PUNAVIINIMARJA- JA VADELMAHYYTELÖ

Vadelmat pyöristävät kirpeänraikkaan viinimarjan aromin mehevän makeaksi...

Tämän hyytelön makuun ei kyllästy, tätä haluaisi vaan lisää. Paitsi että lopputulos oli melkein mehua, sen verran löysäksi nykykielinen versio jäi. Jäähy kylmässä, yön yli, teki hyytelöstä vähän paksumpaa, mutta tätä  saisi keittää kasaan paljon pidempään, tai sitten lisätä seokseen reilusti sokeria... Niin, tai, ketkä eivät vierasta sitruunahappoa (itse en sitä suuhuni viitsi laittaa, ks. edellinen hillokepostaus), voivat tehdä hyytelön hillo- tai hyytelösokerista.

Niin tai nän; tässä marjaherkussa on maku kohdallaan!
Ja "juoksevasta hyytelöstä" saa loistavan jäätelökastikkeen.

___________________________

PUNAVIINIMARJA- JA VADELMAHYYTELÖ vuodelta 1909

3 ltr. riivittyjä viinimarjoja
1 1/2 ltr. vadelmia
3 dl. vettä
3/4 kg. sokeria 1 ltr:lle mahua

Marjat huuhdotaan, survotaan rikki, vesi kaadetaan kiehuvana päälle ja marjat jätetään seuraavaan päivään mehustumaan. Sitten ne pannaan vienolle tulelle kiehumaan noin 15 min. ja hämmennetään koko ajan, ja kaadetaan senjälkeen siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Valunut mehu mitataan ja sokeri lisätään. Kun sokeri on sulanut, kuumennetaan mehu hitaasti ja annetaan hiljalleen kiehua noin 20-30 min. Vaahto kuoritaan pois, ja kun vähän mehua lautasella jäähdytettynä hyytyy, on hyytelö valmista. Hyytelö kaadetaan heti kuumana kuiviin, kuumennettuihin purkkeihin. Paperi sidotaan päälle asta sitten, kun hyytelö on jäähtynyt.

___________________________

PUNAVIINIMARJA- JA VADELMAHYYTELÖ nykykielellä

2 dl putsattuja punaisia viinimarjoja
1 dl vadelmia
1 dl vettä
750 g sokeria per 1 litra valmista mehua (75 g/ 1 dl)

Huuhtele marjat, laita teräskattilaan ja painele rikki perunasurvimella. Kiehauta vesi ja kaada marjojen päälle. Anna mehustua yön yli, tai peitä kattila talouskelmulla ja hauduta vesihauteessa miedolla lämmöllä, kunnes mehu irtoaa marjoista ja marjat muuttuvat haaleiksi.

Siivilöi mehu talteen, mittaa määrä ja punnitse sokeri. Sekoita sokeri mehuun, kuori mahdollinen vaahto pois ja keitä miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Tässä vaiheessa hyytelö saattaa vielä olla pelkkää mehua... Hyytymisaste selviää lautastestillä: kaada hyytelöä kylmälle lautaselle ja vedä siihen viilto. Jos jälki jää näkyviin, on hyytelö valmista.

Jatka keittämistä, tai käytä juoksevana jälkiruokakastikkeena. Kaada valmis hyytelö puhtaaseen lasipurkkiin ja sulje kansi. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja säilytä jääkaapissa.

___________________________

SEKOITETTU HEDELMÄHILLOKE

"KOLMEN HEDELMÄN HILLOKE SULAUTUU YHDEKSI KOKONAISUUDEKSI  JUOKSEVAN TAHMAKASTIKKEEN AVULLA"

TESTING, TESTING...
Ihan kohta omenat, luumut ja päärynät kypsyvät. Ja alkaa säilömissesonki. Isoäidin resepti tuo vähän vaihtelua perushillokkeelle. Hedelmien keittäminen omissa kattiloissaan, yhden ison padan sijasta, säilyttää jokaisen lajin omintakeisen maun, tuoksun sekä värin. Maku on onnistuneen moniulotteinen, jopa jännittäväkin. Rakenne jää vielä vähän hataraksi; pehmeät hedelmäpalaset  tahmaisessa, juoksevassa sokeriliemessä... Aika vaikeaa syödä sotkematta. (Mutten viitsinyt vaihtaa perussokeria hillosokeriksi, taaskaan, sen sisältämän sitruunahapon takia = yleensä Kiinassa homesienen avulla valmistettu kemiallinen ja keinotekoinen happo = saa herkän nenäni tukkoiseksi.)

