SIPATTI

Sipatti nimenä kuulostaa perinneherkulta, mutta onkin vain läskisoosi...tai kauniimmin ilmaistuna kinkkukastike. Erittäin yksinkertainen sellainen, ilman mausteita valmistettu, tuhti pekoninmakuinen kastike. Alkuperäisen ohjeen mukaan liha olisi ollut silavaa, siis pelkkää valkoista rasvakerrosta, en kuitenkaan rohjennut ostaa ihraa, sillä kaikki Anna Hildan koekeittiön ruoat päätyvät oikeasti ruokapöytään. Ja meidän suvussa kun on perinnöllinen rasva-aineenvaihduntahäiriö, juuu-uh, oikeasti, enkä tarkoita läskin kerääntymistä vyötärölle...vaikka sekin kyllä meidän sukua riivaa...sen lisäksi rasva kerääntyy pieniksi, herneen kokoisiksi kokkareeksi (lipooma) ihon alle, ja tuntuu kovana möhkäleenä. Siispä ymmärrät varmaan, että näin sieluni silmin jokaisen silavapalasen omassa kehossani...ja ostin mielen helpotukseksi palvikylkeä (niinkuin siinä nyt olisi paljoakaan enemmän varsinaista lihaa). Nykykielinen resepti on isoäidinaikaisen silavan ja tämän päivän kinkkusuikalieden välinen "kultainen sipatti-keskitie". Niin tai näin, mutta tämä kastike tehdään aina kuitenkin possun lihasta, valkoisesta jauhosta ja jostain maitotuotteesta.

SIPATTI OLI ANNA HILDAN LEMPIRUOKALISTALLA.

______________________

SIPATTI vuodelta 1909

200 gr. savustettua silavaa
1 rkl. vehnäjauhoja
maitoa tahi hapanta kermaa

Silava leikataan ohkaisiksi viipaleiksi, joka käristetään kuumassa pannussa; vehnäjauhot ripotellaan päälle, ruskeutetaan hiukan ja maitoa tahi hapanta kermaa lisätään vähitellen niin paljon että saadaan kohtalaisen sakea kastike, jonka annetaan kiehahtaa. Tarjotaan keitettyjen perunain kera.

____________________

SIPATTI nykykielellä

200 g ylikypsää palvikylkeä
1 rkl vehnäjauhoja
loraus kermaa tai ruokalusikallinen creme fraicea

Pilko liha ohuiksi viipaleiksi, ruskista kuumalla (ja kuivalla) pannulla, ripottele jauhot päälle, odota että rasva imeytyy jauhoihin. Lisää kerma ja tarvittaessa tilkka kuumaa vettä.

___________________