perjantai 15. maaliskuuta 2013

OMENAMARMELAATI


Omenamarmelaati on oikeastaan vain kasaankeitettyä omenasosetta. Hillosokerin pektiini hyydyttäisi seoksen nykyaikaisen huolettomasti, ei tarvitsisi keitellä sosetta kasaan, eikä varoa pohjaanpalamista.  Mutta ennenvanhaan ei ollut hillosokeria, eikä myöskään minnekään kiire. Oli aikaa tehdä asioita ptikän kaavan mukaan, hötkyilemättä.

Tätä miettiessä laskeutui meidänkin keittiöön vanhanajan konstailematon tunnelma ja omenamarmelaati-tehtailu onnistui pysäyttämään hetkeksi kaikki kiireet. Ehkä juuri siksi yksinkertaisesta, ylimakeasta, kasaankeitetystä omenasoseesta tulikin niin älyttömän hyviä marmelaateja?!
________________

OMENAMARMELAATI vuodelta 1909

2 kg. happamia omenia
4 dl. vettä
1 kg. sokeria

Omenat huuhdotaan, leikataan lohkoiksi ja siemenkodat poistetaan. Lohot keitetään vedessä hiljalleen, kunnes soseutuvat. Sitte ne puserretaan siivilän läpi. Sose ja sokeri keitetään, koko ajan hämmentäen, kunnes marmelaati on kylliksi kiinteätä. Senjälkeen kaadetaan se ruokaöljyllä tahi pestyllä voilla voidellulle vadille. Jäähdyttyä leikataan siitä pieniä kauniita paloja, jota käännellään kristallisokerissa ja kuivataan lämpimässä paikassa.

________________

OMENAMARMELAATI nykykielellä

1/2 kg omenia
1/2 dl vettä
250 g sokeria
lisäksi tarvitset rypsiöljyä lautasen voiteluun

Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. Mittaa kattilaan sokeri ja vesi, ja keitä omenat pehmeiksi, soseuta perunasurvimella. Keitä omenasosetta kasaan, miedolla lämmöllä, koko ajan hämmentäen, kunnes rakenne kiinteytyy. Voitele korkeareunainen lautanen (tai jos haluat pyöreitä marmelaateja, voitele etanapannu) öljyllä ja lusikoi jäykkä omenasose lautaselle. Leikkaa jäähtyneenä annospaloiksi, kääntele sokerissa. Tarjoa huoneenlämpöisenä.

___________________

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?