SUKLAALEIVÄT

"MUSTIKKA-VALKOSUKLAA MARENKI, VANILJAKERMAA, MUSTIKKAMELBAA                                                JA KETUNLEIPÄSYDÄMIÄ"

Näitä isoäidin suklaaleipiä tarjoan itsenäisyyspäivänä. Onhan Anna Hildakin antanut reseptille täyden kympin. Nykykielelle jalostetussa versiossa jälkiruoan päätähtenä loistavat, kotimaisten luomumunien lisäksi, mustikat. Yksinkertaista, mutta herkullista. Konstailematonta... hmmmmm.... ja  herkullista.... Niin herkullista, että kannattaa nostaa marengit näkyviltä, etteivät häviä ennen keskiviikkoa...

MUSTIKAN VÄRI KUIVUU MARENGIN PINNASSA HILLITYN HARMAHTAVAKSI, MUTTA MAKU SÄILYY. 

Mustikka-valkosuklaamarenki vie kielen jo yksinäänkin. Vaniljakerma tekee siitä salonkikelpoisen leivoksen, ja ketunleipäsydämet viimeistelevät herkun raikkaasti.

SUKLAALEIVÄT vuodelta 1909

6 munanvalkuaista
12 rkl. sokeria
1 1/2 rkl. hienonn. suklaata

Munanvalkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi ja vatkaamista jatketaan vielä noin 15 min. Sitten seulotaanhienoimpia sokerijauhoja ja hienonn. suklaata varovasti ja vähitellen sekaan. Lusikalla pannaan voidellulle ja perunajauhoilla jauhotetulle pellille pieniä, korkeita kakkuja, tahi painetaan paperitötterön läpi eri muotoisia leivoksia, jotka kuivataan heikossa uuninlämmössä.

__________________

SUKLAALEIVÄT nykykielellä
= valkosuklaa-mustikka marengit

2 luomumunan  valkuaista
ripaus suolaa
1 desi tomusokeria (tai oman maun mukaan)
100 g valkoista leivontasuklaata
3-4 tl kotimaista mustikkajauhetta (Biokia)

lisäksi
mustikkamelbaan:
1 dl pakastemustikoita (kotimaisia, tietenkin)
1/2 dl sokeria

vaniljakermaan:
luomu kuohukermaa
vaniljatanko+hienoa sokeria (tai vaniljasokerin ja hienon sokerin sekoitusta)

koristeeksi:
ketunleipiä (=käenkaaleja)

työkaluksi:
bambutikku (varras)

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää suola ja sokeri, vatkaa tasaiseksi. Sulata suklaa vesihauteessa, lisää mustikkajauhe suklaan sekaan. Nostele marenkikasoja leivinpaperilla päällystetylle uunipellille, valuta mustikkasuklaata marenkien päälle. Jatka, kunnes koko marenkimassa ja mustikkasuklaa on käytetty. Piirrä bambutikulla mustikkasuklaan pintaan koukeroita ja sukella välillä marenkimassan pohjalle saakka, niin, että saat kauniin marmorimaisen kuvion.

Paista marenkeja 120℃ uunissa tunti. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta vaniljalla ja sokerilla. Laita jäiset mustikat ja sokeri kattilaan, keitä, kunnes mustikat soseutuvat ja sokeri liukenee. Siivilöi ja jäähdytä seos. Nypi ketunleipien lehdet irralleen, niin, että saat vihreitä sydämiä.

Kokoa leivokset juuri ennen tarjoamista: aseta marenki jälkiruokalautaselle, levitä vaniljakermavaahtoa päälle, valuta pinnalle "mustikkamelbaa" ja ripottele koristeeksi ketunleipäsydämiä.

_____________________

SUKLAAKASTIKE

Suklaakastike ja churro-munkit... Serranon TV-perheen makea aamupala... Ne munkkitangot, mitkä tekevät espanjalaisista aamukahveista vähän muita makeampia.

