SUKLAAKUORRUTUS

Anna Hildan reseptipankki & koekeittiö täyttää 13.8.2015 viisi vuotta!
Uskomatonta, että nyt jo viiden vuoden ajan, aina viiden päivän välein on bittiavaruuteen ilmestynyt uusi resepti. Käsittämätöntä, näin jälkikäteen ajateltuna, mistä kaikki aika tähän on löytynyt...ja valo... Kuvaan nimittäin luonnonvalossa, ja kaamosaikaan valon metsästys on... hmmm.... melko haasteellista!

Lukijatilastot jaksavat myös "lyödä ällikällä päähän"; kävijämäärät ja kaikki ne maat, missä Anna Hildan blogia seurataan! Päivitän isoäidin reseptejä silkasta tekemisen ilosta, mutta ilman uskollisia lukijoita en varmastikaan olisi jaksanut pitää tällaista tahtia. Ilman teitä ei olisi vuoropuhelua, eikä yhdessä nautiskelun iloa. Viiden päivän välein tapaamme blogissa, pysähdymme ja pohdiskelemme... Katamme pöydän kauniisti. Maistelemme ja nautiskelemme.

♡KAUNEIN KIITOKSENI JOKAISELLE VIERAILIJALLE♡

Ps. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä kokoinen pala sukaata tuo vanhanajan suklaakakku on ollut... Puolikas kokonaisesta on käytetty tähän kuorrutteeseen... Ja sokeriakin on lisätty desikaupalla... Onkohan suklaakakku ollut sokeroimatonta raakasuklaata? No, niin tai näin, samoista aineista tehty nykykielinen ohje ainakin toimii Fazerin taloussuklaalle. Mutta pieni varoitus on paikallaan: voisi kuvitella, että kaikki kermat, mitkä soveltuvat kuumennettaviksi, sopisivat tähänkin.... mutta eiiiiiiii eii eiiiiiiiii! Olen niin monta kertaa yrittänyt korvata kevytkermaa jääkaapista löytyneellä ruokakermalla, laktoosittomalla kuohukermalla, kahvikermalla ja millä milloinkin. Ja aina sama pettymys; suklaa jämähtää kovaksi köntiksi, mitä ei enää saa sulatettua juoksevaksi mitenkään! Enkä ole keksinyt mitään muuta selitystä kuin että nykyiset tuotteet tehdään keinotekoisesti, kemian avulla. Suklaa ei ole suklaata, vaan sekoitus,  mistä kyllä löytyy joku prosenttimäärä kaakaota, mutta myös paljon muuta, eikä kermakaan ole kermaa... siitä on poistettu laktoosi ja rasvan olomuotoa muutettu...  sitä on lämpökäsitelty, lingottu ja pastöroitu, ja ties mitä, mitä en osaa edes kuvitellakaan...kyseessä on siis puhdas kemia, minkä kaavasta tällä kokilla ei ole hajuakaan. Siksi, ja vain siksi, suosittelen nykyaikaiseen kuorrutteeseen taloussuklaan kaveriksi kevytkermaa.

_________________________

SUKLAAKUORRUTE vuodelta 1909

1/2 suklaakakkua
3 dl. kermaa
3 dl. sokeria

Suklaa, kerma ja sokeri keitetään paksuksi liemeksi, joka heti kuumana levitetään leivoksille.

________________________

SUKLAAKUORRUTE nykykielellä

170 g (1 levy) taloussuklaata
1/4 dl kevytkermaa

Sulata suklaa vesihauteessa, sekoita kerma suklaaseen ja hämmennä tasaiseksi. Levitä sulana kakun päälle, anna jähmettyä ennen tarjoamista. Sopii erinomaisen hyvin sacherkakun kuorrutteeksi.


SACHERTYYLINEN SUKLAAKAKKU
pohja:
4 kananmunaa
2 dl sokeria
200 g voita
170 g (1 levy) taloussuklaata
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
200g aprikoosihilloa tai -marmeladia

kuorrutus:
nykykielinen suklaakuorrute (ks. ylös)

Lisäksi tarvitset irtopohjavuoan (18 cm halkaisijaltaan, 1 1/2 l vetoinen), ylimääräistä voita vuoan voiteluun ja korppujauhoja jauhottamiseen.

vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa, yhdistä leivinjauhe vehnäjauhouhin. Sekoita suklaaseos munavaahtoon, lisää jauhot pienissä erissä.

Voitele ja jauhota irtopohjavuoka, kaada taikina vuokaan ja paista 175℃ uunissa noin tunti, kunnes keskelle tökättyyn bambutikkuun ei tartu enää taikinaa.

Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan, levitä aprikoosimarmeladia väliin ja kokoa kakku. Sulata kuorrutuksen suklaa, lisää kerma. Kaada kakun päälle ja levitä palettiveitsellä tasaisesti kakun ympärille. Anna jähmettyä ennen tarjoamista. Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.