Mikä on tuo ihmeellinen valoilmiö, mikä houkuttelee ulkoilemaan, vaikka jäätävä tuuli vihloo korvissa ja saa silmät itkemään kuin vesiputoukset? Ja kun tulet kylmissäsi ja väsähtäneenä takaisin sisälle, on nälkä kasvanut ihan huomaamatta niin valtavaksi, että voisit syödä aivan mitä vaan, kunhan annos vaan on tarpeeksi suuri.
Tällaisen päivän iltapalaksi kannattaa paistaa silavapannukakkuja. Tuhti silava (lue pekoni) ja pitsireunainen räiskäle on ruokaisa yhdistelmä. Paistoin silavapannukakut ohjeen mukaisesti vain toiselta puolelta, eikä siinä mitään, läpikypsiä niistä silläkin tavalla sai, mutta yhtä hyvin olisin voinut kääntää letut paistamisen puolessa välissä... Niin tai näin, hyviltä maistuivat sen upean valoilmiön painuessa metsikön taakse.
SILAVAPANNUKAKUT vuodelta 1909
100 gr. savustettua silavaa
2 munaa
3 dl. maitoa
1 dl. vettä
2 dl. vehnäjauhoja
voita paistamiseen
Silava leikataan kuutioiksi ja ruskeutetaan hiukan paistinpannussa. Munat vatkataan; maito, vesi, vehnäjauhot ja jäähtyneet silavakuutiot sekoitetaan joukkoon. Paistinpannussa ruskeutetaan vähän voita; seosta kaadetaan sen verran päälle, että pannun pohja juuri peittyy. Pannukakut paistetaan ainoastaan yhdeltä puolen, kääritään ja tarjotaan kuumina.
____________________________
SILAVAPANNUKAKUT nykykielellä
=pekonilätyt
100 g amerikan pekonifileetä tai possun savukylkeä
2 kananmunaa
2 dl maitoa
2 dl vettä
2 dl vehnäjauhoja
voita tai rypsiöljyä paistamiseen
Leikkaa liha pieniksi paloiksi, ruskista niitä hetki kuumalla pannulla. Vatkaa munista, nesteistä, jauhoista ja lihapaloista tasainen taikina. Kuumenna voi tai öljy pannulla, paista pannukakut vain toiselta puolelta, kääri rullalle ja tarjoa samantien.
___________________________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?