Kielellä on veiläkin raikkaan omenamehun maku ja pää täynnä nostalgiaa. Vuorossa oli ulkoilua, Pyhäinpäivän kynnyksellä, SAMPOn kanssa ja sitten päiväkahviseuraksi vanhoja valokuvia. Oikeasti vanhoja, ei mitään seiskytluvun retrokuvia, vaan vintage versioita 1930-luvulta. Valokuvamalleina olivat Sampon käyttäjät, Anna Hildan Kaleva-ravintolan väki.
Omenasampo on isoäidin vanha mehukone, Suomessa valmistetun masiinan tuutti täytettiin omenalohkoilla, ja kun isoa kahvaa pyöritettiin, pursui pitkän piipun päästä murskattua omenamoskaa ja toisesta piipusta pulppusi tuorepuristettua omenamehua. Ei mikään kiireisen ihmisen apuväline, mutta hieno ja täysin toimiva laite. Onkohan Sampo ollut kolmekymmentäluvulla joka kodin yleiskone, vai pelkästään ravintoloitsijoiden erikoisuus? Kone on numeroitu, tämä yksilö on Sampo-376, montakohan Sampoa markkinoille on aikoinaan tehty?
Tälläkö Anna Hilda puristi aamupalapöytään tuoremehua? Minäkin haluan oman Samponi ja tuorepuristettua mehua aamiaispöytään. Korvatunturille on nyt kirjoitettu ja pukinkonttiin toivottu mehulinkoa...
Päiväkahvimusiikiksi olisi sopinut Tauno Palon tai Ansa Ikosen laulut, mutta musisoinnista vastasivat tällä kertaa Fizgeraldin Ella ja Armstrongin Louis...ja helposti onnistuivat hekin viemään ajatukset aikamatkalle.
 |
| Tyttöjen naurun melkein kuulee, eikö niin? |
 |
| Tässä tyttöjen kanssa poseeraa minun isoisoisä, Albin-pappa. |
 |
| Keskellä istuu Anna Hildan äiti, pitopalveluemäntä Riitta (vaaleamekkoinen isoäiti seisoo vieressä). Riitta-mamman nimi vaihtui virallisissa papereissa ruotsinvallan aikana Briitta:ksi, mutta mamma haudattiin vuonna 1951 Riittana. |
 |
| Olisi kiva kuulla mikä tilaisuus tässä oli kuumana kesäpäivänä käsillä...ainakin kuvassa on keittiön väkeä, yksi tarjoilijakin ja äärimmäisenä oikealla itse Anna Hilda. |
 |
| Olisiko tässä kyseessä kesähäiden tarjoilu...pieni kukkakimppu pöytäliinan reunassa vie ajatukset häihin...sievät esiliinat ovat kuin suoraan "Pieni talo preerialta"-TV- sarjasta. |
 |
| "Juokseva vesi" - vesi juoksi juuri yhtä vauhdikkaasti kuin keittiöväen jalat...(Anna Hilda vesiputkeen nojailemassa). |
 |
| Keittiön väen tunnistaa esiliinoista ja huiveista, olisivatkohan nuo kaksi valkokauluksista neitosta tarjoilijoita? Jokatapauksessa Anna Hilda kurkistaa alarivissä vasemmalla, toiseksi viimeisenä. |
Hyvät hyssyrät! Kyllä Kivistöön yksi Sampo mahtuisi, täytyypä itsekin rustata pukille kirje..
VastaaPoistaAivan ihana mehulinko! Ja retroalbumin kuvat.......jotain sanoin kuvaamatonta! Kiitos,kotikokki! Kyllikki
VastaaPoistaMakee makkina !
VastaaPoistaHieno ele kunnioittaa poisnukkuneita valokuvatuokiolla pyhäinpäivän kunniaksi. Arvostan syvästi.
VastaaPoistat. Pirjo
Ihana postaus, tykkäsin myös tosi paljon kuvista. Ja mahtava saada tietää tuollaisesta "mehusammosta" :) Itsellä kun on tänä kesänä ollut sydäntä lähellä tuon tuoremehun teko. Koko kesä on harjoiteltu ja opeteltu. Siitä on blogissani tietopaketti, jos innostut ja jos saat oman lingon niin poikkea ihmeessä:
VastaaPoistahttp://taikakakut.blogspot.fi/2013/08/omenamehua-mehulingolla.html
Ihana postaus vanhoine kuvineen. Hauskaa että Sampo on vielä toimintakuntoinen.
VastaaPoistaOnkohan tuo Sampo ollut joku keittiölaitteiden tuotemerkki, nimittäin samalla nimellä on valmistettu myös jäätelökoneita. Olen nähnyt sellaisen masiinan TV2:lle lahjoitetussa vanhassa sekatavarakaupassa joka on pystytetty sellaisenaan tv-kanavan studioille Tampereelle. Linkin takana kuva Sampo-jäätelökoneesta http://www.evildressmaker.com/wp-content/uploads/2012/06/tv213.jpg