Tämän yksinkertaisen, ja hämmästyttävän herkullisen keiton resepti sai mielikuvitukseni liikkeelle. Mieleen tuli nuotio valkohiekkaisella rannalla, öljylyhtyjen hämyä kokoontaitettavan pöydän ääressä, siikakeitto emalikattilassa porisemassa...tai sitten lapin maisema, missä eräretkeläiset asettuvat joen rannassa leirinuotiolle, kaivavat repusta perunoita ja ruisleipää ja keittävät päivän saaliista illalliskeiton. Ja helpostihan onnistuisi tämä keitto vaatimattomammassakin "kenttäkeittiössä".
Vanhassa ohjeessa ei kaloja misään vaiheessa pilkottu, eikä tarkemmin luettuna perunoitakaan. Itse olin jo tohinoissani fileoinut siian ja pistänyt paloiksi. Leikkasin sitten pään pois (juu juu, tiedetään, silmissä ja poskissa olisi ollut hyviä aromeja, mutta kun ne kidukset piti poistaa kuitenkin, ja tällä siialla oli jotenkin äkäinen katse)... mutta heitin selkärangan pyrstöineen keittoon, siitä otin kaiken irti, noukin sen pois vasta juuri ennen tarjoamista.
Vanhaan aikaan on varmaankin keitetty potut kokonaisina, ja laitettu peratut kalat myös keittoon kokonaisina...tämä taitaakin olla niitä rannassa keitettyjä valtavia valurautapata-keittoja?!
_____________________________
SIIKAKEITTO vuodelta 1909
1 ltr. perunoita
2 1/2 ltr. vettä
suolaa
1 1/2 kg. siikaa
1 sipuli
6 maustepippurinhernettä
hapanleipä-voileipä
1 rkl. hienonn. ruohosipulia
1 rkl. hienonn. persiljaa
Perunat kuoritaan ja keitetään suolatussa vedessä puolipehmeiksi. Peratut, huuhdotut kalat ladotaan perunain päälle, sitte lisätään muut yllä mainitut ainekset. Keitto saa kiehua hiljasella tulella kannen alla, kunnes perunat ja kalat ovat pehmeät. Leipäviipale otetaan pois, ja keitto on valmista.
SIIKAKEITTO nykykielellä
4 perunaa
kokonainen perattu siika (350g)
1 sipuli
3 kokonaista maustepippuria
ruisleipäviipale
1 rkl ruohosipulisilppua
1 rkl persiljasilppua
Fileoi ja paloittele kala. Kuori ja pilko perunat ja sipuli, keitä melkein pehmeäksi maustepippureiden, ruisleipäpalan ja fileoinnista jäänneen selkärangan kanssa (leikkaa pää pois).
Nouki leipäviipaleen palaset keitosta reikäkauhalla, lisää kalapalat ja yrttisilput. Anna keiton vielä kerran kiehehtaa, ota kattila hellalta, sekoita ja maista, lisää tarvittaessa suolaa.
__________________________
Varmasti ihanaa keittoa! :) Jotenkin mä näen sieluni silmin kalastajamiehiä syksyisessä iltahämärässä, keittämässä tätä soppaa rannalla juurikin siinä suuressa padassa (:
VastaaPoistaMmm... nyt maistuisi kunnon kalakeitto! Mikähän tarkoitus leipäpalalla on?
VastaaPoistaJoo, Omppu, mäkin näen sen, nyt kun sanoit! Harva ruoka tuo näin paljon selkeitä maisemakuvia mieleen...
VastaaPoistaAnne-Mari; leipä antaa syvää ja täyteläistä aromia, sellaista suomalaista umamia. Perinteiseen lohisoppaan yleensä laitetaan tuo ruisleipäpala...ei se ole välttämätön, mutta kuuluu sarjaan "vanhanajan niksit". ja kieltämättä; toimii!
Tulipa sopivaan aikaan tämä: talven verkkosesongin viimeinen siika odottaa iltaa ja ohjetta!
VastaaPoistaoih! :)
Poista