Sitten joskus, kun eletään koleita talvipäiviä, meinaan tehdä keltaista hilloketta ja kokeilla tämän ohjeen omenasta ja mangosta... Mutta nyt jään odottelemaan niitä kotimaisia luumuja, ja omppusadon kypsymistä.
_________________

SEKOITETTU HEDELMÄHILLOKE vuodelta 1909

2 kg. omenia
2 kg. päärynöitä
2 kg. luumuja
3 kg. sokeria
9 dl. vettä

Omenat kuoritaan, leikataan lohkoiksi ja siemenkota poistetaan; päärynöiden kanssa menetellään samoin ja huuhdotuista luumuista poistetaan kivet. Kukin hedelmälaji keitetään eriksee 1 kg:ssa sokeria ja 3 dl:ssa vettä. Ne keitetään, kunnes hedelmät ovat pehmeitä ja läpikuultavia. Keittämisen aikana kuoritaan vaahto hillosta tarkkaan pois, ja kun ne ovat jäähtyneet, sekoitetaan nämä eri hillot yhteen. Sekoitettu hilloke kaadetaan purkkiin ja paperi sidotaan päälle.

_________________

SEKOITETTU HEDELMÄHILLOKE nykykielellä

yhtä paljon omenia, päärynöitä ja luumuja
puolet hedelmien painosta sokeria
1/2 dl vettä/hedelmäkattila

Kuori omenat ja päärynät ja leikkaa hedelmäliha lohkoiksi, poista luumuista kivet. Punnitse hedelmät, ja punnitse puolet painosta sokeria. Laita hedelmät kolmeen eri kattilaan, ripottele sokeri päälle ja kaada vesi sekaan. Keitä hedelmiä miedolla lämmöllä, kunnes ne pehmenevät, kuori mahdollinen vaahto pois. Sekoita hilloliemet keskenään ja kaada kuumassa vedessä käytettyyn lasitölkkiin. Sulje kansi ja anna jäähtyä huoneenlämmössä, säilytä jääkaapissa.

________________

PERUNA- JA TOMAATTILAATIKKO

Jos pyttipannu on äijäruokaa, niin tämä isoäidin peruna- ja tomaattilaatikko on astetta naisellisempi vaihtoehto jämäpotuille. Kesäisen maun laatikko saa itsekasvatetuista (tai puutarhalta noukituista), auringon kypsyttämistä tomaateista ja oman kasvimaan yrteistä (ruukkubasilikakin ajaa asian).

Mitäpä tähän muuta lisäämään... Niin, no; ehkä vähän raikasta salaattia ja päivän kalasaalis tai mehevä pihvi, grillikuumana.

PERUNA- JA TOMAATTILAATIKKO vuodelta 1909

1 ltr. keitettyjä perunoita
2-3 tomaattia
suolaa
3 rkl. survottuja korppuja
3 rkl. voita

Keitetyt, kuoritut perunat leikataan viipaleiksi, jotka asetetaan tomaattiviipaleiden kanssa kerroksittain voideltuun vuokaan. Suolaa ripotellaan kerroksien väliin, survotut korput ripotellaan pinnalle voipalasia pannaan päälle ja laatikko pannaan uuniin paistumaan. Tarjotaan liharuokien kera tahi erikseen.

______________________

PERUNA- JA TOMAATTILAATIKKO nykykielellä

edellispäivältä jääneitä keitettyjä perunoita
auringonkypsyttämiä tomaatteja
tuoreita yrttejä (basilikaa, persiljaa, timjamia)
merisuolaa
korppujauhoja
luomuvoita

Kuori perunat ja leikkaa tomaattien kanssa tasapaksuiksi viipaleiksi. Lado uunivuokaan tomaattia ja perunaa kerroksittain, ripottele yrttiseosta väliin. Peitä pinta korppujauhoilla ja laita pari voinokaretta päälle. Paista 200℃ uunissa 15-20 minuuttia.

____________________

SUNNUNTAIPYÖRYKÄT

KAHVILLE!
Kerrankin voi sanoa että "onneksi aamulla tihutti vettä", ja sai hyvällä mielin köllötellä sängyssä pitkään... Laittaa sunnuntaipullataikinan nousemaan, käydä kaikessa rauhassa noukkimassa kourallisen mustikoita lähimetsästä... Ja leipoa "aamupalaksi" mustikkapyöryköitä.

