäksi tarvitset rypsiöljyä uppopaistamiseen

Kiehauta vesi, maito, suola, sokeri, sitruunankuoriraaste ja oliiviöljy. Vispaa jauhot sekaan, sekoita tasaiseksi, kypsennä hetki ja anna jäähtyä. Lisää taikinaan 2 kananmunaa, sekoita, kunnes saat tasaisen taikinan.

Kuumenna öljy 180℃ (öljy on valmista kun siihen tiputettu leipäkuutio ruskistuu 30 sekunnissa). Lusikoi taikina pursotinpussiin ja pursota churrotangot varovasti tirisevään öljyyn. Uppopaista kullankeltaisiksi ja nosta talouspaperin päälle valumaan. Kierittele munkit kanelisokerissa tai tarjoa suklaadipin kanssa.

________________________