Voisitko kuvitella, että ihan samanlaista leivonnaista on tehty isoäidinaikaisessa Suomessakin?! Totta se on! Anna Hildan sata vuotta vanhasta keittokirjasta löytyy erikseen kohomunkkien ohje, ja niille sopivan dipin; suklaakastikkeen resepti. Por favor, tässä tulee suomalais-espanjalainen perinneherkku; kohomunkit ja suklaakastike.

SUKLAAKASTIKE vuodelta 1909

8 dl. vettä
1 suklaakakku
sokeria
1/2 rkl. perunajauhoja

Suklaa liotetaan kiehuvassa vedessä, maustetaan sokerilla ja suurustetaan kylmään vesitilkkaseen sekoitetuilla perunajauhoilla. Kastike saa kiehahtaa ja tarjotaan joko kuumana tahi kylmänä.

_________________

SUKLAAKASTIKE nykykielellä

1 dl luomu kuohukermaa
2 dl kiehuvan kuumaa vettä
200 g mahdollisimman tummaa suklaata
(vanilja)sokeria
1 tl perunajauhoja
tilkka kylmää vettä

Kuumenna kerma ja vesi kiehumispisteeseen, pilko suklaa sekaan ja sekoita, kunnes suklaa sulaa. Mausta sokerilla.

Sekoita perunajauhot kylmään veteen, kaada suklaaliemen sekaan. Pidä kastike kuumalla keittolevyllä, kunnes seos pulpahtaa kerran.  Tarjoa KOHOMUNKKITANKOJEN dippikastikkeena.

_________________

SIANKYLKIPAISTI

NYT NAUTITAAN INKIVÄÄRILLÄ, LUUMULLA JA OMENALLA MAUSTETTUA POSSUPATAA. 

Sateinen sunnuntai oli tämän syksyn ensimmäinen pataruokapäivä... Sellainen, kun mieli tekee vain jotain höyryävän kuumaa... Jotain täyteläistä ja mehevää... Kun lihatiski vetää ruokaostoksilla  puoleensa kuin magneetti.

NYKYKIELINEN SIANKYLKIPAISTI MUHI UUNISSA NIIN KYPSÄKSI, ETTÄ OMENAT SULIVAT KASTIKKEESEEN, LIHA MUREUTUI PEHMEÄKSI JA LIEMI SUURUSTUI  KASTIKKEEKSI ILMAN VEHNÄJAUHOJAKIN... 

Siankylkipaisti on maistunut Anna Hildanllekin; siitä kertoo reseptin reunaan lyijykynällä raapustettu muistiinpano "Erinomaista".

SIANKYLKIPAISTI vuodelts 1909

1 1/2 kg. siankylkeä
1/2 sitruunaa
1 rkl. suolaa
1/2 tl. hienonn. inkivääriä
1/2 tl. hienonn valkopippuria
5 luumua
2 hapanta omenaa
vettä

kastike:
1 1/2 rkl. vehnäjauhoja
2 tl. sinappia

Liha pestään kuumaan veteen kastetulla pyyhkeellä, kamara poistetaan, ja luut säretään. Sen pinta hierotaan sitruunalla, ja sitte liha paloitellaan sopivan suuruisiksi palasiksi. Nämä asetellaan uunipannuun, lihapuoli ylöspäin, mausteet ripotellaan päälle, ja kylkipaisti pannaan kuumaan uuniin paistumaan. Vähän ajan kuluttua lisätään pannuun kiehuvaa vettä, huuhdotut, viipaleiksi leikatut omenat ja luumut asetetaan lihapalasien päälle. Palaset käännetään, kun ovat ruskeutuneet, ja saavat paistua, kunnes tuntuvat mureilta. Liha valellaan paistumisen aikana usein liemellään.