Isoäidin sunnuntaipyörykät edustavat parhainta suomalaista pullaperinnettä. Taikinassa on riittävästi makeutta, muttei yhtään liikaa ja sopivasti voita, vaikkei näppituntuma tunnukaan rasvaiselta. Mustikkaa ei kuulu alkuperäiseen ohjeeseen, muttei sitä nyt voinut jättää millään poiskaan, kun varvut jo sinisenään notkuvat.

Jos ei mansikkakakkua, niin sitten mustikkapyöryköitä sunnuntain kahvipöytään.
Olispa aina kesä!

SUNNUNTAIPYÖRYKÄT vuodelta 1909

2 rkl. hiivaa
5 munaa
2 dl. sokeria
2 dl. haaleata maitoa
2 dl. sulattua voita
750 gr. vehnäjauhoja

voitelemiseen 1 muna
1 dl. mantelia
2 rkl. kristallisokeria

Hiiva liuotetaan tilkkaseen haaleata vettä; vehnäjauhoja sekoitetaan niin paljon, että saadaan paksu vellimäinen seos, joka pannaan nousemaan. Muna ja sokeri vatkataan, haalea maito, osa vehnäjauhoista ja noussut hiiva lisätän, jonka jälkeen hierottu voi ja loput jauhot sotketaan taikinaan; alustamista jatketaan kunnes taikina käy notkeaksi. Kun taikina on noussut kooltaan kaksinkertaiseksi, vanutetaan se hyvin huolellisesti leivinpöydällä ja leivotaan neljäksi rinkiläksi, jotka sitte kun ovat nousseet, sivellään vatkatulla munalla ja kypsennetään hyvässä , tasaisessa uuninlämmössä.

_____________________

SUNNUNTAIPYÖRYKÄT nykykielellä

1/2 dl vettä
1 rkl tuorehiivaa
1 kananmuna
1 dl sokeria + ylimääräistä koristeluun
reilu 6 dl vehnäjauhoja
1 dl voisulaa
1 dl maitoa

lisäksi tarvitset:
1 kananmunan voiteluun ja mantelilastuja (ja mustikoita) koristeluun


Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää jauhoja sen verran, että saat vellimäisen seoksen. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää maito ja loput jauhot. Vaivaa taikinaan kimmoisa sitko, lisää voisula ja vaivaa se taikinan sekaan. Anna taikinan nousta kaksinkertaiseksi.

Leivo jauhotetulla leivinalustalla sormen paksuisia tankoja, katko tangot n. 15 cm:ksi ja kieritä solmuiksi. Nosta taikinasolmut leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja anna nousta vielä varttitunti. Voitele pyörykät vatkatulla munalla, ripottele päälle sokeria ja mantelilastuja (ja mustikoita). Paista 200℃ uunissa reilu 10 minuuttia, kunnes pinta saa vähän väriä.

_____________________

MANSIKKAHILLO

SOODAN SINISEEN VIVAHTAVA VAAHTO SIHISEE KUIN OIKEA TAIKALIEMI JA ANTAA HILLOLLE SINERTÄVÄN PUNAISEN SÄVYN.

Isoäidin taikahillo on tässä.

Tämän perään on turha haikailla supermarketin hillohyllyllä, tai ulkomailla. Muttei hätää, hilloa voi tuunata helposti Kesä-Suomen ulkopuolellakin. Tuoreiden mesimarjojen tai itsetehdyn mesimarjamehun  sijasta hilloon voi lorauttaa mesimarjalikööriä. Jos ei suomalaisia mansikoita ole saatavilla, kannattaa ostaa luomua.

Minulla oli vielä tilkka viimekesäistä mesimarjamehua, oikein vahvaa sellaista. Se pyöristi mansikan  makua mukavasti. Sokeria isoäidin ohjeessa on aika paljon, on vanhanajan hillo ainakin säilynyt koko pitkän talven... Minäkin tein hillon puhtaasta sokerista, mutta vähensin sen määrää.  Hillosokeria en käyttänyt sen sisältämän sitruunahapon takia (ei vaarallinen, mutta teollinen, homesienestä jalostettu tuote, mikä saa herkän nenäni tukkoiseksi).