Rasva kuoritaan liemestä pois ja kastike suurustetaan vehnäjauhoilla. Se saa kiehua vähän aikaa, maustetaan sinapilla ja siivilöidään.
_______________________

SIANKYLKIPAISTI nykykielellä

700-800 g possun kylkilihaa tai kassleria
nokare voita
1/2 luomu sitruuna
mustapippuria/valkopippuria myllystä
merisuolaa myllystä
1 laakerinlehti (tai rosmariinin oksa)
1 valkosipulin kynsi
2 kotimaista, hapanta omenaa
peukalonpään kokoinen pala luomu inkivääriä
100g kuivattuja kivettömiä luumuja
(loraus punaviiniä, ei välttämätön, mutta hyvä lisä)
lihalientä tai vettä

Kuutioi liha, sulata voi kuumalla pannulla ja paista lihapaloihin kauniin ruskea pinta. Laita lihat pataan, halkaise sitruuna ja raasta ensin puolikkaan sitruunan kuori hienoksi, purista sitten mehu talteen. Lisää kuoriraaste ja mehu pataan. Jauha päälle pippuria ja suolaa, lorauta sekaan desin verran punaviiniä ja niin paljon lihalientä (tai vettä), että lihat peittyvät. Poista omenien siemenkodat, lohko hedelmäliha, kuori ja raasta inkivääri. Heitä pataan laakerinlehti (tai rosmariinin oksa), kokonainen valkosipulin kynsi, lohkotut omenat, kuivatut luumut ja raastettu inkivääri.

Hauduta pataa 160℃ uunissa pari-kolme tuntia, kunnes liha on sopivan mureaa. Tarkista maku ja lisää halutessasi  suolaa ja pippuria. Tarjoa pinaattimuhennoksen kanssa.

________________________

PERUNAOHUKKAAT/3

Puolukkahillon kanssa aamiaiseksi, tai lounaaksi sellaisenaan... Vai; savulohen ja turkkilaisen jogurtin kanssa illallispöytään?!

Kolmas kerta toden sanoo.
Ensimmäisellä kerralla, vuonna 2013, perunaohukkaista tuli röstimäisiä. Toisella kerralla, vuosimallia 2016, raastoin potut niin hienoksi, että ohukkaat näyttivät ihan normi-laskiaisherkuilta. Nyt innostuin tyhjentämään jääkaapin vihanneslaatikon; ja ohukkaista tuli kokonainen lounas.Maku sai lisäpuhtia sipulista, pinaatista ja valkosipulista. Kananmunankeltuaiset olisi hyvin voinut jättää poiskin... Mutta helpottivat paistamista ja pitivät pihvit siististi kasassa.

Reseptiä voi muokata sen mukaan, mitä jääkaapista milloinkin löytyy. Sekaan voisi raastaa perunan kaveriksi muitakin juureksia... Tai; silputa pinaatin sijasta lehtikaalia... Tai lehtimangoldia. Näihin pihveihin saa kätevästi hävitettyä myös kaikki ruukkuyrttien jämät...

PERUNAOHUKKAAT vuodelta 1909

5-6 perunaa
1/2 ltr. maitoa
2 dl. vehnäjauhoja
suolaa
voita paistamiseen

Perunat kuoritaan, huuhdotaan ja hienonnetaan raastimella. Raastetut perunat, vehnäjauhot j asuolaa sekoitetaan maitoon, jotka jätetään silleen tunniksi. Ohukaispannu kuumennetaan, sivellään voilla, ja siinä paistetaan taikinasta ohukkaita. Tarjotaan puolukkahillon kera.

__________________

PERUNAOHUKKAAT nykykielellä
=peruna-pinaattipihvit

3 jauhoista perunaa
1/2 sipuli (tai nippu ruohosipulia)
(1 valkosipulin kynsi)
reilu kourallinen tuoreita pinaatinlehtiä
1 tl persiljasilppua (tai jotain muuta tuoreyrttiä)
2 luomumunan keltuaista
1 dl luomu vehnäjauhoja
1/2 dl (homogenoimatonta) täysmaitoa (tai luomu kuohukermaa)
merisuolaa
mustapippuria
normaalisuolaista kotimaista voita paistamiseen

Kuori ja raasta perunat karkeaksi raasteeksi. Nosta raaste puhtaan kankaisen lautasliinan (tai keittiöpyyhkeen) päälle, tee liinasta nyytti ja puristele tärkkelysvesi pois. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Hienonna pinaatti ja persilja.

Sekoita kulhossa keltuaiset, perunaraaste, sipulisilppu, pinaatti, ja persilja, mausta muskotilla, suolalla ja pippurilla. Lisää jauhot ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi.

Sulata voinokare pannulla, nosta ruokalusikallinen taikinaa pannulle ja paista ohukkaat, molemmilta puolilta, kypsiksi. Tarjoa turkkilaisen jogurtin tai ranskankerman, ruohosipulisilpun ja chlimaustemyllystä jauhetun tujauksen kanssa.

_________________

APPELSIINIMARMELAATI

CROQUE MADAME-LEIPÄ & APPELSIINIMARMELAATIA ISÄNPÄIVÄAAMUKSI?!

Paljon onnea vaan, paljon onneeaa vaaan, paljon onneeeeaaaaa Iskä, paljon onneeeaaaa vaaaaan!

Jos joskus, niin nyt on aika herätellä Isä laululla ja omatekoisella aamupalalla. Klassikko; Croque Madame (Croque Monsieur + paistettu kananmuna), valmistuu paahdetuista leivistä, juustoraasteella höystetystä valkokastikkeesta (mornay, se mitä tehtiin isoäidin "muhennetut makaroonit" ohjeessa), juustoviipaleesta, kinkkusiivusta ja häränsilmästä (yhdeltä puolelta paistettu kananmuna). Ellet jaksa innostua leivästä, tai; jos aamupala ei vaan kuulu Iskän tapoihin, saat tästä isoäidin marmelaati-ohjeesta kultaisen keskitien. Hillon voi keittää purkkiin valmiiksi, eikä H-hetkellä tarvitse kuin paahtaa leipä!

Aurinkoista Isänpäivää!
______________________

APPELSIINIMARMELAATI vuodelta 1909

5 appelsiinia
3 sitruunaa
2 ltr. 8 dl. vettä
2 kg. sokeria

Appelsiinit ja sitruunat huuhdotaan, pyyhitään kuiviksi ja kuoritaan. Valkoinen osa kuorista leikataan pois ja keltainen kuori leikataan hienoiksi suikaleiksi. Siemenet poistetaan, hedelmälohkoista, jotka paloitellaan ja pannaan kuorien kera 24 tunniksi kylmään veteen. Ne keitetään senjälkeen samassa vedessä pehmeiksi noin 1-2 tuntia ja jätetään silleen vielä seuraavaan päivään. Nyt lisätään sokeri, ja marmelaati saa hiljalleen kiehua kirkkaaksi ja kyllin sakeaksi. Kiehuessa kuoritaan vaahto tarkkaan pois. Marmelaati säilytetään lasipurkissa ja tarjotaan paahdetulle leivällä siveltynä teen ohella.

_____________________

APPELSIINIMARMELAATI nykykielellä
= joulumausteilla höystetty isäinpäivä-marmeladi

4 luomu appelsiinia
vettä niin paljon, että kuoret ja hedelmälohkot peittyvät
4 dl sokeria
2 kanelitankoa
6 mausteneilikkaa

Huuhtele ja kuivaa appelsiinit. Leikkaa molemmat päät pois, nosta hedelmät leikkuulaudalle pystyyn ja kuori mukaillen kaarevaa kylkeä, niin että saat mahdollisimman pitkiä kuorisiivuja. (Hedelmän pintaan ei saa jäädä valkoista kuorta.) Laita kuoren pala kerrallaan leikkuulaudalle ja vuole valkoinen kuoren osa terävällä veitsellä pois. Leikkaa trimmatut keltaiset kuoret 4 mm ohuiksi tikuiksi. Viillä terävällä veitsellä hedelmälohkojen ja kalvojen välistä lohkot yksitellen irti. (Tarkoitus on päästä kuoren alla olevasta valkoisesta kalvosta eroon, samoin kuin hedelmälohkojen sitkeistä välikalvoista.)