Onhan mansikkahillo muutenkin niin hyvää, mutta jos hyvästä tekee vielä parempaa, silloin mukana on jo ripaus taikaa! Niin, ja kun sooda kuohahtaa, kuuluu kattilasta ihan oikeasti pientä sihinää.... "sssim sssssala bim". Aitoa taikahilloa, selvästikin.
_____________________

MANSIKKAHILLO vuodelta 1909

2 kg. mansikoita
2 kg. sokeria
1/2 ltr. vettä
1 tl. soodaa
2-4 dl. mesimarjamehua

Vesi ja sokeri keitetään kirkkaaksi, lankamaiseksi sokeriliemeksi, josta vaahto kuoritaan tarkkaan pois; marjat pannaan sekaan ja hillo saa hiljaisella tulella useamman kerran kiehahtaa, kunnes marjat näyttävätä kirkkailta. Nyt lisätään sooda ja vaahto, joka silloin kuohahtaa pinnalle kuoritaan heti tarkkaan pois, senjälkeen sekoitetaan mesimarjamehu hillon joukkoon. Mesimarjamehu antaa hillolle kauniin värin ja miellyttävän maun. Mehun asemesta voi käyttää tuoreita mesimarjoja, jotka keitetään sokeriliemessä yht'aikaa mansikkain kera.

_____________________

MANSIKKAHILLO nykykielellä

200-250 g sokeria
1 dl vettä
400 g kotimaisia mansikoita (mieluiten itse poimittuja, seassa saa olla metsämansikoita)
1/4 tl ruokasoodaa
1 dl mesimarjamehua tai 1/2 dl mesimarjalikööriä tai 1/2 dl tuoreita mesimarjoja

Keitä vedestä ja sokerista liemi, kuori mahdollinen vaahto pois. Lisää marjat (myös mesimarjat, jos käytät tuoreita marjoja), keitä miedolla lämmöllä 5-10 minuttia, kunnes mansikat näyttävät kiiltäviltä ja pulleilta, kuori vaahto pois. Lisää sooda ja mesimarjamehu/likööri, (jos et ole käyttänyt tuoreita marjoja). Anna hillon vielä kiehahtaa, purkita kiehuvassa vedessä käytettyyn hillopurkkiin ja sulje kansi. Säilytä jäähtynyt hillo jääkaapissa.

____________________

KÖYHÄT RITARIT

Aaah mikä ihana tekosyy tämä isoäidin reseptitestaus onkaan syödä jotain, mitä ihmiskeho ei ollenkaan tarvitse. Jotain täysin höpö-höpöä, mikä vain turvottaa ja turmelee. Niin, tai voihan asiat aina käätää päälaelleenkin...

Kun olin aikoinaan (noin sata vuotta sitten) vaihto-oppilaana Amerikan ihmemaassa, sätti  isäntäperheeni äiti kaupassa sen ajan aamupalavalintaani; raejuustoa. Muistan vieläkin, kuinka hän valisti, miten paljon terveellisempiä köyhät ritarit ovat banaani-raejuustoon verrattuna. "Niissähän on maitoa ja kananmunaakin" kuului perustelu. Ettäs tiedätte; tämä oli siis kasari-jenkkilandian terveysaamiainen. Heh.

KÖYHÄT RITARIT vuodelta 1909

12 ranskanleipäviipaletta
1 muna
3 dl. maitoa
1/2 tl. suolaa
1/2 rkl. vehnäjauhoja
voita paistamiseen
marjahilloa
4 dl. hyvää kermaa
1 tl. sokeria

Muna, maito, suola ja vehnäjauhot vispilöidään sekaisin; siihen kastetaan leipäviipaleet, jotka paistetaan voissa kummaltakin puolen, ja asetetaan vadille. Hilloa levitetään kullekin viipaleelle, jotka koristetaan vatkatulla kermalla, mausettuna sokerilla.

____________________

KÖYHÄT RITARIT nykykielellä

ranskanleipää
kananmuna
loraus maitoa
ripaus suolaa
(ripaus vehnäjauhoja, ei välttämätön, onhan leivässä niitä jo riittävästi)
nokare voita (välttämätön! Ilman voita ei pintaan synny amerikkalaista terveyskuorrutusta)
päälle:
marjahilloa tai tuoreita marjoja
ja vaniljasokerilla maustettua kuohukermaa tai mascarponea

Sekoita maitoon muna, suola ja jauhot. Kasta leipäviipaleet munamaitoon, sulata voi pannulla ja paista leipiin kauniin ruskea pinta. Tarjoa hillon, marjojen ja kerman (tai mascarponejuuston) kanssa.

______________________