Laita appelsiinilohkot ja kuoritikut kattilaan, kaada vettä päälle niin paljon, että koko komeus peittyy reilusti. Liota kuoria huoneenlämmössä yön yli.

Lisää kattilaan sokeri ja mausteet. Kuumenna keitos kiehumispisteeseen, hämmennä niin kauan, että sokeri liukenee veteen. Keitä marmelaatia miedolla lämmöllä ainakin tunti, kunnes liemi on siirappimaista ja kuoren palat läpikuultavia. Nouki mausteet marmelaatista, purkita kuuma hillo puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje kannet. Säilytä viileässä.

____________________

UUNISSA PAISTETTU TURSKA

NÄYTTÄÄ TYLSÄLTÄ, MUTTA USKO TAI ÄLÄ; VIE KIELEN MENNESSÄÄN.

Värittömästä ja tylsääkin tylsemmän näköisestä annoksesta harvoin innostuu tällä tavalla. Ajattelin vähän vain maistaa, mutta löysinkin itseni kaapimasta tyhjän lautasen pojalta perunamuhennoksen ja kermakastikkeen rippeitä.

Pottumuusi muuttui salonkikelpoiseksi sienisuolan  avustuksella, (sen, mitä tein kuivatuista suppilovahveroista pari postausta sitten). Turska sai täyteläisyyttä pähkinävoista ja luomukermasta. Rouhitut mantelit olisi voinut jättää poiskin, mutta toivat annokseen mukavaa purutuntumaa... Sama  asia hoituisi vaihtamalla tavalliset korppujauhot rapeiksi, japanilaisiksi, pankojauhoiksi.

Isoäidin uuniturska-ohje tekee vanhasta kouluruoasta yliopistoversion... Ja näin kalapuikko kasvoi aikuiseksi.

__________________

UUNISSA PAISTETTU TURSKA vuodelta 1909

1 1/2 kg. turskaa
3-4 rkl. voita
1 muna
2 rkl. survottuja korppuja
1 1/2 rkl. suolaa
3 dl. kermaa

Turska perataan, huuhdotaan ja pyyhitään kuivaksi. Se asetetaan voilla voideltuun uunipannuun ja sivellään vatkatulla munalla; päälle sirotellaan survotut korput ja suola, sitte pannaan kala uuniin paistumaan. Kun se alkaa ruskeutua, kaadetaan kerma päälle, ja kala saa paistua valmiiksi. Turska tarjotaan kastikkeineen.

_________________

UUNISSA PAISTETTU TURSKA nykykielellä
= aikuisten kalapuikot

200 g ruodotonta turskafileetä
3 rkl voita
1 luomu muna
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
2 rkl. korppujauhoja
1 dl luomu kuohukermaa
2  (savustettua) mantelia

Taputtele turskafileet kuiviksi talouspaperilla, voitele uunivuoka (tai vuoraa leivinpaperilla). Vatkaa kananmuna kulhossa, kierittele fileet kananmunassa ja aseta uunivuokaan. Jauha päälle suolaa ja pippuria, ripottele pinnalle korppujauhot. Kuumenna pari ruokalusikallista voita pannulla, miedolla lämmöllä, kunnes voi saa kauniin ruskean sävyn ja pähkinäisen tuoksun (älä käristä). Kaada ruskistettu pähkinävoi kalafileiden päälle.

Paista 180℃ uunissa 10 minuuttia, kaada kerma päälle ja paista vielä 10-15 minuuttia. Ota kerma vuoan pohjalta talteen, tarjoa turskafileet sienisuolalla maustetun perunamuhennoksen, kermakastikkeen ja kuivan sherrytilkan kanssa. Viimeistele annos rouhitulla mantelilla.

_________________